Turun Kupittaan sairaala

siinä koko "hoito".
hyvä, että näistä kirjoitetaan.
kiitos sinulle.

Olen ylläkirjoittaneen kanssa samaa mieltä siitä, että osa hoitajista tosiaan ei ole kiinnostunut hoitamaan potilaita. Jotkut vaikuttavat jopa vihamielisiltä, tai kontaktia potilaisiin otetaan vastenmielisesti ja vain silloin, kun on pakko. Potilaita ei pidetä ihmisinä samanarvoisina. Kertaakaan ei kuulunut siellä kysymystä: Mitä sinulle kuuluu?
Eristyshuoneessa ei pääse vessaan, ja kun on tarpeensa tehnyt siihen lattialle, tarjotaan siltä samalta lattialta ruokaa. Ainoat käytettävät "hoito"keinot (tai kontrollikeinot) ovat tosiaan kemiallisia tai fyysisiä. Keskustelun voimaan ei tällä osastolla uskota.
En suosittele kenellekään.

Hei,

olen ihan samaa mieltä Kupittaan sairaalan touhusta.
Kun vielä satun tuntemaan naapurustosta yhden niiden hoitajan, niin ihmettelen miten siellä kukaan voi toipua paremmaksi. Vapaa-ajan keskustelukin on pelkkää eritteistä kertomista.

Toivottavasti asioihin tulee joskus parannus.
Parempaa kevättä kaikille

mutta,....

http://www.youtube.com/watch?v=Jbr3qX6dWoQ&feature=related

En ole nähnyt yhdessäkään lööpissä revittävän uutta suomalaista maailmanennätystä, eli varhaiseläkkeelle siistymisen maailmanennätystä mielenterveyssyistä. Kyllä saunomisen maailmaennätyksistä ja kahden hullun saunojan kohtaloista jaksettiin kirjoittaa, mutta ei Suomessa tehdyista lähes 200 maailman-, euroopan- tai pohjoismaiden kyseenalaisista ennätyksistä?
Suomi on juuri tehdyn analyysin mukaan maailman sairain maa, kun verrataan mielenterveyssyistä johtuvia eläkkeelle siirtymisä, itsemurhia tai euroopanennätysmäistä juovuksissa ajamista ja varsinkin nuorten mielenterveysongelmia muiden maailman maihin verrattuna.
Ei se ole mikään ihme, koska mielenterveysasiat ovat olleet Suomessa liian kauan tabu: Sairaat on suljettu neljän seinän sisälle ja pumpattu pökerryksiin lääkkeillä, että vähäinen ja lähes kouluttamaton nuori henkilökunta voi rauhassa katsoa telkkaria ja pitää omaa teriapiaansa!
Suomalainen mielenterveystyö kaipaisikin mitä pikimmin täysremonttia ja ammattilaisten uusharkintaa! Mutta, kun iltapäivälehdet lähes määräävät, mistä suomalaiset ovat kiinnostuneita. Niitä lukee n. miljoona suomalaista päivittäin ja odottaa uusia vain juoruja. Urheilijoista, korttien hyllyttämisisistä, poliitikkojen töppäyksistä, misseistä, idoleista jne.
Kuvaavaa onkin, että yksi kyseenalaisista Suomen maailmanennätyksistä on aikakausilehtien määrä asukaslukuun suhteutettuna. Määrä on Suomessa maailman suurin? Eikö jo se kerro meistä aika paljon?
Isofaija

