Omaan lähes kaikki psyykkiset oireet: kaksisuuntainen mielialahäiriö ekana. Elämä kuin vuoristorata, aluksi tyyni rauhan jakso, sitten mania eli rajusti viinaa, seksinhimoa, naisten himoa, railakkaita kapakkailtoja ja rahan rentoa tuhlausta. Sitten masennus ja lamaannus, itsemurha-ajatukset, erakoituminen jne. Toisekseen olen vissiin psykopaatti: muiden kohtalot tai tunteet eivät minua hetkauta, en sure ihmisiä, mutta eläimiä suren jos aihetta on, ja niistä liikutun.
Olen bipolaari ja
psykopaatti....
4421
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Aika vahvasti ja rohkeasti sanottu tuo psykopatia. Tässä lisää kysymyksiä viitaten siihen:
1) Nautitko toisten kärsimyksestä?
2) Käytätkö muita ihmisiä hyväksesi? (esim.taloudellisesi, henkisesti tms.)
3) Tunnetko mielihyvää? Tunnetko minkälaisia tunteita?
Ehkä "tunteettomuutesi" on vain masennuksen ilmentymää? Vaikeaa uskoa että olsit psykopaatti, jos suret eläimiä ja tunnet empatiaa niitä kohtaan. Kenties sinulla on vain ollut niin surkeita kokemusia ihmissitä, ettet ole osannut elämässäsi "kiinnittyä" ihmisiin, etkä siis tunne heitä kohtaan mitään.
huoli vaikket niin noista immeisistä välitäkään. Kusipäitä kun mahtuu tällä planeetalle miljardi tusinaan.
Kovin ilahduin kuin tunnet sympatiaa eläimien kärsimyksiä kohtaan. Herkkä ja tunteva sälli olet, eli se siitä psykopatiasta. Ihmisviha ja tunnekylmyys lajitovereitamme kohtaan lienee kovinkin yleistä, mitä en ihmettele lainkaan. Mutta jos todella tuntee surua täydellisesti puolustuskyvyttömien puolesta, ei voi olla tunne-elämältään ihan pihalla, vai?
Meehän psykiatrille ja pyydä pillerit itselles. Säästät huomattavan määrän rahaa, moraalista krapulaa ja muuta aivojen kemiallisesta häikästä johtuvaa henkistä ja fyysistä kuormitusta.
että minunkin tekee enemmän pahaa nähdä eläimen kärsimys kuin ihmisen. Lapset on tietysti asia erikseen ja heikot ruppanat vanhukset, mutta esim. jonkun inhottavan miehen kärsimykset ei paljoo liikuta.