Viime vuonna tosiaan tapahtui maailman elintarviketilanteessa ratkaiseva käänne. Ruuan kysyntä ylitti tarjonnan ja hinnat nousivat. Se johtui suurten Kaakois-Aasian kansojen vaurastumisesta ja elintarvikkeiden kysynnän lisääntymisestä siellä, maailman väestön jatkuvasta kasvusta ja edelleen vanhasta ylituotannon aikojen tapaisesta viljelijän leimaamisesta yhteikunnan loiseksi, josta palstalla on hyvänä esimerkkinä Mielipidepankki.
Nyt pitää pitää kaikki maailman pellot viljeltyinä, raivata niitä lisää ja tehostaa tuotanoa. Puute alkaa korottaa tuottajahintoja, mikä on tervettä kehitystä ja vähentää tukiaisten tarvetta.
Kuluttajien pitääkin maksaa ruuastaan sen oikea hinta turhan tuhlauksen tai kaatopaikalle toimittamisen vähentämiseksi eikä niin kuin nyt, tukiaisilla subventoitu hinta. Sosiaalipolitiikka ja kehitysapu pitää hoitaa tukiaisista säästyneillä rahoilla.
Nyt pitää pitää kaikki maailman pellot viljeltyinä, raivata niitä lisää ja tehostaa tuotanoa. Puute alkaa korottaa tuottajahintoja, mikä on tervettä kehitystä ja vähentää tukiaisten tarvetta.
Kuluttajien pitääkin maksaa ruuastaan sen oikea hinta turhan tuhlauksen tai kaatopaikalle toimittamisen vähentämiseksi eikä niin kuin nyt, tukiaisilla subventoitu hinta. Sosiaalipolitiikka ja kehitysapu pitää hoitaa tukiaisista säästyneillä rahoilla.
Vastaukset 44
Vanhimmat
en oikein ymmärtänyt??????
... hintaa perustellaan osittain sosiaalisilla ja myös kehitysmaiden tukemisella; tarjotaan halpaa ruokaa vähävaraisille. Tukiaisista pitää luopua maailmanlaajuisesti ja niistä säästyneillä varoilla voidaan sosiaalipolitiikkaa tehostaa täsmällisemmin. Ruuan hinnan alentaminen menee myös rikkaiden hyödyksi.
Peltoalan lisääminen ei ratkaise maailman nälkäongelmaa, elleivät ruokakuljetukset nälänhätäseuduille ja jakelu suju.
Varsinkaan Euroopan ja Amerikan ylituotantovuosina en voinut ymmärtää, miksi ylituotantoa ei yksinkertaisesti vain viedä nälästä kärsiville seuduille ja jaeta siellä. Enemmän kysymyksessä täytyy olla tahdon puute kuin ylipääsemättömät logistiikkaongelmat.
... tehtiinkin. Ainakin amerikkalaiset veivät valtion laskuun ylijäämiään ilmaisjakeluun nälkäalueille. Siitä tosin oli haittana se, että paikallinen tuotanto ei kehittynyt.
Johtavaksi tavoitteeksi pitäisi ottaa, että ruoka tuotetaan, jalostetaan ja syödään ensisijaisesti siellä, missä ruoan raaka-aine on kasvanut.
Globaalien, monikansallisten elintarviketeollisuuskonsernien tulostavoittelu on vasta toissijaista. Maapallon maataloustuotantoa ei pidä alistaa globaalin elintarvikesuurteollisuuden bulkkiraaka-aineen tuottajaksi.
Lähituotanto voi tietysti olla johtavana periaatteena, mutta Suomen tapaisessa maassa pitää käyttää tässä kohdin myös järkeä, ettei syöminen tule kohtuuttoman kalliiksi.
Meillä harjoitetaan maataloutta pitkin Suomea, mikä tarkoittaa, että pohjoisessa Suomessa tuotetaan ruokaa paljon eteläisen Suomen ihmisille. Tässä ei ole alueellista tasapainoa kuten on Rutosissa. Siellä tuotanto keskittyy tasaisesti väestömäärien suhteessa eli painopiste on etelässä. Tässä suhteessa lähituotantomallisi on oikein kannatettava.