Olin erittäin masentunut ja ahdistunut ja sain kun sainkin psykiatrilta lähetteen Kupittaan sairaalaan osastolle A6.Vastaanottava osaston lääkäri oli erittäin tyly ja tajusin kyllä että minua ei sinne kaivata. Hän tarjosi minulle 4 päivän (vai olikohan se 5) hoitosopimusta, jonka mukaan minulla ei ole vapaakävelyä, ei hoitoryhmää, ei tehdä lääkemuutoksia, ei vieraita. Mitä tällainen hoito ketään hyödyttää?
Kerran itkin pahaa oloani ja menin kanslian ovelle. Hoitaja näki selvästi että itkin,mutta hän kysyi "mitä sä täällä teet" ? Eräällä toisella kerralla menin kanslian ovelle pyytämään keskusteluapua. Hoitajat pelasiva kansliassa jatsi -peliä.Oven avannut hoitaja sanoi, että kukaan ei voi nyt puhua kanssani, koska on sunnuntai ja hoitajia liian vähän. Kerran pyytäessäni keskusteluapua hoitajat sanoivat,että istu tähän meidän kanssa katsomaan telkkaria. Sieltä tuli kalastusohjelma.
Tällaista apua A6:lla.Miten voimme vaikuttaa asioihin?

Kupittaan sairaalaan hoito on tosiaan ala-arvoista. Pääasiallinen hoito taitaa olla rauhoittavien lääkkeiden syöttäminen. Keskusteluapua on turha pyytää. Hoitajia kyllä on mutta motivaatio kunnon auttamiseen taitaa olla kadonnut aikoja sitten. Osastot ovat varmasti jonkinlaisia suojatyöpaikkoja niillä jotka eivät ole jaksaneet avohoidossa.

Henkilökunta voi kohdella todelle ilkeästi potilaista. Omista sairaalvuosistani muistan sen nöyryytetyksi tulemisen tunteen, joka oli omiaan lisämään ahdistusta. Nyt varmasti osaisin jo pitää puoleni mutta sillon en osannut. Kaikkiin potilaisiin riippumatta diagoosista tai ongelmasta suhtauduttiin kuin he olisivat tiellä tai haittana.

Itselläni oli pitkään väärät diagnoosit, koska ei kenelläkään ollut "aikaa" perehtyä asioihini. Eihän hoitajat voineetkaan tietää minusta mitään, kun kontakti rajoittui lähinnä lääkkeiden antamiseen. Akuutilla avo-osastolla lääkärin tapasi yleensä kerran viikossa ja hoitajan kanssa oli sovitusti keskustelu kerran viikossa. Minulla oli usein omahoitajana hoitaja joka käytti koko 45 minuutin ajan siihen, että esitteli omia näkemyksiään tilanteestani ja minä sitten kuuntelin. En saanut kerrottua mitään olostani tai tilanteestani. Joten en edes tiedä mihin ne hänen näkemyksensä sitten perustuivat...

Mielenterveyshoito on jo pitkään ollut Suomessa ala-arvoista eikä ole kehittynyt muun terveydenhuollon kanssa samaan tahtiin. Nyt julkisuudessa puhutaan paljon siitä kuinka nuoria jää mt.syistä eläkkeelle. Syyksi sanotaan osin liian pitkiä sairaslomia. Olisikohan kuitenkin syynä olematon hoito osaksi siksi, että ei ole resursseja ja toisaalta siksi että ammattilaisille ei ole motivaatiota eikä välttämättä riittävää ammattitaitoakaan. Jotenkin aika vastuutonta syyttää sairaslomia nuorten eläköitymisestä. Aivan kun haluttaisiin löytää ongelmaan syy joka on ratkaistavissa yksinkertaisella toimenpiteellä. Tällä olisi kuitenkin vain hetkellinen käytännössä placebo vaikutus. Lopulta tilanne olisi alkuperäistä pahempi. Ainoa ratkaisu on mielenterveyshoidon tason nostaminen muun terveydenhuollon kanssa samalle tasolle.

itsekin olen joutunut kupittaalle. burnoutin takia. mä käytän pyörätuolia, kun olin siellä yhden yön ja mulle tuli wc-hätä, mä huusin yökköä että tulisi auttamaan mut pissalle niin mul huudettiin mitä vittua sä täällä teet mee pois täältä. aamulla sänky oli märkä niin aamuvuorolainen nauroi ja sanoi hyvä yökkö kun teki näin. jos on samanlaisia kokemuksia mailatkaa mulle: [email protected]

Kupittaan sairaala on ollut legenda jo kauan. Se on umpilääkityksen, laiskan ja osin sadistisen henkilökunnan paikka. Mitään kuntoutusta toimintaa tai keskusteluapua yms. sieltä ei saa.

