Niin paljon sanoja
miten mahtuukaan
Sydän ja sielu täynnä
toisinaan
Ja minä katselin
miten sanat tipahtelivat
paperille
näyttöruudun sihisevälle pinnalle
Kompastelivat
sekosivat kirjaimiinsa
Minä nostin jokaisen
silitin
korjasin puuttuvat pisteet
pilkut ä-kirjainten ohimoilla
Ja miksi
tämä kaikki
vaiva
huoli
Rakkkaudesta kirjoitin
Sinulle säkeiksi
päiviisi
iltojesi viileyteen
tähtien kristallit
Kun olen poissa
Kirjoitin oranssinpunaiset sanat
auringonlaskun
syksyiset puut
Rakkaudesta kirjoitin
ja että
muistaisit
Lämmöllä
miten mahtuukaan
Sydän ja sielu täynnä
toisinaan
Ja minä katselin
miten sanat tipahtelivat
paperille
näyttöruudun sihisevälle pinnalle
Kompastelivat
sekosivat kirjaimiinsa
Minä nostin jokaisen
silitin
korjasin puuttuvat pisteet
pilkut ä-kirjainten ohimoilla
Ja miksi
tämä kaikki
vaiva
huoli
Rakkkaudesta kirjoitin
Sinulle säkeiksi
päiviisi
iltojesi viileyteen
tähtien kristallit
Kun olen poissa
Kirjoitin oranssinpunaiset sanat
auringonlaskun
syksyiset puut
Rakkaudesta kirjoitin
ja että
muistaisit
Lämmöllä
Vastaukset 30
Vanhimmat
..niistä vanhoista hirsistä tarttuu sinuun taikaa, josta saa sitten nauttia runoina, joita sinä kirjoitat :)) Kaunis... Kiitos!
Tarkkis
Ainakin ne vanhat hirret juttelevat minulle... kaikenlaista =)
Kiitos, Tarkkis, ja lämpöistä syysyötä Sinulle!
Taas paljon sanoja taitavasti ja kauniisti
Tämä jälleen lämmöllä Sinulle
Sydänlämpöinen kiitos kauniista sanoistasi!
http://i232.photobucket.com/albums/ee206/designstar2008/fall/fall-1.jpg
tämä puhukoon nyt puolestani! :)
Kiitos tästä hempeästä ja kauniista runostasi! :)
Upeeeee kuva!
Kiitos, Muru!
Jotta minä tahon ihhaan näinennä kirjootellen
jotta lähhestyy sinnuu semmoosella Rakkaujen
assiijalla. Olet jotta mennynnä ja sinnuun ihhaan
läppeensä Rakastumman näes.
Kah vuan elä peljästy. Minnoon miäs jokas
hallitteehän ittiänsä. Mineen pujota jotta
housuloitani hetkohillaan kunttuloihin.
Jotta eip sittee sinnee peljästy.
Mullas näjes onpi henselöitä ja vyöhäntä.
Kestääpi jottas senhäntä aikoo, jotta sinnee
päästännä pakkoon minnuu kiimakalluu
Näjes, olen aikas Rakastunna sinuun.
Oun peräkammaris jotta miettinnä: out
pehmoonen ja soppiivasti rönsylevvää naesen
sorttijas. Jas syrän sullas tuntunna oun
kanssanna oikialla kohin.
Lämpöönen ja mukaveta naenen out.
Ettäs täsää nyt tämmönen mualaismiehhee
rakkaujen tunnushäntä. Punnaanen onpi nuama
varmanna, vuan sanpas sannoottuanna.
Jotta Rakkahutta teältä niinjotta muan perskuleesti.
Kiitusta Ja kaanista
olijotta runnoos.
Eläpä sittenhäntä suutunna
täsää runoos. Mualaismies jotta
vuan tuntoloita peästää
pihhaalle peräkammariista.
Yhheelle nuaiselle laetoin.
Saapi nähä jotta purreeko.
Jotta tullokohäntä kahvetta
vaeko kaalinta.