Ongelmallisempi asia on sitten se, kannattaako meillä tuottaa kaikenlaisia elintarvikkeita. Tiedetään esim., että kasvihuoneviljely on sekä ekologisesti että taloudellisesti aika kannattamatonta verrattuna siihen, että näitä tuotteita tuodaan talvisaikaan muualta. Suomessa on ollut ehdotuksia siitä, että teollisuuslaitosten hukkalämpöä voitaisiin käyttää kasvinhuoneviljelyn energialähteenä, jolloin se muuttuisi hyvinkin kannattavaksi toiminnaksi. MTK ja Kepu vastustavat kuitenkin tällaista ajatusta, koska se kuulemma asettaa viljelijät eriarvoiseen asemaan. Lähes ilmaista energiaa ei siis voi hyödyntää tämän takia. Näin toimitaan Hölmölässä.
Markkinoiden toimivuuden kannalta ei ehkä pitäisi asettaa myöskään esteitä hintakilpailulle. Nythän esim. kauppa tuo sianlihaa Saksasta ja Tanskasta paljon halvemmalla kuin mitä kotimaassa kyetään tuottamaan. Kuluttajat hyötyvät tietysti halvemmista elintarvikkeista ja silloin jää aina elvytysvaraa muuhun talouteen. Minusta on kyseenalaista estää tällainen, mikä vain hyödyttää kansantaloutta.
Omavaraisuuden suhteen pitäisi käydä keskustelua siitä, mikä on meille omavaraisuuden suhteen todella tarpeellista. Onko esim. sokerijuurikkaan tai mallasohran tuotanto sellaista, jota ilman emme todellakaan pärjäisi? Itse en usko siihen. Enkä siihen, että nämä tuotteet ovat korvaamattomia jonkun kriisin sattuessa. Itse näkisin, että kaikissa tilanteissa pärjätään aika pitkälle, kun leipäviljasta ei tule pulaa ja lasten maidonkulutus saadaan varmistettua (aikuisille käy kriisiaikoina vesikin juomaksi). Lihaa on hyvä olla riittävästi. Kalaa saadaan järvistä ja meristä.
... mitää erikoista tapaa elintarviketuotannossa ja kaupassa. Annetaan markkinoiden hoitaa se puoli. Silloin löytyvät autoaattisesti edullisimmat ratkaisut.
Minäkin tarkoitin lähituotannon nimenomaan periaatteeksi: ensisijaiseksi malliksi, jota toteutetaan aina, kun se on järkevää. Toisin sanoen pannaan etusijalle kuljetuskustannusten ja varastoinnin minimoninti ja tarpeettomista säilöntäaineista luopuminen. Painotetaan tuoreutta, laatua ja luonnonmukaisuutta.
Kaikessa tähän ei tietenkään päästä, joten tuontiruokaakin tarvitaan. Mutta siinä ei ole järkeä, että lähimeijerit lopetetaan ja jugurtti tuodaan Ranskasta tai että leipomoita suljetaan, jotta muovipussileivälle saadaan isommat markkinat tai että kotimainen kala menee rehuksi, jos menee sinnekään, kun kauppa tuo norjalaista kassilohta pakasteena altaansa täyteen.
Lähituotannon toinen tavoite olisi huoltovarmuuden ja ruokatuotannon omavaraisuuden nostaminen, vaikkei jokaisen elintarvikkeen kohdalla sataan prosenttiin päästäisikään. Ei meidän ole pakko viljellä tomaatteja ympäri vuoden, ei varsinkaan, jos ei teollisuuden lämmöntuottoa osata käyttää kasvihuoneiden lämmitykseen poliittisista syistä.
Markkinoiden toimivuuden kannalta ensisijaista olisi saada aikaan, että lähituotannolla olisi mahdollisuus päästä normaaliin markkinointikanavaansa, eli keskusliikkeiden pöäivittäistavaraketjujen valikoimiin; kunkin alueen oma tuotanto sen alueen kauppoihin. Nythän näin ei ole, kun ketjut tekevät myös tuoretavaran ostosopimukset keskitetysti koko valtakuntaan eikä hajautetusti alueittain. Pelkän tori-, halli ja maatikojen suoramyynnin avulla ei lähituotanto kasva riittävästi elintarvikeomavaraisuuden kannalta.
