Paljonko 4mm johto kestää virtaa

http://www.n-club-finland.org/wiki/Default.aspx?Page=johdotukset&AspxAutoDetectCookieSupport=1
-tuolta löytyy hyvät taulukot,
äkkiä laskee että 4mm2 johto kestää noin 20 ampeeria jatkuvaa virtaa ja 40 ampeerin virtapiikkejä.

Kertoisit edes, tarkoitatko johtoa, jonka Ø (halkaisija, läpimitta) on 4 mm vai johtoa, jonka poikkipinta-ala on 4 mm²? Jälkimmäisessä tapauksessa se kakkonen on aivan oleellinen (kirjoittaisit edes mm2, jos mm² ei ota onnistuakseen).

Jos johdon Ø = 4 mm, on sen poikkipinta-ala vähän yli 12,5 mm².

Jos käytettävissäsi on vain johtoa, jonka poikkipinta-ala on 4 mm², voit tuplata virrankeston vetämällä kaksi johtoa rinnankytkettynä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sähköjohdin kertoo kuparijohtimien normaalit käyttökoot ja -virrat ”230/400 V -verkkovirralla”. Asia ei muutu käytännössä miksikään, vaikka seinäsähkön asemesta puhutaankin 12 voltin akku-/laturisähköstä.

Ihan aluks sanon alan koulut käyneenä, että johtojen vahvuudesta puhuttaessa, ammattilaisten kesken EI käytetä millimetrejä vaan neliömillimetrejä, eli johtimien poikkipinta-aloja. Johdon paksuus eristeen päältä ei kerro mitään muuta kuin ehkä kuinka ison reiän vaatii läpivientiin.

Sensijaan johdon poikkipinta-ala on se tieto, jonka kanssa kaapelit myydään.

Sinulle, joka tämän viestiketjun aloitit, tiedoksi se ero mitä on piuhan paksuus suhteessa sen poikkipinta-alaan. Suhde on (pii = 3,14159265)

Esim. Kun umpikuparijohdon poikkipinta-ala on 2,5 mm2 niin paksuus on:

2,5 mm2 / 3,14159265 = 0,79577 mm

eli about 0,8 mm.



Tässä joitakin esimerkkejä taloasennuksissa käytettävästä sulakkeiden kestävyydestä erivahvuisille johdoille:

6A -- 1,0 mm2
10A -- 1,5 mm2
16A -- 2,5 mm2
20A -- 4,0 mm2
25A -- 6,0 mm2
35A -- 10,0 mm2
50A -- 16,0 mm2

jne...

Eli johdon (kupari!) sulakkeeksi valitaan sulake sen perusteella, ettei virrantiheys johdossa ylitä 10 Ampeeria/1,5 mm2 pitkäaikaisesti.

Tässä ei ole huomioitu jännitehäviöitä.

Itse käytän kaapeleita ostaessa slangia "neliö".

esim. kuuden neliön 5 napaista kumikaapelia.

myyjälle itsestäänselvyys, mutta kysyppä millejä. Myyjä kysyy sulta heti tarkentavan vastakysymyksen, mitä tarkotat?

Noi kaapelivahvuudet pätee jännitteestä riippumatta.

Kuten huomaat, virrantiheys putoaa suuremmilla virroilla.

VIRHE KIRJOTUKSESSANI:

Esim. Kun umpikuparijohdon poikkipinta-ala on 2,5 mm2 niin paksuus on:

2,5 mm2 / 3,14159265 = 0,79577 mm ---- VÄÄRIN!

Kun kyse on pyöreästä johdosta, niin kaava on ympyrän matematiikasta. Ympyrän muotoisen johdon poikkipinta-ala on se 2,5 mm2.

johdon halkaisija taas ympyräoppia.

Ja tietysti ilmaa välissä kun säikeisestä piuhasta puhutaan...

Sori, kännissä kirjotin.