Iltoja sinnulle jottahäntä.
joha sie melekose huastee laetoit ja heitit. Ett iha kaffeesta unta näjet ja kaulinta pelekkäät. Oha siinä ukola kippurahännälä ohtaa näen julukkisesti paljastoo aekkeesa, Rakkautesakkii. Siithä voes tällaane mualaistyllerys vettää vaekka hättääset johtopiätökset ja ampasta vaek kauppaa. Sinne heähepenitten. Sevvaa sanon et et sitte niist henksel tai vöövarusteistais irti peästä enne papi uamenta. Se on sellaane tosassii et housut kinttulois ei piäse juoksemmaa puoltakkaa siit vauhist ku hammeet korvis, ei siul ou minkkäälaessii mahollissuuksii suaha kii. Ja kuis sie miu umpirakkauvestai sitte kuulisit ku kompastelisit nii kaukan takan?
No voe yhen kerran Siu kanssais... läppeensä pöhkönä Sie taijattii olla sielä =)
Mie oon nii mones liemes keitetty jot palajo suap vettä Kymis virrata ennenko mie peljästy mistää... jos koht suat net henkselit ja vyöttii pievettyä piäläs =)
Kiitos, v57 - vallan mahottoman ihanasta kommentistais - miula o vatanlihakset iha kippeenäs ;D
Vuan aeka kehvel out naaseksi.
Muttahäntä sinuun pittee nyttennä
muistaahäntä: Munnee oun naes
asijoissa jotta ihhaan tääös
ummikkohäntä.
Minnuun poekuus onpi nimmittäen
piirunkin laaetikossa. Äetivaenaa
ostihäntä minnuulle kontomeja,
niitähäntä veenuksia, ko mää kävinhäntä
kolomeakymmentä vootta.
Hää sanoman jottas siinäs onpi
poeka roiskunesto tuluppia. Eip
ou niitähäntä tarvinna. Ko enhäntä
tiijä, muttee heillä ejes tehhään.
Jotteen vieläskin ouvat laatikosa
talleshäntä.
Jotta korkkamato poeka oun ja sinnuun
jotta hyvähäntä tiätöö. Välhousui
pijän läppensä vuojen varraalla, jotta
joshäntä naen ossuu kohilleen, eip
hommo meä pilloille hosumallahäntä.
Eip lenjä mitteen jotta liijanhäntä
aekasin. Voip vähheen niinko
naatiskella. Jotta tämmönenhäntä
peräkammariinnsa ummikko teällä.
Pussihousuloita onpi teällä ja
polovilumpijoille tillaa, ja
kyl maar mää perrään peäsen ko
vuan aiheetta ilmaantunna.
Sinnee oot sittennä tuulviiri. minne
tiän tutuks ittiäni ja sinnee uujen
heleman perrään just sonnikurilla.
Mie oon tiukka akka, elä rupia miun
kansain peliä pitelee. Nyt oot ihmiseks,
miulla on lihhaa ja laetoo kuules.
Mittä ei puutunna kohan suan sinnut
keänni.
Se vihhainen N täälläs. Ootko sie
muutens Karjalan poikii?
Tämä oli kuin omasta elämästäni.
Erittäin hyvin kirjotettu runo.
Kauniisti sanottu, olen otettu!
tuhansia sanoja rakkaudesta
sydämestäni
sieluni pimeistä huoneista
ja hiljaisuudesta
odotuksen riemusta
kivustakin
jonka jälkeen oli
kirjaimia hajallaan siellä täällä
siruja, pisteitä ja pilkkuja
poimin niistä jokaisen yksitellen
kuin muistoksi Sinulle
ja kirjoitin vielä rakkaudesta
lämmöstä ja yhteenkuuluvuudestakin
evääksi matkallesi
Mys, runosi on kerrassaan näköisesi. Sellaisilla
koruilla koristeltu, että ei kauniimpaa olla voi.
Kiitos !
Voi, Kiitos!
Kertakaikkisen ihana runosi jälleen!
Joo, mun pitäis hieman uudistua vissiin tässä kirjoittamisessani... jotenkin oon nyt jämähtänyt tähän tämmöiseen tyyliin - argh =)
Vaan lempeää yötä sinne koskenpartaille =)
Miten paljon niillä onkaan voimaa,
sanoilla.
Niillä saa aikaan hirvittävän
pahoja asioita ja hyviä, hienoja juttuja.
Niillä saa toisen tuntemaan olonsa tosi huonoksi,
tai niillä voi nostaa toisen ihmisen taivaisiin asti.