Mitä mallasohraan tulee, niin asiantuntemattomuuteni perusteella ehdottaisin tutkittavaksi, millaiset markkinat todellisella luomuohralla olisi suurten eurooppalaisten panimoiden suunnalla. Ainakin elintarvikepuolella luomun kysyntä Euroopassa kasvaa enemmän, mitä tuottajat pystyvät tuottamaan.
Suomessa luomua vierastetaan jostain syytä, jota en ollenkaan ymmärrä. Itse ostaisin sitä paljonkin enemmän, mutten viitsi lähteä etsimään, kun markettien valikoimat ovat onnettomat, hinnoittelu kohtuutonta ja luomun myyntikin enemmän imagotekijä kuin vakava yritys palvella kuluttajaa.
Markkinat eivät hoida mitään, koska markkinat ovat 80-prosenttisesti kahden suuren toimijan varassa.
Sinä valitset ruokasi ainoastaan siitä, mitä S-ryhmä ja Kesko sinulle eri ketjuissaan tarjoavat, ellet mene torille tai halliin, mikä edustaa vain pikkiriikkistä murto-osaa elintarvikemarkkinoiden volyymistä.
Siinä, että ruoka kasvaa, jalostetaan, myydään ja syödään samalla paikkakunnalla ei ole mitään erikoista.
Se on kaikkein luonnollisin tapa tuottaa ruokaa!
Tämän luulisi nimenomaan keskustalaisen tajuavan paitsi, jos on niin vantaalaistunut kuin sinä, Oiva.
Kaupat ottaa liikaa, ei kannata, ei kannata sitten millään;-)) Kova oli kepulaisten ja Mtk`n poru asiasta ja puhtaasti kyseessä oli lisätuet.
Kyllä niitä ruuan tuottajia löytyy, vanhat itä-blokin maat, Puola, Venäjä.. Odotellaan rauhassa muuta vuosi. Suomalaisten "maatalousharrastelulla" ei ole mitään merkitystä, maailmanennätys tuet ja kuralla ovat maajussit siitä huolimatta. Telkkaristi yrittävät muijatkin etsiä;-) Kas kun niitä ei vielä jossakin tuen muodossa toimiteta.
... tukien mustamaalaamista. Se on kansainvälinen ongelma, eikä sitä vain yhdessä maassa voida ratkaista. EU:n alueella on sen erikoisen tarkasti valvoma ja määräämä järjestelmä.
Se on Oiva Härkönenkin alkanut olla sitä mieltä, että maatalous sittenkin kuuluu palstan aiheisiin.
Sitä varten on olemassa omatkin palstat. Mutta onhan se edes politiikkaa ja nämähän ovat poliittisia palstoja. Ja tällä kepun palstalla on paljon lukijoita ja keskustelijoita. Onpa tullut tutujakin, joiden mielipide kiinnostaa.
Kuluttajien pitääkin maksaa ruuastaan sen oikea hinta turhan tuhlauksen tai kaatopaikalle toimittamisen vähentämiseksi eikä niin kuin nyt, tukiaisilla subventoitu hinta. Sosiaalipolitiikka ja kehitysapu pitää hoitaa tukiaisista säästyneillä rahoilla.
***
Milloin kepu alkaa ajaa tuollaista asiaa?
Ai niin, ei voida vain Suomessa luopua tuista.
Kierrämme siis kehää.
... vuosikausia käyty neuvotteluja tukien vähentämisestä ja lopettamisesta. Tosin tuloksia ei ole tullut. Kepu on mukana EU:n välityksellä noissa neuvotteluissa. Neuvottelut katkesivat viimeksi USA:n ja Kaukoidän suurten valtioiden erimielisyyksiin, sitä ennen katkesivat siihen, etttei USA halunnut luopua maissin viljelijöiden tuista. EU:ta ei lla päästy syyttämään neuvottelujen vaikeuttamisesta.
Minusta kirjoituksesi osoittaa, että tukieinarit ovat olleet juuri niitä yhteiskunnan loisia ennen ratkaisevaa käännettä.
Turha syytellä Mielipidepankkia totuuden kertomisesta, etenkin, kun itse olet samaa mieltä.
eivätkä yksittäisen maan tuenjakajatkaan ole syyllisiä.
