Finlandssvensk Samling edustaa jyrkintä ruotsalaisuutta Suomessa. Sen puheenjohtaja Juha Janhunen on Helsingin Sanomissa pohtinut ruotsin kielen tulevaisuutta.
"Suomen kaksikielisyys ja kielilaki eivät turvaa suomenruotsalaisten oikeuksia, uskoo professori Juha Janhunen.
Hänestä suomenruotsalaiset tulisi määritellä kansalliseksi vähemmistöksi, jonka aseman varmistaisi EU:n vähemmistödirektiivi. Samalla luovuttaisiin koulujen pakkoruotsista – ja suomenruotsalaisten pakkosuomesta."
Näitä mielipiteitä ovat RKP ja ukisttäiset suomenruotsalaiset kiihkeästi vastustaneet ja julistaneet ne vihamielisyyden ilmauksiksi, kun niiden esittäjä kuuluu Suomalaisuuden liittoon. Onhan Heikki Tala Janhusen tavoin puoltanut ruotsille vähemmistöstatusta ja pakkoruotsin poistamista kouluista.
Juha Janhusen ja Heikki Talan lisäksi samanlaisia mielipiteitä on esittänyt myös Pär Stenbäck, ja niistä on tälläkin palstalla väitelty. En usko, että Juha Janhusen esittäminä nämä sinänsä järkevät ajatukset saavat nytkään vastakaikua. - Hallitussopimus sitäpaitsi edellyttää, että ruotsin kielen asemaan ei nyt puututa, ja tyhmäähän se olisikin, kun "uudesta" kielilaista (ts. vuoden 1922 kielilain ehostetusta versiosta) on vasta muutama vuosi. Näiden vuosien aikana on aloitettu monia uudistuksia: poliisipiirien, tuomioistuinten, sairaanhoitopiirien ja kuntien yhdistäminen. Ne on saatettava loppuun ennen kuin kielilakiin voidaan tehdä muutoksia.
Ehkä vasta vuoden 2015 jälkeen kysymys ruotsin vähemmistösuojasta voi tulla ajankohtaiseksi. Silloin näemme miten kielilaki on toteutunut käytännössä, ja millaisiin hallinnollisiin yksikköihin ruotsinkielisemme ovat sijoittuneet.
"Suomen kaksikielisyys ja kielilaki eivät turvaa suomenruotsalaisten oikeuksia, uskoo professori Juha Janhunen.
Hänestä suomenruotsalaiset tulisi määritellä kansalliseksi vähemmistöksi, jonka aseman varmistaisi EU:n vähemmistödirektiivi. Samalla luovuttaisiin koulujen pakkoruotsista – ja suomenruotsalaisten pakkosuomesta."
Näitä mielipiteitä ovat RKP ja ukisttäiset suomenruotsalaiset kiihkeästi vastustaneet ja julistaneet ne vihamielisyyden ilmauksiksi, kun niiden esittäjä kuuluu Suomalaisuuden liittoon. Onhan Heikki Tala Janhusen tavoin puoltanut ruotsille vähemmistöstatusta ja pakkoruotsin poistamista kouluista.
Juha Janhusen ja Heikki Talan lisäksi samanlaisia mielipiteitä on esittänyt myös Pär Stenbäck, ja niistä on tälläkin palstalla väitelty. En usko, että Juha Janhusen esittäminä nämä sinänsä järkevät ajatukset saavat nytkään vastakaikua. - Hallitussopimus sitäpaitsi edellyttää, että ruotsin kielen asemaan ei nyt puututa, ja tyhmäähän se olisikin, kun "uudesta" kielilaista (ts. vuoden 1922 kielilain ehostetusta versiosta) on vasta muutama vuosi. Näiden vuosien aikana on aloitettu monia uudistuksia: poliisipiirien, tuomioistuinten, sairaanhoitopiirien ja kuntien yhdistäminen. Ne on saatettava loppuun ennen kuin kielilakiin voidaan tehdä muutoksia.
Ehkä vasta vuoden 2015 jälkeen kysymys ruotsin vähemmistösuojasta voi tulla ajankohtaiseksi. Silloin näemme miten kielilaki on toteutunut käytännössä, ja millaisiin hallinnollisiin yksikköihin ruotsinkielisemme ovat sijoittuneet.
Vastaukset 1
Vanhimmat
No sittenhän pullat ovat hyvin uunissa. Yllensä poliittiset puolueet ovat alituisessa ristipaineessa monelta suunnalta.
Vilkaistuani tekstiä huomaisin että siellä on Tala ja Stenbäck samassa lauseessa. Se kertoo kaiken jutun uskottavuudesta. En jaksa lukea. Pitäisikö?