Mitä varten suomessa ja yleensä EU:ssa maksetaan maataloustukea eihän siinä ole mitään järkeä jos tukien maksaminen lopetettaisiin heti säästyisi veronmaksajilta pitkäpenni ja nekin rahat ohjautuisivat kulutuksenkautta uudelleen kiertoon ja hyödyttämään yhteiskuntaa ja kansalaisia.
Ne tilat jäisivät henkiin, jotka olisivat kannattavia ja maataloustuotteita tuotettaisiin siellä missä se kannattaisi, teollisuus saisi raaka aineet halvemmalla ja kaikki hyötyisivät ,muutamaa maanviljelijää lukuunottamatta..
Tämäkin 141 tuki jos jaettasiin veronmaksajien kesken tekisi se 50e/vuosi ja jos kokomaataloustuki poistettaisiin olisi se jo 1500e/vuosi /veronmaksaja
Ottaisipa joku puolue vaaliohjelmaansa maataloustuista luopumisen niin saisi varmasti ääneni ja muidenkin, jotka eivät ole maanviljelijöitä.
Ne tilat jäisivät henkiin, jotka olisivat kannattavia ja maataloustuotteita tuotettaisiin siellä missä se kannattaisi, teollisuus saisi raaka aineet halvemmalla ja kaikki hyötyisivät ,muutamaa maanviljelijää lukuunottamatta..
Tämäkin 141 tuki jos jaettasiin veronmaksajien kesken tekisi se 50e/vuosi ja jos kokomaataloustuki poistettaisiin olisi se jo 1500e/vuosi /veronmaksaja
Ottaisipa joku puolue vaaliohjelmaansa maataloustuista luopumisen niin saisi varmasti ääneni ja muidenkin, jotka eivät ole maanviljelijöitä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Luuletko että maataloustuet kasautuvat viljelijöiden pankkitileille.Kyllä rahat palautuvat tehokkaasti kiertoon lainalyhennyksien ja tuotantopanoksien muodossa.
Itselleni tuli tänään tavaraa 165 000 mk edestä mikä vastaa 75 % tukisummasta.Eikä tosiaan ole kyse minkään koneromujen ostosta.Pankkitili jo valmiiksi 50000 mk pakkasella.Revi siitä
Hmmm..., Minun oma henkilökohtainen mielipide on sellainen, että, mikäli teille on saapunut tavaraa taidän mainitsemanne summan mukaan, niin teidän pitää sijoittaa ja investoida teidän mainitsemanne hyödyke, sillä tavoin, että se tulee teille moninkertaisena takaisin.
Ei pidä luovuttaa liian helpolla. Ei anneta periksi.
Hmmm..., Minun oma henkilökohtainen mielipide on sellainen, että, mikäli teille on saapunut tavaraa taidän mainitsemanne summan mukaan, niin teidän pitää sijoittaa ja investoida teidän mainitsemanne hyödyke, sillä tavoin, että se tulee teille moninkertaisena takaisin.
Ei pidä luovuttaa liian helpolla. Ei anneta periksi.
nämä ymmärretään
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000001409499
tästäkin joitain vastauksia
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000001398611
Unohditko muuten, että Salcomp sai myös tukia miljoonien(30)edestä ja häippäsi sitten kiinaan töitten osalta, eikä taatusti ollut ainoa firma Suomessa, jota tuetaan valtion ja kuntien toimesta.
Otit esille tärkeän kysymyksen. Kyllä sitä riittääkin ihmettelemistä näissä EU:n maataloustuissa. Tuki- ja suojatullipolitiikka toimivat koko EU:ta vastaan. Tällainen puolisosialistinen suunnitelmatalous jäykistää taloudellisia rakneteita ja ohjaa kapasitettia kannattamattomiin toimintoihin. EU:n tulisi lähteä pontevasti ajamaan asiaa WTO-prosessissa, jossa James Harbinsonin esitykset tukien vähentämisestä ja suojatullien poistamisesta olisi hyvä pohja. Hölmöimmillään EU:n maataloustuki esiintyy esim. Espanjassa. Siellä Nigeriasta värvätty halpatyövoima viljelee banaaneja kasvihuoneissa, joilla on pilattu kokonaisia kylämaisemia Espanjassa. Tämä on mahdollista vain voimakkaan maataloustuen avulla. Paljon järkevämpää tietysti olisi, että nigerialaiset viljelisivät itse banaaninsa Nigeriassa, jossa kasvuolosuhteet ovat paljon otollisemmat eikä kasvihuoneita tarvita.