???
... "tukieinarit" oliva syyllisiä ties mihin.
???
"Kuluttajien pitääkin maksaa ruuastaan sen oikea hinta..."
Kuluttajien? Entä koulujen, armeijan ja muiden julkisten laitosten? Kuntien kurjistamisen ja MTK:n ahneuden takia kouluilla ei ole varaa ostaa kotimaista ruokaa vaan hankkivat halvemmalla ulkomaista. Kepu ampuu tässäkin itseään jalkaan.
http://www.taloussanomat.fi/palvelut/2008/10/16/kouluruokailun-taso-vaarassa/200827072/12
Maksetaan vaan "oikeaa" hintaa, mutta siinä tapauksessa tukiaisten on loputtava ja tuonti vapautettava täysin. (Tämä tuskin EU:ssa onnistuu.)
... tuetonta hintaa. Sehän löytyy markkinoilla. Jos tuet lopetettaisiin, niin markkinat ottaisivat sen huomioon ja ruuan hinta nousisi ainakin tukien verran. Johan se nykyinenkin tuottaja- ja kuluttajahinta muodostuu maailmanmarkkinoilla, markkinoilla tukiaiset tulevat automaattisesti otettua huomioon hintaa alentavana tekijänä.
EU:n alueella on elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden kauppa täysin vapaata. Siksi Suomeenkin tuodaan unionin alueelta ruokaa, mutta myös viedään.
Kyllä se Oiva on niin, että Suomen maanviljelyllä ei ole Edes Hyttysenpierun väliä Maailman ruokahuollon, ollessa kysessä. Sehän olisi loistotilanne jos kotimaan kulutus pystyttäisiin hoitamaan omin voimin, se olisi enssijainen ja hyvä saavutus.
hyökkäämässä.
... ruokatuotannolla on oma merkityksensä maailman ruokahuoltoon.
Oiva on selvästi kääntämässä takkiaan oikeaan suuntaan. Siinä suhteessa nämä Oivan näkemykset alkavat olla kiusallisia esim. mtk-laisille, jotka nytkin rutisevat siitä, kuinka maatalousyrittäjien tulotaso on pudonnut huimasti.
Globaalista ruokahuollosta sinulla on kyllä täysin väärä ymmärrys. Ruuasta ei ole ollut mitään puutetta vaan ylitarjontaa pitkin aikoja. Koko ajan Afrikassa on silti nähty nälkää. Eivät Afrikan nälkäongelmat ratkea sillä, että Euroopassa tai Yhdysvalloissa lisätään peltoalaa. Afrikan nälkäongelmat ovat sellaisen seurauksena tavanomaisesti vain lisääntyneet. Ylituotanto kipataan mieluummin veronmaksajien varoin kaatopaikalle kuin viedään kehitysapuna Afrikkaan.
Mutta edistysaskel on jo sinällään se, että ymmärrät tukimaatalouden olevan syvältä.
Etteikö maailmassa ole ruuasta pulaa.
Oletpa sinä totaalisen tietämätön asioista. Olenkin ihmetellyt missä mielikuvitusmaailmassa sinä elät, mutta tämä oli todiste että olet täysin sen DDR tyyppisen tiedotuksen varassa joja sinun ideologiaasi on aikanaan luonut.
Oiva on muuten aina ollut tuota samaa mieltä, mutta sinä olet raivonnut omaa vihaasi kepua kohtaan etkä ole huomannut Oivan sanoman ydintä
En ole väittänyt, etteikö maailmassa olisi ruuasta pulaa. Väitteeni oli se, että siitä ei ole pulaa Euroopassa eikä Yhdysvalloissa. Afrikassa ruuasta sen sijaan on pulaa, mutta tuo pula näyttää olevan täysin riippumaton siitä, kuinka paljon ruokaa Euroopassa ja USAssa tuotetaan. Asia on jopa niin päin, että kun Euroopassa ja USAssa tuotetaan enemmän, sen kovempi pula on Afrikassa. Tämä taas selittyy sillä, että tukimaatalousmaista kuten Ranskasta dumpataan elintarvikkieita kehitysmaihin tarkoituksena ajaa näiden oma maataloustuotanto alas. Tämän mekasnismin kautta se ruokapuola sitten syntyy ja afrikkalaiset siirtyvät Espanjaa tomaattiviljelmien pimeäksi työvoimaksi.
