Heippis!
Meidän tytteli on kohta 5kk ja ollaan harkitsemassa toista lasta syksylle 2004.
Kertokaa te, joilla on vuoden välein hankitut lapset, että onko ollut miten hankalaa kahden alle 2-vuotiaan kanssa?Onko 1-vuotias hankala, kun tulee pienempi taloon ja onko esim imetys hankala, kun isompi haluaa myös huomiota?
Meidän tytteli on kohta 5kk ja ollaan harkitsemassa toista lasta syksylle 2004.
Kertokaa te, joilla on vuoden välein hankitut lapset, että onko ollut miten hankalaa kahden alle 2-vuotiaan kanssa?Onko 1-vuotias hankala, kun tulee pienempi taloon ja onko esim imetys hankala, kun isompi haluaa myös huomiota?
Vastaukset 11
Vanhimmat
hei!
Itselläni on neljä lasta joista vanhin kohta yhdeksän. Keskimmäisillä pojillani on ikäeroa 1v 3kk. Kyllähän se vauvaaika oli melko raskasta, varsinkin kun -97 syntynyt poikani oli lievästi kehitysvammainen eikä edes vielä kontannut kun -98 sain lapsen. Oli melkein kun kaksosia olisi kasvattanut.
Mutta nyt on jo helppoa kun heistä on niin paljon seuraa toisille ja samanlaiset leikit. Olen nyt saanut nauttia nuorimmaisen -02 syntyneen tytön hoidosta.
Oma mielipiteeni on, että jos vain tuntuu että itsellä voimia riittää, niin kyllä kannattaa yrittää mahdollisimman pian uudelleen. Synnytyskin on usein helpompi kun "paikat ovat vielä pehmeinä".
Moi taas!
Kiva kun kerroit omasta kokemuksestasi:)
Halusin vielä kysellä, että miten sait hoidettua imetyksen.Oliko isompi lapsi leikkimässä vai tuliko mukaan sänkyyn...?
Minäkin haluaisin lapselleni seuraa mahdollisimman pian.Tyttö tykkää kovasti muista pienistä lapsista ja olisi niin kiva, kun kotonakin olisi kaveri.Varsinkin kun serkkujakaan ei näe kovin usein eikä vauva-kavereita ole.Ainoa asia, josta olen huolissani on että kuina pärjään kahden niin pienen lapsen kanssa.Vaan kaipa sitä oikealla asenteella pärjää samallalailla yhden ja kahden kanssa:)
Hyvää syksytalven jatkoa sinulle ja perheellesi:)
Heippa imetys yms.
Mulla ei tuossa imettämisessä ollu ongelmia kun tämä vanhempi lapsi oli yli kuukauden syntymän jälkeen sairaalassa, eikä aina voinut imettää, joten maidon tulokin loppui melko lyhyeen (harmi kyllä).
Mutta , jos ajattelee asiaa siltä kantilta, että tuskin imetät lastasi yli vuoden ikäiseksi, niin eiköhön toisen odotus kuitenkin vie sen yhdeksän kuukautta, joten ensimmäinen lapsi varmaan on jo pois tissiltä toisen synnyttyä. Raskastahan se, mutta jos itsellä on intoa niin mikäs siinä.
Hyvää syksyä ja alkavaa talvea teillekin.
...mä meinasin imettää tätä ekaa jotain puolivuotiaaksi.Mut mitä eka lapsi tekee sillä aikaa kun on imettämässä toista eli kölliikö se mukana sängyllä, on leikkikehässä (jota meille ei ole) vai mitä...?:O)
on vasta viisikuukautinen, et tiedä siis vielä mitään siitä kun lapsi kasvaa. Varmasti tällä hetkellä toisten lasten seurassakin viihtyvä tulee mustasukkaiseksi pienokaiselle joka saa lähes täysin vanhempien huomion.
Vaikka itsellä ei lapsia olekaan, seuraan läheltä puolitoistavuotiaan kummipoikani elämää, eikä vanhemmilla ole vielä aikomustakaan hankkia toista... Tietysti sekin onnistuu, oma äiti sai minut ja viimeisensä reilun vuoden sisään. Tosin viimeinen olikin ns. vahinko :)
aivan.sepä se kun ei tiedä, että tuleeko tästä ensimmäisestä mustasukkainen...Minäkin olen seurannut oman kummipoikani elämää ja hän olisi loistava isoveli.Ei mustasukkaisuuden häivähdystäkään.
Tästä opimme kai sen ettei koskaan voi tietää.Kaikki lapset on erilaisia.
Hmm..kommenttisi siitä mitä tiedän lapsen kasvusta oli kyllä loukkaava.Kyllä minä tiedän sen verran mitä viisikuukautinen osaa ja miten se on kasvanut.Sekä sen mitä olen oppinut muiden lapsia seuraamalla.Sinä tiedät sen mitä olet seuraamalla oppinut.Eikä toisen lapsen tarvitse saada lähes täysin vanhempiensa huomiota.Senkin voi jakaa.
Ja siksihän minä täällä kyselenkin kun en tiedä tuollaisesta tilanteesta kun ei ole vielä kuin yksi lapsi.Siksi juuri halusinkin kuulla vinkkejä sellaisilta, joilla on omakohtaista kokemusta tästä tilanteesta...
huomion voi jakaa ja niin pitäisikin tehdä, mutta onhan se ihan ymmärrettävää että pieni saa ja tarvitsee enemmän huomiota kuin isompi, jolle sanotaankin että "olet isoveli/sisko ja nyt tarvitaan sinun apuasi vauvan hoidossa".
En tarkoittanut ettetkö tuntisi omaa lastasi tai tietäisi mitä hän osaa vaan sitä, että lapsi on vielä pieni ja olette olleet yhdessä vasta vähän aikaa. Tuon ikäinen kun ei vielä luultavastikaan esim. kävele --> ei siis tarvitse juosta koko ajan perässä peläten kaikkea (ikävää) tapahtuvan. Ja jos tulee toinen pieni lapsi siihen tilanteeseen, voi se olla todella rankkaa.
Mutta tietenkin jokainen päättää itse, onhan lapsista sitten hieman vanhempina paljon seuraa toisilleen.
näinhän se on...
Kiva, että saatiin väärinymmärrys selvitettyä:)
Iloista syystalven jatkoa sinulle:)
sinulle :)
ja täytyy myöntää että on ollut päiviä jolloin on ollut TODELLA rankkaa.Nimittäin jos nuorempi lapsista sattuu olemaan koliikkilapsi tai muuten todella itkuinen ja huono nukkuja.Mustasukkaisuus ei ole ollut koskaan se ongelma meillä,ei imetyskään,muuta kuin silloin niinä päivinä, kun pienempi imi viisi kuusikin tuntia putkeen,pitäen viiden minuutin unitaukoja joka toinen tunti.Kuitenkin,vaikka ensimmäisen kanssa olisi ollut kuinka helppoa(niin kuin meilläkin oli=)toinen voi olla aivan toisenlainen ja isompi muuttua todella vaativaksi kun huomio pienenee puoleen.Itse en ilman viikottaista kodinhoitoapua olisi selvinnyt.Nyt kun nuorempi on yli vuoden,on kyllä ihana katsoa siskosten leikkejä ja suukottelua/halailua ja sitä miten isompi pienemmästä huolehtii =))) Väsyneet päivät vaihtaisin pois mutta lapsiani en milloinkaan!Jälkeen päin katsottuna,h...n rankkaa mutta kannatti!