Ihmettelen Työttömyysturvalain ristiriitaisuutta.
Nimittäin laeissa Julkisista työvoimapalveluissa, Suomen perustuslaissa, YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa (siis näissä kaikissa) sanotaan jota kuinkin näin. Jokaisella ihmisellä on oikeus ansaita elantonsa vapaasti valitsemallaan työllä. Myös sanamuoto tehdä työtä valitsemallaan työllä.
Kuitenkin työttömyysturva laissa nämä oikeudet kumotaan melkein tyystin. Nimittäin ko. laissa on useita eri kohtia joissa työpaikan vapaa valinta on evätty. Jos työtön työnhakija kieltäytyy työpaikan vastaanottamisesta tai omalla toiminnallaan aiheuttaa sen ettei tule valituksi hän saa karenssin(korvauksettoman määräajan).
Miten Työttömyysturvalakia tulkitaan suhteessa em. lakeihin?? Onko työttömyysturvalaki painavampi kuin Suomen perustuslaki tai YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus?? Jos se on painavampi kuin Suomen perustuslaki niin eikö se olisi pitänyt säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä??
Osaakohan kukaan vastata näihin kysymyksiin??
Nimittäin laeissa Julkisista työvoimapalveluissa, Suomen perustuslaissa, YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa (siis näissä kaikissa) sanotaan jota kuinkin näin. Jokaisella ihmisellä on oikeus ansaita elantonsa vapaasti valitsemallaan työllä. Myös sanamuoto tehdä työtä valitsemallaan työllä.
Kuitenkin työttömyysturva laissa nämä oikeudet kumotaan melkein tyystin. Nimittäin ko. laissa on useita eri kohtia joissa työpaikan vapaa valinta on evätty. Jos työtön työnhakija kieltäytyy työpaikan vastaanottamisesta tai omalla toiminnallaan aiheuttaa sen ettei tule valituksi hän saa karenssin(korvauksettoman määräajan).
Miten Työttömyysturvalakia tulkitaan suhteessa em. lakeihin?? Onko työttömyysturvalaki painavampi kuin Suomen perustuslaki tai YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus?? Jos se on painavampi kuin Suomen perustuslaki niin eikö se olisi pitänyt säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä??
Osaakohan kukaan vastata näihin kysymyksiin??
Vastaukset 10
Vanhimmat
Saat vapaasti valita mitä työtä teet.
Jos kuitenkin olet työtön työnhakija, et selvästikään ole käyttänyt vapauttasi valita mitä työtä teet. Tällöin voit edelleen vapaasti valita teetkö työtä, jota sinulle ystävällisesti tarjotaan, vai etkö tee.
Jos et käytä vapauttasi etsiä ja tehdä haluamaasi työtä etkä myöskään ota vastaan sinulle tarjottua muuta työtä, ihan turha itkeä, että rahat on loppu. Oma valintasi.
Spekuloit kysymyksellä ja esität olettamia, jotka kertovat omasta asenteellisuudestasi. Siis jos oikeasti osaat vastata niin vastaa. Älä kirjoita huuhaata.
Osaisikohan joku oikeasti vastata ilman olettamia. Siis vastauksen kysymykseen ei muuta.
Eihän kysymyksen kirjoittaja kerro mitään rahojen loppumisesta. Kirjoituksen perusteella työttömyysturvalain perusteella on rajoituksia työnvalinnan suhteen. Eli ei voi vapaasti valita työtä.
Et kai nyt tosissasi väitä, että perustuslaissa mainittu vapaus ansaita elantonsa valitsemallaan työllä tarkoittaisi, että yhteiskunta olisi velvollinen järjestämään jokaiselle tämän haluaman työn?
Jos ainoa työ, jota on halukas tekemään, on vaikkapa tasavallan presidentin homma, ei ole yhteiskunnan vika, että noita paikkoja ei jokaiselle halukkaalle riitä.
Kun olet löytänyt itsellesi homman, jota haluat tehdä, on sinulla oikeus sitä työtä tehdä. Tämän oikeuden takaa perustuslaki. Jos et jostain syystä kuitenkaan haluaamaasi hommaa saa, ei missään sellaista sinulle taata. Tällöin voit valita sinulle tarjotun työn, tai sitten olla valitsematta.
Edelleenkään en ymmärrä missä se ristiriita noissa laeissa on.
..vaan poliittinen ongelma. Eli ihmiset ovat halunneet tällaisen tilanteen äänestämällä sellaisia politiikkoja päättämään jotka ajavat nykyistä järjestelmää.
"Nimittäin laeissa Julkisista työvoimapalveluissa, Suomen perustuslaissa, YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa (siis näissä kaikissa) sanotaan jota kuinkin näin. Jokaisella ihmisellä on oikeus ansaita elantonsa vapaasti valitsemallaan työllä. Myös sanamuoto tehdä työtä valitsemallaan työllä..... Miten Työttömyysturvalakia tulkitaan suhteessa em. lakeihin?? Onko työttömyysturvalaki painavampi kuin Suomen perustuslaki tai YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus??"