Ystäväni veti itsensä hengiltä Kupittaan "hoitojakson" jälkeen. Pyysi päästä kolmen kuukauden aikan psykologin pakeille, eikä koskaan päässyt...

Henkilökuntaan tuntui pesiytyneen sadistisia "vasemman käden" adepteja, joten en suosittele puhumaan mitään henkisistä asioista mikäli ne tulevat suoran kokemuksen kautta tai saat näiden vihat päällesi. Oikealla asenteella tuolta kuitenkin voi saada apua elämäntilanteeseensa, joskin psykoosia siellä ei suostuta perustelemaan potilaalle ja syötetään vain lääkkeitä, kunnes potilas sanoo parantuneensa ja myöntää olleensa psykoosissa.

Väärät ajatukset maailman tilanteesta kelpaavat osalle siellä toimivista lääkäreistä psykoosin perusteeksi, mutta ainakin nyt vuonna 2012 siellä oli selvästi myös ihmisiä jotka ajattelivat omilla aivoillaan, eivätkä vain toistelleet robotin omaisesti päähänsä indoktrinoituja todella pelkistettyjä käsityksiä siitä mikä on sairaus ihmismielelle ja mikä ei.

Paljon se riippuu omasta itsestä miten tuolta suljetulta pääsee pois ja mitä sinulle tapahtuu sen jälkeen.

Hahaa. Minäpä olen karannut Kupittaan suljetulta 1997! En tiedä missä se nyt on, mutta silloin oli alin kerros.. Natkutin pleksin ikkunasta irti ja löin rikki ulkoruudun ja pudottauduin maahan.. Vähän sattui.. 1,5m pudotusta kumminkin. Suututti se pakkohoito niin. Ahdisti, että jään sinne maailman tappiin, kun muka kaikki mitä sanoin ja tein oli psykoottista. Uskosin, että "tervekin" panikois jouduttuaan "vangiksi" ilman selityksiä ja keskusteluapua määräämättömäksi ajaksi. Palasin tosin suht vapaaehtosesti takaisin ja pääsin 2 viikon päästä poiskin.. En mielelläni menis enää ikinä, enkä nyt oo ollukaan lataamossa yli 10 vuoteen. Suomalainen mt-hoito on kyllä ihan avutonta varsinkin nyt, kun parin laman leikkaukset on tehny tehtävänsä.

Otan mukaan kokemukseen nuoren TK-lääkärin, joka vierasti minua, psykiatrian
pl:n vuoden takaisen masennus/ahdistus lausunnon vuoksi, jolla siirryin
eläkeläiseksi.

Jo kolmas käynti oli Tk-lääkärille liikaa. Hän kirjoitti lähetteen psyk.sairaalaan,
akuuttiosastolle, syystä että puhelen epätodellisia juttuja.
Jutut liittyi ihosairauteen, TK diagnoosi on taliköhnä.

Vastailin TK-lääkärin kysymyksiin omilla tuntemuksilla, kuten kirkkaan mahlamaisen nesteen vuotamisesta päänahan pintaan, kuivuen kovaksi,
syhyäväksi aineeksi. Ainetta kynsin raaputtaen, lentää hiuskraatereista KRISTALLI-kiteiden kaltaista kovaa talia, kuten "System 4" tuoteseloste kertoo.

TK-lääkäri katsoi hullua ja toisti, "väitätkö päästäsi tulevan kristallia".

Oma tuntemus oli myös, päätä raapiessa, talin erityksen päänahan alla
kiihtyneen, pään päällä ja takana, muodostuen yhtenäiseksi, levyn kaltaiseksi
alueeksi, jättäen sinne tänne reikiä. Reikien tunnustelu onnistuu helpommin,
kunhan REIKÄLEVY on hetken jämäköitynyt.