Maailmanpankin johtohenkilöt ja eturivin talousasiantuntijat ovat voimakkaasti vastikään Dubaissa pidetyssä kokouksessa arvostelleet maataloustukien ja suojatullien mielettömyyttä. Ne edustavat protektionistista taloussuuntausta, ovat ympäristölle haitallisia, eettisesti arvelutettavia diskriminoidessaan kehitysmaiden kansalaisia ja taloudellisesti kaikin tavoin epäviisaita. Tätä mieltä ovat siis Maailmanpankin johtaja Wolfensohn ja pääekonomisti Nicholas Stern.
Esittämäsi luvut eivät ehkä aivan täsmää. Maataloustuki on Suomessa noin 1,8 miljardia euroa ja 141-tuki siitä 133 miljoonaa euroa. Tuloveronmaksajia (luonnollisia henkilöitä) on kaiketi noin 2,8 miljoonaa. Silti päästään oikein laskemaasi noin 50 euroa/veronmaksaja (141-tuki) ja kokonaistuen osalta 600-700 euroa/veronmaksaja keskimäärin. Tämän lisäksi täytyy huomioida se, että elintarvikkeiden hinta todennäköisesti laskisi, jos tuonti olisi vapaata mistä päin tahansa maailmaa. Arvelisin, että nopeastikin päästäisiin noin 20-30 prosentin ruoka-aleen, elleivät väliportaat sitten innostuisi vetämään enemmän välistä.
Meillä on kovasti annettu ymmärtää, että koko kansa on näiden maataloustukien takana. Tätä ei ole missään mitattu niin, että kansalle kerrottaisiin ensin koko karvas totuus. Mielikuvatodellisuuteen perustuvia mittauksia, joissa pohjana on ulkomaisen ruuan kuviteltu epäpuhtaus, on tietysti voiti suorittaa. Ja niissähän saadaan aina sellaisia tuloksia, joita tilaaja (MTK) haluaa. Puolueistamme demarit olivat aiemmin hyvinkin kriittisiä maataloustukia kohtaan, mutta EU-kaudella kriittysyys on lieventynyt tai hävinnyt kokonaan. Nykyisistä ministereistä Kari Rajamäki oli aiemmin MTK-laisten ja isäntäväen ykkös persona non grata, koska hän oli "liian" hyvin perehtynyt maataloustukiviidakkoon ja esitti tämän tästä kriittisiä huomautuksiaan. Mutta asiat olivat tietysti vielä paljon huonommin 50-, 60-, 70- ja 80-luvuilla, kun kaiken päälle tulivat vielä poliittiset iltalypsylisät.
Nyttemmin selvästi kriittisimpiä puheenvuoroja on esitetty vihreiden taholta. Esim. kansanedustaja Jyrki Kasvi tuntuu perehtyneen hyvin asiaan. Vihreille kehitysmaiden kansalaiset, ympäristöasiat ja maisemalliset näkökohdat ovat lähellä sydäntä ja niihin nykyinen tehomaatalous istuu varsin huonosti. Itse olen myös odottanut vähän samaa eli sitä, että jokin puolue selkeästi profiloituisi tätä mielettömyyttä vastaan.
Asian kääntöpuoli on maaseudun asuttaminen. Tätä on mielestäni syytä kannattaa, vaikka se ei ehkä sinällään ole taloudellisesti kaikkein tahokkainta. Keskeisintä on kuitenkin se, että maaseudun kehittämisessä puretaan se väärä sidos ja harhaluulo, jonka mukaan tehomaatalous muka olisi tässä mielessä parasta aluepolitiikkaa. Asiahan on ihan päinvastoin. Maaseutua voidaan elävöittää vain, jos maatalouden pääsuunta on harrasteviljely, mu pienviljely, erityistuotteet, maisemanhoito jne. Eli sellaiset toiminnot, jotka vaativat paljon ihmistyövoimaa. Tehomaatalous tarkoittaa käytännössä sadan hehtaarin yksinäisyyttä maaseudulla.