YK:n yleismaailmallinen julistus on luonteeltaan sisällöllinen tavoiteohjelma joihin siihen sitoutuneiden valtioiden tulee itse päättää ovatko ne täyttäneet ja millä tavoin tulevat täyttämään julistuksessa esitetyt asiat.
Tämä YK:n julistuksen 23. artikla kuuluu näihin perusoikeuksiin jotka tunnetaan TSS-oikeuksina. Nämä oikeudet eroavat kuitenkin näistä perinteisistä vapausoikeuksista siinä suhteesta, että niiden antama velvoite kohdistuu valtioon, eli näiden oikeuksien kohdalla valtiolle syntyy velvoite toimia siten että perusoikeus toteutuu.
Näihin ns. toisen polven perusoikeuksiin liittyy kuitenkin myös ideologisia tulkintaongelmia, sillä näitä perusoikeuksia ajoivat aikoinaan erityisesti sosialistimaat vastavetona lännen ajamille vapausoikeuksille.
Joka tapauksissa yleinen tulkinta on, että valtio täyttää julistuksen jo silloin, kun se ei suoraan toimi julistuksen vastaisesti. Valtio voi siis itse määrätä miten aktiivisesti se takaa työskentelyyn liittyvät oikeudet.
Suomen kohdalla voidaan ajatella että Suomi täyttää julistuksen ehdot koska työt saa vapaasti valita, mutta jos saat yhteiskunnan tukea, tällöin yhteiskunnalla on oikeus vastikkeena määrätä työskentelystä. Mutta aina voi tietenkin jättäytyä pois työttömyystuilta ja elää omin varoin jos pystyy, ja tällöin on tietenkin myös vapaa valitsemaan mitä työtä haluaa.
Muistaakseni esim. USA ei ole hyväksynyt vielä tänä päivänäkään työntekoa sellaiseksi perusoikeudeksi sitovimmissa perusoikeussopimuksissa, jonka toteutumisen pitäisi valtio taata.
Mitä taas tulee perustuslakiin, niin 18 § on tarkoituksella muotoiltu hieman epämääräiseksi, ja perustuslain tulkintaa sitovasti tekevä perustuslakivaliokunta on ilmeisesti ottanut tulkinnan, että jos ihminen omillaan hankkii työpaikan, hän saa sen tehdä vapaasti. Mutta jos tähän liittyy valtion tai yhteiskunnan tukea, valtiolla on oikeus maksajana määrätä onko työtön velvollinen ottamaan työpaikan ja millä ehdoin.
Siis edellisen kohdan tavoin, jos työtön ei hyväksy näitä kriteereitä tuen ehdoista, hän saa omilla varoin toteuttaa näitä vapauksiaan.
Eli valtio ei riko perustuslakia, koska perustuslakivaliokunnalla on asiassa päätösvalta. Eikä tuo YK:n julistus ole kovin painava paperi juridisessa mielessä, vaan sen merkitys on enemmälti informatiivinen.
Tietenkin jos poliitikot haluavat muutoksen nykykäytäntöön, ja katsovat että työttömällä olisi oikeus vapaasti valita olisivatko työssä tai jättäytyisikö tukien varaan elämään, niin he voivat tehdä tällaisen päätöksen, mutta päätösvalta on yksin poliitikoilla.
eu:n lait jyrää suomessakin ja vahinko ettei samat,kuin norjassa jossa joudut lähteen töihin vaikka 100km päähän perheestäsi tai kaikki tuki loppuu myös sossu ja puoli vuotta aika aomaa koulutusta vastaavaa työtä hankkia joten insinöörikin joutuu vaikka maatalouslomittajaksi tai penniäkään ei valtiolta tule.
...Norjan lait ja Suomessa Suomen. Tässä keskustelussa oli kyse Suomen laeista.
YK:lla on useita erilaisia sopimuksia, joista osa on lähinnä informatiivisia julistuksia, ja osa hyvinkin sitovia. Esimerkiksi YK:n alaisten jäsenjärjestöjen sopimukset joissa rajoitetaan vaikkapa ydinaseiden tai terrorismin leviämistä kannattaa ottaa aika tosissaan, luulen että ainakin eräät ennen vallassa olleet tahot Afganistanissa tai Irakissa eivät enää naura näille sopimuksille.
En muista että EU:lla olisi mitään erityisiä säännöksiä koskien työttömien saamia työttömyystukia ja niiden vastikkeellisuutta, vaan ne on jätetty jäsenmaiden itsensä päätettäviksi.
Törkeintä on kuitenkin se, että tuomio (=karenssi) astuu välittömästi voimaan kun virkilija lähettää asian työvoimatoimikuntaan jonka käsittely on aika muodollinen. Jostain olen lukenut että karensseja jaetaan 3 kpl/minuutti tahtia. Eipä siinä juuri työvoimatoiminkunta kerkiä perehtyä asiaan, eikä taida paljon olla halujakaan.