Sinun sanasi kertovat rakkaudesta,
hienosti kaikki oikeilla
paikoillaan, ehjinä,
juuri niinkuin pitääkin,
hieno runo niistä syntyi.
Ihan totta, sanat ovat voimakas ase, sekä hyvän että pahan asialla...
Kiitos Sinulle, kauniista kommentistasi ja erinomaisen ihanaista yötä!
En vastaa runoihin sattumalta, vaikka harvoin. Runoissasi miellyttävät samanaikaisesti mielen herkkyys ja kielen tarkkuus. Niin tässäkin.
Kiitos Sinulle taas käynnistasi ja kommentistasi joka vie melkein sanattomaksi!
Vastasin tähän,mutta poistin juuri,koska
erehdyin kirjoittajasta - ihan pönttö
sekaisin...sorry.
Yritän nyt uudestaan.
Ja nyt pitäis jotain ylevää sanoa,
ei velanmaksuksi vaan aidosti.
Nyt en edes yritä mitään
hohdokasta,vaan totean:
että me kaikki ollaan vähän
sekaisin Rakkauden lemmestä.
Runosi rytmi ja sovellutus
ovat hyvät kuin selvät
sanoineen...- Pidän tästä.
Vaan minäpä kiitän sanoistasi jälleen =)
Olisikohan tuolla rytmillä jotain tekemistä erään tikan kanssa, se kun takoo pihapuuta tuossa... taaskin - sillä luulis olevan pönttö sekaisin illalla ;D
Piru kun yötä vasten nauratat,nyt
meni unetkin mutta ei se mitään.
Kyllä täälläkin niitä näkee
kiva niitä katsella,kun toisinaan
vielä pylväs pelteihin säveltää
teoksiaan.
Hali aamuun.
Minä Sinut muistan
älä luule että olisin
unhoittanut = )
Ja sannoo lopuksi
jotta p..ts ja
pakenee takaisin
maagisiin metsiin...
Ja mie en unoha Sinnuu - en vaik viel toise mokoma sata vuot elläisi (ssap kaite sitä viiskytä vuotta valehella jo täl ikkää(?))
Kiitosta vua käänniistäis - huomasitsie muute et mie oun vaihtant nikkii??
Sie mittää huomant, tiijähä mie - olen simmossi lasteloruloit kirjuutellu täl ja kokkeili mite net kansaa uppoovat - täyest ova mennee, mie oon oikei onnepossu mie =)
Ruts vua sin romuloitte sekkaa !
" Kirjoitin oranssinpunaiset sanat
auringonlaskun
syksyiset puut "
En nyt muista miten haiku-runon tavut menee, mutta löydän tästä jotain samantyylistä..
Kiitos sanoistasi - jäin oikein miettimään tuota, mitä sanoit, ja joo ehkä siinä tosiaan on jotain samaa, tuo kirjoittamaton ikävä vissiin...
Oikea haiku on 17 tavun mittainen ja jakautuu riveille 5-7-5, vaikka näin;
Kirjoitin värin
auringonlaskun punan
syksyiset puutkin
Sitten vielä- eilen kun pikaisesti kurkkasin palstalle niin näin kaksi Sinun runoasi - ihan varmasti näin!!!
Missäs ne nyt ovat?
Takaisin ne ja heti - en ehtinyt lukea...
*jupisee*
Kyll` kyll` tykkään
Kovasti aivan
”Minä nostin jokaisen
silitin
korjasin puuttuvat pisteet
pilkut ä-kirjainten ohimoilla”
Hellästi hoivattu, jokaisesta kirjaimesta huolta pidetty
Rakkauden sanoiksi vaalittu
Kaunista symboliikkaa….
Psst
Tykäistyin tähän :
”näyttöruudun sihisevälle pinnalle
Kompastelivat
sekosivat kirjaimiinsa ”
Terveiseni…lämmöllä…Tapiontytteli
Mukavaa Sinuakin nähdä =)
Ja kiitos, kovin kauniisti sanoit!
Lämmöllä Sinulle - mitä parhainta syyspäivää!
Tolpassa lovi,
lovessa kivi. Sana
piilossa siellä.
Yksi rakkaus
kaksi unelmaa siinä
aina yhdessä