Suomalaisten velkazembaloissa pian valomerkin aika
[Sami Rainisto 15.10.2008]
Voi niitä amerikkalaisia. Itsepähän ovat oman kuoppansa kaivaneet, kun ovat eläneet vuosikausia velaksi. Nyt se lasku on langennut.
Näin voisi vahingoniloisesti ajatella finanssikriisin jälkimyllerryksessä. Yksi nykyisten ongelmien perussyy on, että amerikkalaiset kuluttajat ovat eläneet vuosikausia yli varojensa ja esimerkiksi ostaneet asuntoja, joihin heillä ei ole varaa.
Mutta osataan sitä Suomessakin velkaantua. Uutena todisteena siitä ovat Tilastokeskuksen tänään julkistamat luvut, joista selviää suomalaisten velkaantuneen viime vuosina rajusti.
Kaikki suomalaiset asuntokunnat eli kotitaloudet eivät velkaantuneet, mutta 58 prosentilla asuntokunnista on velkaa. Keskimääräinen velka oli viime vuonna 58 540 euroa, ja tämä summa oli kasvanut peräti 66 prosenttia vuodesta 2002. Myös velkaantuneiden kotitalouksien määrä on kasvanut kymmenisen prosenttia näinä vuosina. Velka asuu siis yhä useamman kodin vieraana.
Kaikki muutkin tunnusluvut ovat menneet huonompaan suuntaan, kuten:
Ihmisten omaisuudesta entistä suurempi osa on kiinni yhdessä möhkäleessä.
* Asuntokuntien velkaantumisaste eli velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin kasvoi 70 prosentista 98 prosenttiin vuosina 2002-2007.
* Asuntokuntien velat kasvoivat 80 prosenttia, mutta käytettävissä olevat tulot vain 20 prosenttia vuosina 2002-2006.
Asuminen nyt vain maksaa
Mikä selittää tätä hurjaa velkaantumista? Tärkein selitys löytyy asuntojen hintojen noususta. Jos on halunnut ostaa asunnon viime vuosina, on pitänyt mennä pankin tiskille ja nostaa entistä suurempia lainoja.
Erityisen velkaantuneita ovat nuoret asuntovelalliset. Neljällä viidestä 25-44-vuotiaiden kotitaloudesta on velkaa, keskimäärin lähes 100 000 euroa. Tilasto myös paljasti, että mitä enemmän lapsia, sitä enemmän velkaa.
Velallisten määrä on kasvanut eniten Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla, eli alueilla, joissa asuntojen hinnatkin ovat nousseet erityisen paljon. Eniten asuntovelat kasvoivat Itä-Uudellamaalla, 75 prosenttia asuntokuntaa kohti. Vähiten asuntovelkaa oli puolestaan Pohjois-Karjalassa, Lapissa ja Kainuussa.
Velka voi olla hyvästä
Onko se paha, jos velkaantuminen kasvaa?
Suurin ongelma velkaantumisen kasvussa on se, että velkaa ei ole käytetty kulutukseen, joka pitäisi yllä talouskasvua. Sen sijaan velkaraha on sijoitettu kallistuneisiin asuntoihin. Asuntojen hintojen nousu puolestaan selittyy ainakin osittain sillä, että pankit ovat myöntäneet entistä suurempia lainoja. Myös alhainen korkotaso kasvatti lainapotteja.
Ihmisten omaisuudesta entistä suurempi osa on kiinni yhdessä möhkäleessä, eli asunnossa. Se ei ole kovin tehokasta varallisuuden hajauttamista.
Velkaantuminen on tulevan kulutuksen syömistä, tai ongelmien lykkäämistä tulevaisuuteen. Jos joskus kävisi sellainen ihme, että suomalaisten velkaantumisaste alkaisi pienentyä, se raha olisi kulutuksesta pois, mikä heikentäisi talouskasvua.
Ongelmahan velkaantuminen ei ole, niin kauan kun velalliset pystyvät lyhentämään velkojaan. Se edellyttää ainakin sitä, että työttömyys ei lähde kasvuun. Jos työttömyys pahenee - ja siitä on merkkejä - se voi johtaa asuntojen myyntipaineiden kasvuun, mikä laskee entisestään hintoja.
Amerikassahan tämä on kaikki nähty. Perässä tullaan.
