http://www.eva.fi/files/2314_paras_kaupunki.pdf
"3.3 Turku on valtion elätti
Valtionosuusjärjestelmän merkitys on kuntataloudessa huomattava.
Suomessa valtio ja kunnat ovat yhteisvastuussa koko maan peruspalveluiden
rahoituksesta. Kunnat järjestävät ja tuottavat palveluita. Valtio
jakaa rahoitusosuutensa kunnille varsin monimutkaisen laskelman
kautta. Lisäksi valtion osuuksia tasataan summalla, joka on riippuvainen
kunnan verotuloista asukasta kohden. Järjestelmä lähtee liikkeelle kuntien
laskennallisesta keskimääräisestä verotulosta asukasta kohden. Tämä
minimitulo taataan jokaiselle kunnalle. Ne kunnat, jotka ovat tämän
tason yläpuolella, maksavat tasausta.
Käytännössä siis varakkaista kunnista siirretään verorahoja köyhempiin
kuntiin. Järjestelmän kautta siirrettiin kuudesta suurimmasta kaupungista köyhemmille kunnille 500 miljoonaa euroa, josta Helsingin ja Espoon
osuus oli lähes 400 miljoonaa euroa (ks. liitetaulukko 3). Kaikesta huolimatta
kuuden suurimman kaupungin valtionosuudet ovat kuitenkin
kasvaneet viime vuosina. Trendi johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä.
Kuudesta suurimmasta kaupungista Turku on kaikkein riippuvaisin
valtionosuuksista (taulukko 12). Se on niistä jo pelottavan riippuvainen.
Turussa kunnallisverotulo asukasta kohden oli 2 478 euroa, ja valtionosuuksia
kertyi asukasta kohden 1 302 euroa. Näiden yhteissumma oli
3 780 euroa. Näin tästä kokonaissummasta valtionosuus oli 34.45 prosenttia.
Valtionosuusjärjestelmästä puuttuu kannustavuus. Se toimii ”robinhood”-
metodilla: vauraista kunnista siirretään varoja köyhiin kuntiin.
Tämä tulee hyvin esiin samaa kokoluokkaa olevien Vantaan ja Turun
välillä. Vantaa sai 150 miljoonaa euroa vuodessa enemmän verotuloja
kuin Turku. Valtionosuusjärjestelmän tekemän keikauksen jälkeen Turku
saa valtionosuuksia nettosummana enemmän kuin Vantaa. Tällöin
Turun käyttöön jäi verotuloja ja valtionosuuksia asukasta kohden reilut
300 euroa enemmän kuin Vantaalla. Valtionosuusjärjestelmää ollaan
kuitenkin parhaillaan uusimassa. Toivottavasti siihen saataisiin talouden
kehittämisen kannalta kannustava elementti.
Taulukko 12 Espoolaiselle valtionosuuksia 13 euroa, turkulaiselle
1 302 euroa"
"3.3 Turku on valtion elätti
Valtionosuusjärjestelmän merkitys on kuntataloudessa huomattava.
Suomessa valtio ja kunnat ovat yhteisvastuussa koko maan peruspalveluiden
rahoituksesta. Kunnat järjestävät ja tuottavat palveluita. Valtio
jakaa rahoitusosuutensa kunnille varsin monimutkaisen laskelman
kautta. Lisäksi valtion osuuksia tasataan summalla, joka on riippuvainen
kunnan verotuloista asukasta kohden. Järjestelmä lähtee liikkeelle kuntien
laskennallisesta keskimääräisestä verotulosta asukasta kohden. Tämä
minimitulo taataan jokaiselle kunnalle. Ne kunnat, jotka ovat tämän
tason yläpuolella, maksavat tasausta.
Käytännössä siis varakkaista kunnista siirretään verorahoja köyhempiin
kuntiin. Järjestelmän kautta siirrettiin kuudesta suurimmasta kaupungista köyhemmille kunnille 500 miljoonaa euroa, josta Helsingin ja Espoon
osuus oli lähes 400 miljoonaa euroa (ks. liitetaulukko 3). Kaikesta huolimatta
kuuden suurimman kaupungin valtionosuudet ovat kuitenkin
kasvaneet viime vuosina. Trendi johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä.
Kuudesta suurimmasta kaupungista Turku on kaikkein riippuvaisin
valtionosuuksista (taulukko 12). Se on niistä jo pelottavan riippuvainen.
Turussa kunnallisverotulo asukasta kohden oli 2 478 euroa, ja valtionosuuksia
kertyi asukasta kohden 1 302 euroa. Näiden yhteissumma oli
3 780 euroa. Näin tästä kokonaissummasta valtionosuus oli 34.45 prosenttia.
Valtionosuusjärjestelmästä puuttuu kannustavuus. Se toimii ”robinhood”-
metodilla: vauraista kunnista siirretään varoja köyhiin kuntiin.
Tämä tulee hyvin esiin samaa kokoluokkaa olevien Vantaan ja Turun
välillä. Vantaa sai 150 miljoonaa euroa vuodessa enemmän verotuloja
kuin Turku. Valtionosuusjärjestelmän tekemän keikauksen jälkeen Turku
saa valtionosuuksia nettosummana enemmän kuin Vantaa. Tällöin
Turun käyttöön jäi verotuloja ja valtionosuuksia asukasta kohden reilut
300 euroa enemmän kuin Vantaalla. Valtionosuusjärjestelmää ollaan
kuitenkin parhaillaan uusimassa. Toivottavasti siihen saataisiin talouden
kehittämisen kannalta kannustava elementti.
Taulukko 12 Espoolaiselle valtionosuuksia 13 euroa, turkulaiselle
1 302 euroa"
Vastaukset 1
Vanhimmat
Turku sijoittui palvelujen toimivuudessa ja saatavuudessa Suomen suurista kaupungeista kolmanneksi Espoon ja Vantaan jälkeen. Helsinki jäi viimeiseksi.
Helsingin sanottiin keskittyneen vain omien liikelaitostensa liiketoimintaan. Siihenhän Turkukin on jo panostamassa, muutettuaan juuri äsken kaikki tärkeimmät virastonsa liikelaitoksiksi!
Heipparallaa Helsinki, perässä tullaan! Kyllä me vielä päästään lähemmäs häntäpäätä, mekin...