Tk-lääkäri katsoi hullua ja kysyi, oliko sinisiä vai punaisia reikälevyjä.
Lääkäri kertoi myös psyk.sairaalassa lääkärin arvioivan hoidon tarpeen

Ajattelin, tuskin kahdella lääkärillä samana perjantai-aamuna on huono aamu,
tiesin jälkimmäisen päästävän takaisin kotiin, vaan eikä ollut lääkäri eri mieltä
kuin lääkäri.

Hyviä kirjoituksia edellä, tässä on vaikeaa tekstiä, ellei samaa sairautta.

Psykiatrisessa sairaalassa näkyy luultavasti myös henkilöstöpula.
Mikäli hoidettaisiin todellisia hulluja, olisi oltava tuntuvasti enemmän hoitajia.
Akuuttiosastolla on äärettömän kilttejä, pääosa nuoria, huijattuja asiakkaita.
Ruoka on hyvää ja lääkkeet halpoja. Huono asia on, vähäinen ulkoilu lupa.

Pari kuukautta sitten oli puhetta tahdon vastaisesta hoidosta.
Mietin sitä käytettävän huumeäideille.
Pienen pieni shokki oli löytää itsensä suljetulta osastolta perjantaiaamuna.

No huh huh, eipä siinä ole tk-lääkärillä tosiaan ollu hyvä aamu. Mun pojalla on kattos samanlaista ongelmaa hiuspohjassa ja hän luojan kiitos suht samankaltaisten ongelmankuvausten jälkeen sai tk-lääkäriltä lähetteen ihotautien erikoislääkärille. Pojalla oli näiden levymäisten katteiden raapimisen takia vertavuotavia laikkuja päässä, jokseenkin kamalaa katottavaa. Ne sitte tulehtuivat.

Mä itse ihan syystä olen aikoinaan joutunut suljetulle osastolle. Tuli tunne, kuin et ovessa ois voinut lukea, että "ihmisoikeudet ei päde täällä". Jos oli sinne mennessä kurjat fiilarit, eipä ollu kehuttavat sieltä lähtiessäkään. Sairastuin silloin bipoon, siksi olin siellä.

Ei ole näköjään Kupittaan "sairaala" muuttunut mihinkään. Olin siellä avo- ja suljetuilla osastoilla 90-luvun puolivälistä alkaen vuoteen 2000 erinäisiä aikoja. Avo-osasto nyt oli aavistuksen parempi, sinne tuntui sentään eksyneen muutama oikea hoitajakin.

Suljettu siellä kellarissa oli kyllä sellainen ihmisvarasto, että ei voi kuin ihmetellä, että sellaisia paikkoja voi olla olemassa.

Hoitosanan käyttäminen tuon suljetun osalta on vitsi.

Olen ollut psykiatri Erkki Ensiön potilaana masennuksen vuoksi. Ja en suosittele tätä lääkäriä kenellekään. Hän ei ota vastuuta potilaistaan, uusii reseptit kerta toisensa jälkeen näkemättä ja kuulematta potilasta. Kaikki masentuneet eivät jaksa vaatia asioita ja siksi lääkärin pitäisi kantaa vastuu potilaistaan. Suosittelen hakeutumaan toisen lääkärin vastaanotolle.

että sairaalan osastoilla hoidetaan lääkkeiden tuomia sivuvaikutuksia ei itse potilaita.

Sinne myös joudutaan useimmiten lääkkeiden tuomien haittojen takia. Lääkärit ja hoitajat eivät tietysti tajua tätä eivätkä usko vaikka heille siitä sanoisikin. Kun hoitajat joutuvat päivästä toiseen kohtaamaan potilaassa olevia lääkeiden tuomia oireita, ei heillä ole taitoa kohdata itse potilasta eikä kuunnella häntä. Hoitajat tietävät, että vaikka istuisivat tuntikausia potilaan vierellä kuuntelemassa häntä ei se auta tippaakaan tilannetta. Ei, heidän täytyy taas pian antaa lääkärin määrämär lääkkeet potilaalle, ja tilanne jatkuu samana. Puhe ei oireita poista. Ei ole kehuttavaa hommaa hoitaminen.

