Löytyykö täältä perheitä, joissa molemmat vanhemmat olisivat kolmivuorotyössä? Minulla olisi mahdollisuus saada unelmieni työ, tosin kolmivuorosellainen. Mieheni otti juuri vastaan kolmivuorotyön hänkin. Onko joku saanut tällaisen paletin toimimaan?
KOLMIVUOROTYÖ!
onnistuuko?
6495
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olen tehnyt kolmivuorotyölistaa ihmisille joiden puoliso on myös vuorotyössä. On ensinnäkin iso ero tehdäänkö koko viikko samaa vuoroa vai onko kyse viisiviikko-systeemistä vai ns jaksotyöstä.
Jos toisella pyörii säännöllisesti tietyssä rytmissä omat vuorot niin homman saa toimimaan jos pystyy sopimaan omia vuorojaan ainakin jonkin verran. Hoidon saa helpoiten järjestettyä näissä tilanteissa.
Kaksi epäsäännöllisessä kolmivuorossa kyllä on hankala juttu. Siinä pitää olla valmis siihen, että puolisoa näkee ehkä vain nukkumassa ja lapsia kanssa. Vaatii organisointia, mutta toimii kyllä sekin. Yhteiset vapaat on juhlaa joina ei kannata odottaa liikoja tai menee riitelyksi..
Näin sivusta seuranneena sanoisin, että se on asennekyssäri. Jos on valmis olemaan välillä kuin yksinhuoltaja niin toimiihan se. Lapset ovat luultavasti vähemmän hoidossa kuin ns päivätyöläisillä sillä viikolla vapaat vähentävät hoitopäiviä (jos niitä siis on..). Kummankin on kyllä hoidettava osansa kodin töistä tai toisen taakka kasvaa isoksi.
Joillakin on onnistunut sopia niinkin, että kun toinen on aamussa niin toinen on illassa jne. Toisaalta jos lapset ei ole koulussa niin samassa vuoross aolo on taas yhteistä aamu tai ilta-aikaa kaikille.
Koomisin versio oli perhe jossa oltiin peräkkäisissä vuoroissa eli lapset ja auto vaihtoi vanhempaa parkkiksella. Yhdessä kotona oltiin laskennallisesti se 8h, mutta käytännössä vähemmän aikaa. Kun lapset olivat koulussa pari erosi koska ei enää tuntenut toisiaan ja kun tunsi niin se toinen ei miellyttänytkään enää. Kirjaimellisesti kasvoivat erilleen..
omaa kokemusta on siltä osin että mies on kaksivuorotyössä eli aamu tai ilta ja minä kolmivuorossa sekä se että työpaikkani on 100km päässä..Lapsia on kolme,koululaisia ja tarhalainen. Yhdessä ollaan oltu 10 vuotta ja hyvin menee.
Onhan se aika vaikeaa joskus kun joka kuukausi kirjoitellaan listoja päiväkotiin ja omatkin listat kotona kalenterissa että tietää milloin kukakin on missä? hoitaja pulaa ei ole vielä ollut, sukua kun löytyy..
Ollaan me jotenkin selvitty ja se tosiaan on asenne kysymys...molemmat ovat lempityössään.
Yhteisiä viikonloppu vapaita meillä on viimeisen 8 vuoden aikana ollut ehkä kerran vuodessa mutta eipä tuo ole haitannut koska meillä on viikonloppu sitten vaikka maanantaina jos vapaat sille osuu..
kolmivuorotyötä hoitoalalla. Mies tekee pelkkää yövuoroa 16-21 yötä kuukaudessa. On poissa kotoa 2-5 vrk kerrallaan. Minä saan itse osallistua työvuorolistan suunnitteluun,jolloin voidaan niitä yhteisiä vapaita viettää viikolla. Yhteisiä vapaita viikonloppuja ei juurikaan ole. Meillä on 1v 5kk vanha lapsi. Melkoista sumplimista se tietty on,mutta halutessamme pärjäämme aika vähillä hoitopäivillä. Minimiä emme kuitenkaan halunneet yrittääkään,koska yhteisiä vapaita pitää myös olla.
Kai sitä voi sitten lopettaa työn ja etsiä muuta jos ei mitenkään saa hommaa toimimaan. Unelmatyöpaikan eteen on varmaan vähän enemmän valmis pinnistelemäänkin;)
Kiitos kaikille vastanneille! Kyllä tämä mietityttää edelleen! Lapsi on 1v 5kk ja tarjolla olisi kolmivuorotyö, jossa yhtä vuoroa tehdään aina viikko ja vkl on vapaa. Miehellä epäsäännöllisempi, vuorot on miten sattuu. En vielä tiedä mitä teen!
On siis se, että koska sulla on säännöllinen työaika niin luultavasti ensinnäkin tarvitsette vuorohoidon. Sitten arki pyörii sun vuorojen mukaan paitsi kun mies on vapaalla niin se muuttaa systeemiä.
Kyllä se toimii! Usko nyt..
Lapsen hoitoaika nimenomaan jää lyhyeksi koska toinen vanhemmista on melkein väistämättä kotona. Eli lapsen etua ajatellen ihan oiva ratkaisu! Parisuhteen kannalta ei ehkä niinkään, mutta se taas on itsestä kiinni. Jos ottaa toisen huomioon silloin kun näkee ja silloin kun ei näe eli pieniä juttuja voi tehdä toiselle vaikka eväät valmiiksi tms jolla ilahduttaa ja pitää fiilistä yllä.
Yöt on yleensä hankalin juttu. Eli jos mahdollista niin tietenkin yövuorot eri aikaan koska muuten teillä on kotona yön nukkunut lapsi joka on pirteä kuin mikä ja kaksi väsynyttä vanhempaa. Muuten varmaan tosiaan arki sujuu helpomminkin kuin monella muulla kun ei joka aamu olla menossa anivarhain jne.
Niin ja se kannattaa pitää mielessä että kun se yhteinen viikonloppuvapaa iskee niin siihen ei kannata ladata odotuksia liiikaa vaan asennoitua kuin tavalliseen arkeen. Mennään kauppaaan ja ollaan perhe jne. Muuten odotukset ja tekeminen ei luultavasti kohtaa ja se on pettymys kaikille. Myöskään asioita ei kannata kerätä ja käyttää sitä yhteistä vapaapäivää riitelyyn joka alkaa jostain pikkujutusta...
Lopulta te sen homman onnistumisen ratkaisette, mutta ihan jos sillä, että toinen tekee vuoroa on lapselle se hyvä puoli, että hoitoja on vähemmän. Toisaalta mikäs kivempaa kuin viedä lapsi hoitoon ja palata kullan kainaloon kotiin vielä tunniksi tai kahdeksi ennen työvuoroa?