Vai dumpataan Ranskasta ruokaa Afrikkaan. Missä tyhjiössä sinä elät kun tuollaisia kuvittelet. Sanoppa yksikin tuote jota Ranska Afrikkaan dumppaa.
Asia on aivan päinvastoin, kehitysmaista rahdataan ruokaa Eurooppaan ja kehittyneisiin maihin kun niiden oma kansa näkee nälkää. Afrikan viljelysmaat ovat joko sosialistisia kolhooseja tai isojen ruokayritysten omistamia, ja ne myyvät tuotteensa sinne mistä saavat parhaan hinnan. Tavalliset ihmiset sitten yrittävät saada eroosion tai tulvien kiusaamista muutaman aarin plänteistään ruokansa.
..siitä kun sinä vaahtosit täällä ,että esim.Brasiliasta pitää alkaa tuomaan halpaa ruokaa Suomeen etkä tullut ajatelleeksi sitä miksi se on niin halpaa. Tiedätkö nyt kun et enää puhu siitä ??
Oiva on täysin oikeassa ja ollut tuota mieltä aina toisin kun sinä.
Nyt pitää Suomessakin kaikki viljely alat panna tuottamaan eikä pitää niitä joutomaana.
Tietätkö sen ,että siellä missä aurinko paistaa lähes ympäri vuorokauden niin leipä vilja valmistuu paljon nopeammin kun siellä missä on pimeät yöt.
... maataloustuotteiden ylituotanto kääntyi puutteeksi, maailmanmarkkinahinnat nousivat ja köyhissä maissa nälkä lisääntyi, kun ei ollut varaa ostaa kallistuvaa ruokaa.
Paras esimerkki dummpaustuotteesta on sekeri. Ranska myy sitä kehitysmaihin kolmasosahinnalla siitä, mitä ranskalainen tai muu eurooppalainen kuluttaja maksaa siitä. Muita dumppaustuotteita ovat maitojauhe ja erilaiset purkkisäilykkeet.
Tästä Euroopan maiden ja USAn dumppauksesta on esitetty tv:ssä viimeisen parin-kolmen vuoden aikana ainakin kolme dokumenttiohjelmaa, joissa asiaa on käsitelty varsin perusteellisesti. En nyt muista enää näiden ohjlemien nimistä kuin yhden "Kuumaa sokeria". Kaikki dokumentit on esitetty Suomen kaikille näkyvillä tv-kanavilla ja ne olivat ulkomaisten tekemiä. Silloin kun ne esitettiin, kerroin tuoreeltaan niiden sisällöstä ja silloin käytiin asiasta jonkin verran keskustelua tällä palstalla. Viimeisin ohjelma, jonka nimeä en valitettavasti enää muista keskittyi nimenomaan erilaisiin dumppaustuotteisiin ja ohjelmantekijät vierailivat useissa kehitysmaissa näyttäen, mitä kauppojen hyllyiltä löytyi. Made in France ei ollut kovin harvinainen näky elintarvikepuolella. Oman maan tuotteet loistivat poissaolollaan ja viljelijät kertoivat lopettaneensa viljelyn juuri sen vuoksi, että se oli dumppauksen takia kannattamatonta.
On toki myös niin päin, että kehitysmaista tuodaan tuotteita Eurooppaan ja jätetään oman maan kansalaiset ilman. Näin käy mm. Viktoriajärven ympärysvaltioissa, missä järven isoa ahvensukuista kalaa haetaan useisiin maihin lentokoneilla. Paikallinen väestö saa pitää ruodot ja perkausjätteet itsellään, muttei niitäkään maksutta. Jonkilaista kalasoppapuuroa sitten valmistavat näistä jätteistä itselleen. Lentokoneet rahdataan niin täyteen kalaa, että muutama ei ole kyennyt nousemaan vaan on pudonnut lasteineen järveen. Siellä ne edelleen varmaan kököttävät nähtävyyksinä. Lentoliikenne on vilkasta ja lentovalvonta olematonta, joten lentäjät tekevät kalanhakureissunsa henkensä uhalla.