Joidenkin potilaiden kohdalla hoitajat pystyvät psyykkaaman potilaan niin ,että hän pystyy elämään lääkittynä ja vaikuttamaan normaalilta. Sitten kun lääkkeiden sivuvaikutukset tai vieroitusoireet pahenevat, hän palaa taas osastolle ja kierre jatkuu....
Huomion tehnyt omainen.

En ota kantaa siihen, mitä hoitajat huoneessaan puuhaavat. En siihenkään, onko heillä aikaa keskustella potilaan kanssa.

Minä olen vihainen kyseisen sairaalan käytäntöön, jossa ikänsä tupakansavusta kärsinyt ihminen pakotetaan ilmastoimattoman röökikopin vieressä olevaan huoneeseen.

Potilaan pyyntöä muuhun huoneeseen EI noteerata.
Omaisen pyytäessä siirtoa, vastaa hoitaja: "Toiset ihmiset nyt vaan tupakoivat".
.... ja kävelee itsekin röökille.

Nikotinisteja siellä enimmäkseen potilaat ja hoitajat ovatkin.
Mutta. Mikä estää sen, että esim. kaksi savutonta miespotilasta saisivat majoittua samaan huoneeseen???

Näin turuus..

Jaa nyt rikostutkinta

Kaikki työntekijät poliisikuulusteluun,niin alkaa totuus selvitä.oikeuteen koko henkilökunta,Sadistisia työntekijöitä.oikeudessa tavataan..Myös seksuaalista hyväksikäyttöä.ps.sama työpaikka joskus?

Harmittaa niiden puolesta, jotka ovat hyviä hoitajia ja oikeasti tarkoituksena auttaa ja hoitaa sairaita. Eipä niitä hyviä kokemuksia nyt vaan julkisuudessa ole esille. Ihan varmasti on tyytyväisiä, apua saaneita.

Enkä lainkaan puolusta näitä idiootteja hoitajia, jotka pitäisi laittaa samanlaiseen kärsimykseen kuin heidän hoidettavansa!! Sairaita hoitajia ja lääkäreitä! Ja koko johto läpimätä, yrittävät pestä kätensä...

www adressit com issa allekirjoitettavana
Suomen mielenterveyshoidon muutostarve / Tukipyyntö Juha Kurviselle

JK avasi helmikuussa keskustelut Kupittaa osastojen ihmisoikeusloukkauksista, -rikoksista, jolloin poliisin, Valviran, Aluehallintoviraston, kaupungin tutkinnat alkoivat.
Auta häntä, itseäsi, suomalaisia mielenterveyspotilaita ja -kuntoutujia allekirjoittamalla adressin. Se löytyy uusimpien joukosta.

Kupittaan ylilääkäri:"Toimimme Suomen mielenterveyslain mukaan"

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016033021340451_uu.shtml

Artikkelissa nimettömänä pysyvä Kupittaan ylilääkäri kirjoittaa:

"- Meitä sitoo vaitiolovelvollisuus ja tulemme tässä rajusti leimatuiksi. Toivon, että meillä on perinpohjaisen tutkinnan jälkeen mahdollisuus kertoa oma näkemyksemme.

Lääkäri muistuttaa, että kyseessä ovat tahdosta riippumattomaan hoitoon määrätyt potilaat. Silloin ihminen ei itse koe tarvitsevansa hoitoa.

- Tämä tuo tilanteeseen heti vastakkainasettelun. Mutta en tunnista meidän toimintaamme kokousmuistiosta, jonka ex-potilaat ovat laatineet. Osalla syyttelyistä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa."

Siinä on taas hyvä esimerkki siitä, miten psykiatria käyttää esimerkiksi sairaudentunnottomuus-käsittettä omien toimintansa ja pakkokäytöksen oikeuttamiseksi. Myös vaitiolovelvollisukseen vetoaminen on hieman samankaltainen väite. He ovat jo itsevaltaisesti kirjoittaneet virallisina auktoriteetteina ja virkamiehinä omat tulkintansa potilaasta potilaan tietokantoihin, ja ne tulkinnat pysyvät siellä koko loppuelämän, eikä potilaalla ole juuri mitään mahdollisuutta korjata siellä olevia tietoja tai kertoa omaa näkemystään.