Viisi ja puolivuotta vanha ketju eikä kukaan ole korjannut päihtyneen sähvön kirjoitusta. Hänen kaavansa kertoo kehän pituuden suhteen ympyrän halkaisijaan eikä tällä ole mitään tekemistä pinta-alan kanssa

Tässä ketjussa sovellettavat OIKEAT kaavat ovat A=pii*r² sekä d=2r
jossa
A on pinta-ala
pii on noin 3,14....
r on säde halkaisijan puolikas
d on halkaisija

esimerkiksi:
2,5mm2:n johdon halkaisija lasketaan kaavalla: "2 * (neliöjuuri (2,5/pii)) = 1,784mm"
toisinpäin laskettuna 1mm johdon pinta-ala on pii * (1mm/2)² eli 0,785mm²

Säikeisessä kaapelissa laskenta suoritetaan yhden säikeen osalta ja kerrotaan säikeiden lukumäärällä

Pitäisi tietää myös johtimen halkaisija. Lyhyt 4:n millin pituinen johdonpätkä kestää aika ohkaisenakin suuria virtoja.

Mihin käyttöön noin lyhyt johto tulisi? Hyppylangaksi?

Mahtoiko kukaan vastata alkuperäiseen kysymykseen, miten lasketaan kuinka paljon virtaa 1mm2 johto kestää? vaikkapa sitten säikeistetyn kuparijohtometrin pätkälle?

Virrankesto riippuu myös siitä meneekö se jossain vaikka eristeen läpi. Nuo edellä mainitut virta-arvot on tarkoitettu yleisiksi ohjeiksi jolloin ei tarvitse alkaa laskemaan paljonko kuorimettavuus tippuu jos johdin menee esim lämpöeristeen läpi. Muistaakseni 1,5mm2 johdon kuormitettavuus on ilmassa 14A. Lisäksi on otettava huomioon johtimen pituus varsinkin pienillä jännitteilä jännitehäviö voi tulla melko suureksi.

Kyllä se neljän millin verran kestää. Jos on paksumpi johto niin sit voi kestää enemmänkin. Toisinaan taas vähemmän, jos johdon kunto alkaa olemaan jo vähän sitä sun tätä. Useimmiten aikaisemmin vika oli Puolan johdossa.

Joo, elikkäkö virrantiheys johdossa ei saisi pitkäaikaisesti ylittää 10 A/mm², koska tällöin johdin alkaa kuumenemaan. Jännitteestä riippumatta, miten niin?

Virtapiirissä, jonka kokonaisresistanssi on 2ohm, kulkee kun jännite on 12volt, 6 ampeerin virta, tehoa eli lämpöä syntyy 72wattia.

Jos yksittäisen vastuksen resistanssi on 2ohm, se aiheuttaa virralla 6amp jännitehäviön U = R I = 12volt eli tuottaen lämpötehoa 72wattia
http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/fysiikka/skurssi/jannitehavio/

Noista "laskelmista" tekisin sellaiset alustavat päätelmät, että jännitehäviö (eikä siis vastuksessa syntyvä lämpöteho) ei periaatteessa riipu vastuksen läpi kulkevan jännitteen "alkuperäisestä arvosta", vaan ainoastaan virrasta. Mutta jos vastuksen resistanssi on merkittävä osuus virtapiirin kokonaisresistanssista, tällöin vastuksen koko vaikuttaa merkittävästi virtapiirissä kulkevan virran suuruuteen, jolloin mitä isompi jännite, sitä enemmän virtaa piirissä ja sitä enempi lämpöä vastuksessa. Mutta periaatteessa vastuksessa muodostuva lämpö riippuu ainoastaan sen läpi kulkevan virran määrästä, joten tuo "

Ei kestä! 4mm johto kestää 60A jatkuvalla syötöllä.

Jos sinulla on kuparijohdin, niin 4mm2 kestää 20A-36A asennustavasta riippuen.
(Ole nyt varovainen.. : )

Tarkoittaako avaaja 4mm pituutta vai poikkipinta-alaa?
Tosin kysymys on kovin vanha ja ihmettelen miksi joku ääliö sen on kaivanut esiin?