Hmmm..., Minun oma henkilökohtainen mielipide on sellainen, että maaseudun asuttamista pitää tukea, sillä on olemassa erittäin paljon ihmisiä, jotka haluavat muuttaa kaupungin melusta maaseudun rauhaan.
Ja, silloin, kun maaseutu alkaa jälleen elävöitymään meidän yhteiskunnassamme, niin silloin myös perinteinen maatalous alkaa kiinnostamaan kotimaamme kansalaisia.
Ei pidä luovuttaa liian helpolla. Ei anneta periksi.
Miten ilmaisen rahan jakaminen ökyisännille liittyy maaseudun asuttamiseen? No siten ainakin, että mikäli isännillä ei ole tarvetta myydä esim tonttimaata, niin sittenhän sitä ei myydä. Eikä myydä niitä tyhjilleen jääneitä mutta vielä ehkä kunnostuskuntoisia tyhjiä talojakaan. Ei, koska ei ole mitään tarvetta, sillä rahaa tulee muutoinkin ja joka tuutista.
Vai pitäisikö muuttaa köyhän maalaiskunnan omistamaan vuokrarivitaloon ja antaa pienet veromarkkansa (jos sattuu olemaan töissä)kepulaisvaltuutettujen jaettavaksi. On kiva katella kun kylällä mukulat ajelevat 50 000 euron traktoreilla ja isännät saman hintaisella uudella mersullaan.
On niitä ollut pikkuisäntiäkin aikoinaan, mutta niiden maat on myyty ja myydään kiihtyvällä tahdilla isommille. Eli siten maaseutu kyllä autioituu ja sekin johtuu rahasta jota tuntuu riittävän.
Älkääkä vaan väittäkö, ettei tämä ole totta. Käykää vaikka itse katsomassa. Ei se Hemilä mikään totuuden torvi ole. Ajaa edustamiensa tahojen asiaa, kuten varmaan kuuluukin.
Ja minulta saisi toisen äänen! Mitäpä jos otettaisiin käyttöön sana: Harrastusviljelijä.
Siis sellainen henkilö tai perhe, joka asuu maaseudulla, käy palkkatöissä muualla ja viljelee siinä sivulla muutaman hehtaarin peltotilkkua ja pitää ehkä muutamaa elukkaakin. Ei saisi tukea senttiäkään, mutta saattaisi jäädä voitolle ruoka- ja asumismenojen vähenemisen myötä.
Tulisi helpotusta moniin ongelmiin.
Nythän on sellainen erikoinen tilanne, että saman suuruista tukea nauttivat kaikki maanviljelijät, riippumatta siitä, käyvätkö muualla ansaitsemassa "normaalia" palkkaa vai eivät. Ja monet käyvät jopa koko perheen voimin.
Lisäksi esim. metsätuloja ei oteta huomioon tukia maksettaessa eikä muita pääomatuloja.
Kekkosen rakentamasta Suomen omavaraisesta maataloudesta, ei tule luopua missään tapauksessa! Mikäli maataloudesta luovutaan maailman tilanteiden muututtua ulkovallat voivat pyytää suomelta mitä tahansa viljaa vastaan. Koska ihmiset syövät tänään, huomenna ja todennäköisesti myös 100 - vuoden päästä, toisin sanoen ruoán tuottaminen on välttämätöntä maksoi mitä maksoi. Muutenkin maanviljelijät tienaavat kohtuuttoman vähän siihen työnmäärään nähden mitä joutuvat uurastamaan, muistaakseni keskimäärin palkka työstä jää 25mkh eli alle 5€h. Mielestäni kaikkien maanviljelijöiden tulisi ilmoittautua työttömiksi ja hakea vielä sossusta lisärahoitusta kun eu:n maataloustuet lakkautetaan. Näin maanviljelijät voisivat pakottaa mahdollisesti eduskunnan hemmot kohtuullistamaan omia palkkioitaan mitä jää käteen syksyllä tehdystä työstä. Toisena vaihtoehtona eduskunnalle jää elättää heitä kädestä suuhun, ostaa vilja ja muut maatalous tuotteet ulkomailta ja hintakin olisi korkeampi kysynnän kasvaessa ja tuotannon pienentyessä.
Stadin kundin kirjoitus sisältää niin paljon virheitä, ettei kaikkea voi edes kohtuupituisessa tekstissä yrittää korjata.