Jouduin vakavan masennusoireilun takia tuonne. "Psykiatri" laittoi m1-lähetteellä A1:lle, mutta koska "siellä ei ollut tilaa", jouduin A3:lle, suljetulle päihdepsykiatriselle osastolle, missä kaikki muut olivat joko huumepsykoosissa tai odottamassa metadon-hoitoa.
Paljon pahempi kokemus, kuin suljettu vankila.
Osa hoitajista oli ok, osa taas täysin vittumaisia ja ylenkatsovia, ja pitivät minuakin "paskanarkkina", koska eivät tienneet taustaani. Kaikki sinulle reseptillä kirjoitetut lääkkeet (varsinkin rauhoittavat) jouduit anelemaan kaikkien edessä kanslian luukulta, eikä niitä saanut ellet "vakuuttanut sille olevan hyvä syy".
Sisään tullessa otettiin Kaikki omat vaatteet pois, seistiin alasti hoitajan edessä, käytiin suihkussa ja pukeuduttiin sairaalan rätteihin.
Juomavettä sai ainoastaan vessan hanasta, kahvinkeitintä ei ollut (kahvia sai ainoastaan kupillisen aamulla ja yhden klo14 aikaan), vyö ja kengät, avaimet ja lompakko, about kaikki, otettiin pois ja sen jälkeen olitkin "ihmisen puolikas" hoitsujen silmissä muiden joukossa.
Ruokaa oli juuri ja juuri riittävästi, lisää ei saanut hakea.
Tunsin sen olevan rangaistus siitä, että avasin suuni masennusoireilustani. "Jos uhkaat itsemurhalla, joudut lusimaan".
Hoidosta se oli vastakohta.
Jos tarvitsette apua ahdistukseenne/masennukseen, ÄLKÄÄ KOSKAAN LÄHTEKÖ OSASTOLLE. Tai jos lähdette, niin tulette huomaamaan miksi varoitin.
Oikea apu ahdistukseen/masennukseen on ystävät, ravinto, ylös ulos ja lenkille, lisäravinteet ja mahd. lievä mielialalääkitys.

Onko tää niin kun se viimenen paikka. Jos vaikka katsotaan ettei jostain muusta sairaalasta saa tarpeeksi hoitoa? Miten se sitten erooa esim Halikon sairaalasta.

Jorvi espoossa se paikka vasta onki....

Komppaan edellistä ja varsinkin leppävaaran psykiatrian pkl.

Muistakaa aina; jos teitä kohdellaan kupittaalla asiattomasti, käyttäytykää "hoitajia" kohtaan vielä asiattomammin. Ne ei kansliassa makaamalla palkkaansa ole ansainnut :)

Henkilöä on pyöritetty osastoilla vuosikausia akselilla Vammala Nokia Tampere. Tästä on pidetty päiväkirjaa https://marjattamakela.blogspot.com. Osuvaa kuvausta sairaaloiden hoitokäytännöistä suljettujen ovien takana. Tampereella "hoidot" jatkuvat kotona vielä senkin jälkeen kun potilas on päässyt sairaalasta pois.

Olen täysin samaa mieltä sairaalan suljetun osaston toiminnasta. Siellä on osastonylilääkäri ja kaksi erikoistuvaa lääkäripoikaa osastonlääkäreinä. En enää kestä sitä paikkaa.