[Sami Rainisto 15.10.2008]
Voi niitä amerikkalaisia. Itsepähän ovat oman kuoppansa kaivaneet, kun ovat eläneet vuosikausia velaksi. Nyt se lasku on langennut.
Näin voisi vahingoniloisesti ajatella finanssikriisin jälkimyllerryksessä. Yksi nykyisten ongelmien perussyy on, että amerikkalaiset kuluttajat ovat eläneet vuosikausia yli varojensa ja esimerkiksi ostaneet asuntoja, joihin heillä ei ole varaa.
Mutta osataan sitä Suomessakin velkaantua. Uutena todisteena siitä ovat Tilastokeskuksen tänään julkistamat luvut, joista selviää suomalaisten velkaantuneen viime vuosina rajusti.
Kaikki suomalaiset asuntokunnat eli kotitaloudet eivät velkaantuneet, mutta 58 prosentilla asuntokunnista on velkaa. Keskimääräinen velka oli viime vuonna 58 540 euroa, ja tämä summa oli kasvanut peräti 66 prosenttia vuodesta 2002. Myös velkaantuneiden kotitalouksien määrä on kasvanut kymmenisen prosenttia näinä vuosina. Velka asuu siis yhä useamman kodin vieraana.
Kaikki muutkin tunnusluvut ovat menneet huonompaan suuntaan, kuten:
Ihmisten omaisuudesta entistä suurempi osa on kiinni yhdessä möhkäleessä.
* Asuntokuntien velkaantumisaste eli velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin kasvoi 70 prosentista 98 prosenttiin vuosina 2002-2007.
* Asuntokuntien velat kasvoivat 80 prosenttia, mutta käytettävissä olevat tulot vain 20 prosenttia vuosina 2002-2006.
Asuminen nyt vain maksaa
Mikä selittää tätä hurjaa velkaantumista? Tärkein selitys löytyy asuntojen hintojen noususta. Jos on halunnut ostaa asunnon viime vuosina, on pitänyt mennä pankin tiskille ja nostaa entistä suurempia lainoja.
Erityisen velkaantuneita ovat nuoret asuntovelalliset. Neljällä viidestä 25-44-vuotiaiden kotitaloudesta on velkaa, keskimäärin lähes 100 000 euroa. Tilasto myös paljasti, että mitä enemmän lapsia, sitä enemmän velkaa.
Velallisten määrä on kasvanut eniten Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla, eli alueilla, joissa asuntojen hinnatkin ovat nousseet erityisen paljon. Eniten asuntovelat kasvoivat Itä-Uudellamaalla, 75 prosenttia asuntokuntaa kohti. Vähiten asuntovelkaa oli puolestaan Pohjois-Karjalassa, Lapissa ja Kainuussa.
Velka voi olla hyvästä
Onko se paha, jos velkaantuminen kasvaa?
Suurin ongelma velkaantumisen kasvussa on se, että velkaa ei ole käytetty kulutukseen, joka pitäisi yllä talouskasvua. Sen sijaan velkaraha on sijoitettu kallistuneisiin asuntoihin. Asuntojen hintojen nousu puolestaan selittyy ainakin osittain sillä, että pankit ovat myöntäneet entistä suurempia lainoja. Myös alhainen korkotaso kasvatti lainapotteja.
Ihmisten omaisuudesta entistä suurempi osa on kiinni yhdessä möhkäleessä, eli asunnossa. Se ei ole kovin tehokasta varallisuuden hajauttamista.
Velkaantuminen on tulevan kulutuksen syömistä, tai ongelmien lykkäämistä tulevaisuuteen. Jos joskus kävisi sellainen ihme, että suomalaisten velkaantumisaste alkaisi pienentyä, se raha olisi kulutuksesta pois, mikä heikentäisi talouskasvua.
Ongelmahan velkaantuminen ei ole, niin kauan kun velalliset pystyvät lyhentämään velkojaan. Se edellyttää ainakin sitä, että työttömyys ei lähde kasvuun. Jos työttömyys pahenee - ja siitä on merkkejä - se voi johtaa asuntojen myyntipaineiden kasvuun, mikä laskee entisestään hintoja.
Amerikassahan tämä on kaikki nähty. Perässä tullaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.