En ole Brasilian osalta puhunut koskaan muista tuotteista kuin häränlihasta. Härkien kasvattaminen on Brasiliassa todellakin edullista hyvien olosuhteiden vuoksi. Brasilialaista naudanlihaa on tuotu pitkin Eurooppaa. EU keksi nyt sitten jostain tuontirajoituksen tälle lihalle ja naudan lihan hinta pomppasi välittömästi ylös.
On täysin järjetöntä pistää meillä vilejlymaita tuottamaan, ellei tuotteita saada kaupaksi. Meillähän esim. sianlihan tuottajat valittavat, ettei tavara mene kaupaksi ja suunnittelevat vientiä Venäjälle. Haluat siis, että meillä aloitettaisiin taas veronmaksajien uhrimieleen perustuva ylituotanto. Eikö sitä lajia ole ollut veronmaksajien kiusaksi jo yllin kyllin?
En ole vastaan mitään sellaista toimintaa, missä luonnonolosuhteemme ovat avuksi. Ainoastaan yksi ehto pitää asettaa. Tuotteet pitää saada kaupaksi ilamn, että tuotntoa subventoidaan verovaroin.
Olet käsittänyt asian väärin tai sitten tyypilliseen kepulaiseen tapaat luulottelet omiasi.
Köyhien maiden ruokapula ei johdu hintojen kallistumisesta vaan ruuan puutteesta. Kun Aasian taloudet kehittyivät, myös niissä ruuan kysyntä kasvoi. Se tarkoitti silloin sitä, että EU-maat ja muut kehittyneet maataloustuotantomaat saivat tuotteensa paremmin kaupaksi normaaliin markkinahintaan. Ei tullut enää sellaista ylituotantoa kuin aiemmin kysynnän kasvaessa.
Tämä puolestaan tarkoitti sitä, ettei jäänyt sellaisia elintarvike-eriä, joita olisi voitu dumpata kehitysmaihin. Kehitysmaiden kansalaiset eivät tietenkään kykene ostamaan EU-tuotteita siihen hintaan, millä se myydään EU-maissa. He voivat ostaa sitä vain selvästi alennettuun dumpattuun hintaan. Tämän taas mahdollistaa maataloustuki eli dumppausrahat tulevat veronmaksajilta ja kuluttajilta.
Dumppauksella taas pyritään hyötymään kahta kautta. Ensinnäkin se mahdollistaa ylisuuren maatalouden, kun ylituotannolle on myyntikanava. Tuottajat saavat myynnistä melkein täyden hinnan, tappiot jäävät veronmaksajille. Toinen hyöty tulee siitä, että näin kehitysmaiden oma maatalous voidaan tehdä kilpailukyvytömäksi, jotta se tulisi kilpailemaan kehittyneiden maiden markkinoille.
ruoan oikea markkinahinta? Onko maanviljelijöiden tuotettava sitä pienemmällä palkalla kuin esim. teollisuustyöntekijöiden?
..., että hinnat nousivat kun tuli puutetta. Ainahan niin käy. Joka tapauksessa on parempi pieni puute kuin ylituotanto ja dumppaus, joka pitää markkinoilla alhaiset hinnat. Kun mm-hinnat nousevat, tukiaistenkin tarve vähenee. Kuten sanoin, kehitysapu ja sosiaalituki pitää hoitaa muulla tavalla kuin alentamalla keinotekoisesti tukiaisten avulla ruuan hintaa.
... tietyn omavaraisuusasteen säilyttämiseksi tukemaan niin kauan kun sitä muuallakin tuetaan.
Ruuan oikea hinta on se, minkä kuluttaja on kulloinkin valmis maksamaan tarjolla olevista tuotteista. Jos kysyntä on tarjontaa suurempi, hinta nousee. Näin on käynyt esim. kotimaisen kalan kohdalla.
Maatalous on yrittäjätoimintaa eikä yrittäjien tuloja voi verrata palkansaajan tuloihin, vaan toisten yrittäjien tuloihin. Maatalousyrittäjä saa minun puolestani saada tuotteistaan vaikka kuinka suuren yrittäjätulon hyvänsä. Jos maatalousyrittäminen on kannattavaa, se vetää alalle lisää yrittäjiä. Jos se taas on useimmille tappiollista, yrittäjien määrä vähenee, jolloin löytyy oikea tasapaino. Näin toimii markkinatalous.