Olen itse Kupittaalla hoidossa en voi muuta kuin enää nauraa tälle toiminnalle...😁 Hoitsut ja lääkärit lääkitsevät potilaan hiljaiseksi mitä äänekkäämpi olet sut viedään koppiin...eristykseen...! Tiedän ettei huutaminen ole perusta eristää mm. Itse kokeneena tiedän mistä puhun... Mut on eristetty kaksi kertaa huutamista olen sanonut ihan suoraan että huutaminen ei ole perusta eristää lääkäri sanoi siihen että kyllä on ja ovi kiinni...! Täällä yksi potilas puhuu harhoille olin tupakalla kun tuli kauhee lössi hoitajia yhdellä oli piikit kädessä lääkäri oli siinä myös pyysi mua poistumaan vähän sen jälkeen tuo potilas kannettiin huoneeseen ja piikki perseeseen... Itselleni on tällä hetkellä sellainen tilanne että odotan paikkaa valtiolle kysyin lääkäriltä mikä on syynä että lähetätte mut sinne hän selitti joskus tapahtuneita asioita heillä ei ole nykytilanteesta mitään perusteita siihen... En käytä tällä hetkellä mitään psyyke lääkkeitä ja kaiken kukkuraksi mut on tehty psyykottisesti itsetuhoinen... Kupittaa väittää että olen vaikea hoitoinen mitä en ole siitä on Kellokosken ja Hesperian lausunnot... Mutta mennään sinne toteamaan mikä olen daapahan Kupittaa meille jos sitä vertaa kaipaavat itseppähän kuoppansa kaivaa...

Nenille piti kirjoittaa...

Sitähän sitä aina ollaan ihmeteltykkin, kun moni potilas haluaa vapaaehtoisesti hoitoon masennuksensa kanssa , niin. Pääsisi nopeammin eroon vaivastaan , mutta ei ole missään sitä hoksattu että aikainen apu , on aikainen terveys. Kun masennus katkaistaan hoidolla

Kun yksikin potilas oli yrittänyt päästä hoitoon niin hänelle oli sanottu ettet ole vielä niin huonossa kunnossa että tarvitsisit laitoshoitoa. Joten mies yritti kaikkensa päästäkseen irti masennuksestaan ja sitten muuttuikin sairaus psykoosiksi kun ei enää jaksanut omin voimin.
Joutui sairaalaan ja silloin otettiin kyllä vastaan viikkokausiksi, että hieman väärässä järjestyksessä nekin asiat, vaikka kaikilla luulisi olevan tieto siitä että kun saa avun aikaisin niin potilas ei pääse tulemaan huonoksi .
Monessa tapauksessa ei potilas edes halua hoitoon koska on niin sairas ettei itsekään sitä käsitä , käyttäytyy oudosti ja naapurit soittaa apua, mutta saavat kuulla että potilas ei halua sairaalaan . Kunnes tapahtuu jotain hirveää silloin ottavat hänet ilomielin.

Äymmäreän että lakipykälät ovat tässäkin asiassa haittana, mutta hoitohenkilökunnan on nostettava kissa pöydälle jos he nyt sattuvat tietämään että pikainen sisälle otto sairaalaan auttaa potilaan taas jaloilleen ja ei tarvitse kauaa olla edes sairaalassa. Sillä viisas ihminen tietää koska hän tarvitsee hoitoa , se vaikeasti sairas ei omaa tietoa itsestään

Olen itse kupittaalla hoidossa tosin pääsemässä pois mulla on monta sairautta ja yhtäkään ei oteta huomioon koskaan ei ole syytä mennä lääkäriin. Sain tässä flunssan ja se veti mul tulehduksen keuhkoihin mul vaan toitotettiin ku happi on hyvä ni ei mitään hätää ole. Ei se vitun happi kaikkea kerro. Menin terveyskeskukseen sieltä ambulanssilla sairaalaan nyt antibiootti. Psykiatri vaatii multa lääkinnällistä perustaa että hän voisi kuunnella keuhkoni. Vittu on Han mulla vajaa keuhkosairaus. Nämä kaikki psykiatrit ovat kieltäneet hoitamasta mua monisairasta potilasta. Mitä vittua tämä on? Jos en olisi mennyt terveysasemalle ni olisin jäänyt vaille hoitoa ja joka kerta on sanottu ettei tarvitse mennä onneksi olen pitänyt oman pääni. Että tälläistä hoitoa kupittaan sairaalassa. Monisairasta ei tarvitse näyvä hoitaa.