Lisäksi noissa karenssijutuissa on käänteinen todistustaakka.
Em. seikat rikkovat kaikkia mahdollisia länsimaisia oikeusperiaatteita vastaan ja mahdollistaa "luovine" tulkintoineen täydellisen mielivallan työvoimavirkilijalle jota yhä enenmässä määrin myös käytetään kiristyskeinona pakottammalla työttömiä palkattomiin töihin joita kutsutaan eri nimillä.
Tuota välitöntä voimaantuloa perustellaan sillä että takaisinperintä ei onnistu. Tuo peruste olisi muutettavissa jos karenssi astuisi voimaan vasta lainvoimaisen tuomion jälkeen niin kuin kaikki muutkin tuomiot. Trakoituksena lieneekin se, että halutaan saattaa työtön sellaiseen asemaan ettei voi ajatella muuta kuin jokapäiväistä leipää ja näin saadaan valitukset vähenemään. Lisäksi saataisi työtön pakotettua palkattomiin töihin joita kutsutaan eri nimillä.
Todella törkeää valtioterrrorismia!!
...Onko työttömyysturvalaki painavampi kuin Suomen perustuslaki...
Ei ole. Työttömyysturvalaki on alemman tason laki verrattuna perustuslakiin. Jos tavallisen lain säännös on ristiriidassa perustuslain säännöksen kanssa, niin lakitasoinen säännös on jätettävä soveltamatta. Tulkintaa on se, milloin lain säännös on ristiriidassa perustuslain kanssa.
...Kuitenkin työttömyysturva laissa nämä oikeudet kumotaan melkein tyystin. Nimittäin ko. laissa on useita eri kohtia joissa työpaikan vapaa valinta on evätty. Jos työtön työnhakija kieltäytyy työpaikan vastaanottamisesta tai omalla toiminnallaan aiheuttaa sen ettei tule valituksi hän saa karenssin(korvauksettoman määräajan)...
Tuotapa taidetaan tulkita niin, että työtön voi vapaasti ottaa työn vastaan tai olla ottamatta. Jos ei ota, niin sitten ei ole oikeutta työttömyyskorvaukseen. Tulkintaa tuokin.
"Ei ole. Työttömyysturvalaki on alemman tason laki verrattuna perustuslakiin. Jos tavallisen lain säännös on ristiriidassa perustuslain säännöksen kanssa, niin lakitasoinen säännös on jätettävä soveltamatta."
Siitä kuka valvoo lakien perustuslainmukaisuutta ja miten menetellään silloin jos laki tai alemman tason normi on perustuslain vastainen, on säädetty erikseen perustuslaissa.
Ensinnäkin lakien perustuslainmukaisuuden valvonnasta säätää Perustuslain 74 §
" 74 §
Perustuslainmukaisuuden valvonta
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.".
Siinä on siis määritelty se taho jolle lakien perustuslainmukaisuuden valvonta kuuluu, ja se on perustuslakivaliokunta, eli parlamentaarinen elin koska Suomessa ei ole erillistä perustuslakituomioistuinta.
Mitä taas tulee siihen, voidaanko normin antamisen jälkeen jättää perustuslakia alemman normin määräyksiä noudattamatta, jos sen tulkitaan olevan perustuslain vastainen.
Tähänkin löytyy vastaus perustuslaista.
Eli 106 ja 107 pykälissä asiasta on säädetty.
" 106 §
Perustuslain etusija
Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.
107 §
Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus
Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa."
Eli 106 pykälän mukaan tuomioistuimella on valta sivuuttaa perustuslain vastainen laki, jos se katsoo sen tarpeelliseksi. Tämä on kuitenkin sen verran harvinainen tilanne, että käytännössä näissä tilanteissa lopullisen päätöksen tekee valitustien jälkeen aina joko KKO tai KHO.
107 pykälässä käy taas ilmi että tavallinen viranomainen voi jättää perustuslain vastaisen lakia alemman normin soveltamisen, mutta se on siis mahdollista vain asetuksesta ja siitä alaspäin oleviin normeihin, sen sijaan tavallisen lain kohdalla tällaista mahdollisuutta ei ole.
Ero 107 ja 106 pykälien välillä viranomaisen toimivallassa liittyy siihen, että lakien perustuslainmukaisuus on jo tarkistettu, jolloin hallintokoneistolla ei ole tarvetta tutkia enää lain perustuslainmukaisuutta.
Tuomioistuimet taas ovat riippumattomia, ja niille on sen vuoksi on tällainen valta annettu, mutta nekään eivät kovin mielellään lähde lakeja kumoamaan, koska se olisi puuttumista lainsäädäntövaltaan.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Kuten olen tässä ketjussa todennut, ongelma ei ole eikä myöskään ratkea juridiikalla vaan se on poliittinen. Jos poliitikot haluavat parantaa työttömien asemaa, heillä on siihen olemassa keinot, muille se on hyvin hankalaa.