Palkansaajien palkatkin määräytyvät markkinoilla. Palkat ovat korkeimmat silloin, kun työntekijöistä on pulaa tuotannon kannattavuus suurta. Paperiteollisuus kykeni/joutui aikanaan tämän yhtälön perusteella maksamaan kovia palkkoja. Sittemmin it-yritykset joutuivat samaan tilanteeseen. Monilla palvelualoilla tuottavuus on sen verran vähäistä, etteivät yritykset kykene maksamaan suuria palkkoja, vaikka työntekijöistä olisikin pulaa. Näinkin toimii markkinatalous.
Olet näemmä täysin näitten raflaavien dokumenttien mediakrittikitön uhri.
Afrikan Sahel-vyöhykkeesä, siis sillä parhaalla viljelyalueella maatalous perustuu paikallisiin alkuperäisiin viljelykasveihin ja kotieläimiin. Perinteinen maatalous on peltometsäviljelyä, jossa puut ovat osa tuotantosysteemiä ja säilyttävät maan tuottokyvyn. Perinteistä maankäyttöä uhkaa tämä teollinen, kestämättömästi harjoitettu koneellinen maatalous, jota isot valtion tai monikansallisten yhtiöiden omistamat tilat harjoittavat. Maa köyhtyy ja aavikoituu, tilalle raivataan uutta peltoa joka taas aavikoituu jne. Ja sekin tuotanto joka viljelyksiltä tuottavimpina vuosina saadaan myydään kehittyneisiin maihin.
Afrikkalainen köyhä ei edes uneksi sokerista, joten se nyt oli erityisen huono esimerkki, mutta sinulla näyttää olevan nuo harhasi niin syviä ettei kannata jatkaa sivistömistäsi tämän enenpää
Oivahan kertoo markkinoiden määräävän hinnan, kun tuista päästään.
Agraarisosialismista markkinatalouteen käy siis Oivankin tie.
... aikana sen hinnan, minkä tuottajat saavat tuottajahintana ja myös kuluttajahinnat. Tukiaiset vain alentavat näitä hintoja.
Otit oikein hyvän esimerkin, kalastuksen.
Koska kalan kysyntä on kovaa, sen markkinahinta on huikea. Niinpä jotkut ovat keksineet ryhtyä viljelemään niilinahventa Afrikassa. Kala on nopeakasvuinen petokala ja syrjäyttää nopeasti muita lajeja. Kuljetuskustannuksetkaan ei nosta kalojen kuluttajahintaa suhteettomasti, joten kalaa kuskataan kautta maailman ihmeisten ruokapöytään. Näiden järvien/jokien ekosysteemi joissa kalaa kasvatetaan on alkanut yksipuolistua ja alkuperäisasukkaiden elinmahdollisuudet kaventua. Olet tainnut joskus itsekin käyttää tätä samaa esimerkkiä. Se on juuri se hinta joka vapaasta hinnanmäärityksestä joudutaan maksamaan. Ruuan tuotannossa sääntely ja hinnan kompensointi tuilla on perusteltua, silloin voidaan maapallomme köyhimmillekin taata edes ruokaa pöytään eikä kaikkea riistetä rikkaiden maiden kulutajille.
Sinulle tietysti on yhdentekevää kunhan saat porsastella sen SAK:n vaalimainoksessa esiintyneen ay-johtajan tyyliin
Brasialiassa lihan tuotantoa vauhditetaan hormoneilla ja antibiooteilla. Juuri antiboottijäämien vuoksi EU rajoitti brassilihan tuontia, olipa se tekosyy tai ei.
Oletko siis sitämieltä, ettei tuotannon tarvitse täyttää eettisiä periaatteita, vaan eläimiin voidaan pumpata lääkkeitä vain lihasmassan kasvun nopeuttamiseksi?
Tuo olisi kyllä luonnollinen mielipide sinulle joka on opittu tuntemaan moraaliltaan ja etiikaltaan puhtaana, sillä kumpaakaan sinulla ei ole.
Miten tukiaiset alentavat tuottajahintoja?