Kekkonen ei ole rakentanut Suomeen mitään omavaraismaataloutta. Kekkosen presidenttikausilla maatalous oli kaukana omavaraisesta. Meillähän oli joissain tuotteissa useampikertainen omavaraisuus eli kaamea ylituotanto. Voi- ja munavuoria purettiin sitten veronmaksajien rahoilla myöntämällä vientitukia, joilla vuoret käytännössä lahjoitettiin ilmaiseksi ulkomaille. Englantilaiset olivat varsinkin erittäin kiitollisia suomalaisten lahjoitusmyönteisyydestä. Turhaan ei Suomea kutsuttu Joulupukin maaksi. Tämän inspiroimana englantilaislapsia onkin sitten lennätetty Suomeen lentokonelasteittain monena jouluna.
Kukaan tuskin on ehdottanut, että maataloudesta pitäisi kokonaan luopua. Nykyinen tehomaatalous on täysin koneellistettu. Kriisien aikana loppuu aina ensin löpö ja sitten vasta ruoka. Tämän vuoksi maatloudessa pitäisi suosia pientilatuotantoa. Kriisivarastot eivät edellytä läheskään nykymittaista tuotantoa. Mihin esim. tarvitse valtavaa sokerijuurikastuotantoa kriisin aikana? Jos kuvittelemasi kriisi joskus tulee, ensin siinä loppuvat ulkomaiden tuotteet ja menevät kuljetusyhteydet poikki. Eli mitään kiristystilannetta ei pääse syntymään.
Syöminen on välttämätöntä. Mutta ei se tarkoita, että ruokaa on pääasiallisesti pakko tuottaa kalliilla Suomessa, kun voi saada paljon halvemmalla sieltä, missä tuotanto on ilmasto-olosuhteiden ja työvoiman halpuuden vuoksi kannattavaa.
Maatalousyrittäjä on yrittäjä kuten muutkin. Yritystoimintaan sisältyy riskejä ja voiton mahdollisuuksia. Maanviljelijät ovat tähän asti jyrkästi vastustaneet ajatusta maataloustuen muuttamisesta toimeentulotuen luontoiseksi tai muuten tuotannosta riippumattomaksi. Yrittäjätoiminnassa luonnolinen vapaaseen markkinatalouteen liittyvä periaate on kysynnän ja tarjonnan laki. Tuet kuuluvat lähinnä sosialistisiin suunnitelmatalouksiin.
Ulkomaisten elintarvikkeiden hinta ei suinkaan ole kotimaisia kalliimpi, vaan halvempi. Nykyisin niiden näennäinen kalleus johtuu siitä, että EU:ssa on protektionistiset suojatullit ulkopuolista tuontia vastaan. Ja siitä, että EU tukee mm. vientiä ja pyrkii sitten dumppaamalla saamaan kehitysmaiden oman tuotannon alas. Maataloustuotteiden kysyntä ei kasva mihinkään toisin kuin väität, ellei hinta laske. Tuotanto ei suinkaan pienene vaan kasvaa, koska kehitysmailla on valtavat potentiaalit kasvattaa tuotantoaan.
Niin se taitaa olla, että halvemmaksi tulisi lopettaa perusteeton maataloustuki. Ne jotka pärjäävät pärjäisivät maata viljellen ja/tai karjaa kasvattaen/siipikarjalla/ties millä maatalouteen liittyvällä "tuotannolla". Pärjäämättömät kuuluvat palkkatöihin tai kortistoon. Tilansa myymällä/vuokraamalla tai muulla tavoin hyödyntämällä moni eläisi loppuelämänsä vaikka hotellissa asuen. Eikä ruuan syöminen todellaan lopu. Jos ei ole kotimaista niin sitten tuodaan ulkomailta. Eikä se tuotu ruoka ole sen huonompaa tai kalliinpaa. Siitä pitävät markkinat huolen.
Säästöä ja oikeudenmukaisempaa veromarkkojen jakoa on siis olemassa. Kysy vaikka hervantalaiselta yksinhuoltajaisältä, joka tekee satunnaisia pätkätöitä elättääkseen itsensä ja kaksi alaikäistä lastansa rahalla, joka ei ole kuin pienen pieni osa siitä mitä Suomen veronmaksajat EU antaa pellonomistajille.