Suomessa on Eu:n suurimmat maataloustuet. Silti ruuan hinta Suomessa on EU-maiden korkeimpia.
Miten tämä on mahdollista?
Suomessa viljelijät totuteltiin liian suuriin tukiaisiin, eikä niitä ole onnistuttu kohtuulistamaan vieläkään.
-70 - 90 luvuilla viljelijät piehtaroivat tuissa. Oli jo sijoitusvaikeuksia. Ostettiin uudet koneet melkein joka vuosi. Taloissa oli mersu, tai kaksi, jonka vaihdosta pidettiin huoli.
Näihinkään ei saatu tukia täeveltyä, vaan sijoitettiin kaupunkiasuntoihin. Saattoipa muutama viljelija perustaa toloyhtiön ja rakennuttaa kerros taikka rivitaloja. Niistä huoneistoja vuokrattiin kalliilla hinnalla.
Kaikki tämä bisnes tehtiin meidän verorahoilla.
Olin hyvilläni, kun Suomi liittyi EU:n, että tuet järkeistetään. Toisin kuitenkin kävi. Suuret tilat saivat yhä enemmän tukea. Pienet kuitenkin hävitetiin, kurjistettiin ja nämä joutuivat lopettamaan.
ökyrikkaille viljelijöille tämä sopi. He ostivat, tai vuokrasivat lopetetut tilat ja saivat näin lisättyä tuotantoa ja samalla tukia. Tukihan maksetaan tuotettujen kilojen mukaan PERIAATTEELLA JOLLA ENEMMÄN ON SILLE ENEMMÄN MAKSETAAN.
Maataloustuki onkin kaikkien epäsosaalisin tuenmuoto.MIELESTÄNI EI SIITÄ SAISIKAAN KÄYTTÄÄ NIMITYSTÄ TUKI, VAAN TULONLISÄ.
Tuella ymmärretään yleensä sellaista apua, jolla paikataan muuten heikossa asemmassa olevien toimeentuloa. Maataloustuki ei täytä tätä kriteeriä.
kALLIS RUOKA, SUURET TUET
16
373
Vastaukset
- ketjun...
hyllyssä noin 80 senttiä litralta. Siinä on paljon veronmaksajien rahaa välissä, kun se on niin halpaa.
- "täevellyt"
mielenterveytesi kaunaisilla jutuilla vai mikä nyt puristaa?
Miten olisi pientä näyttöä tarinoiden tueksi.Antaa "markkinoiden" hoitaa. Katsotaan minkälaisia mielipiteitä asiassa on.
Ainakin tuolla Savonmualla Sonkajärvellä seisoo kaksi kerrostaloa, jotka ovat viljelijöisen rakentamia. TUOTTAJIEN TALOJA nimeltään.
näitä on muuallakin. Täällä VAURAASSA ETELÄSSÄ.- Ruotsin maataloustuki 1.2 m...
Suomessa ruuan hinta on paljon kalliimpi kuin Ruotsissa vaikka Suomessa maataloustukiaiset ovat 1.9 miljardia euroa vuodessa ja Ruotsissa vastaavasti 1.2 miljardia euroa.
Kuka vetää välistä? Eivät kauppiaat - vaan Herlinit, Ehrnroothit, Wahlroosit, Laakkoset - Suomen ökyrikkaat yritysten omistajat.
EU ja veronmaksajat tukivat Suomen maanviljelyä 1,9 miljardilla eurolla vuonna 2007 – toiseksi eniten EU:ssa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.
Järjestelmä on monimutkainen: erilaisia tukia on kaksi sataa.
Vuonna 2003 suorat maataloustuet olivat 1,7 miljardia euroa. Toisin kuin useimmissa EU-maissa, Suomen maataloustuista valtaosa (60%) on ns. kansallista tukea ja 40% EU-tukea. Tuet on porrastettu maantieteellisesti. Niiden suuruus voi vaihdella esimerkiksi viljeltävän peltopinta-alan, karjaeläinten lukumäärän tai tuotetun sadon määrän mukaan.
Suomi maksaa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan lisäksi lisätukia omasta budjetistaan. Vuosina 2008–2013 eteläisessä Suomessa maksetaan väliaikaista tukea 194–190 miljoonaa euroa vuodessa, josta tuotantoon sidottua EU:n komission myöntämää niin sanottua 141-tukea 130 miljoonaa euroa. Pohjois-Suomessa Pori-Tampere-Imatra-linjan pohjoispuolella maksetaan pysyvää pohjoista kansallista tukea vajaat 330 miljoonaa euroa vuodessa.
OECD:n mukaan Suomi tuhlaa liian paljon rahaa maatalouden tukemiseen.
Suomen kansalliset tuet ovat herättäneet närää naapurimaissa Ruotsissa ja Tanskassa.
Tietoja tuesta julkistetaan ainoastaan hyvin rajoitetusti. Tietoja saadakseen on tehtävä yksilöityjä tiedonluovutuspyyntöjä Maaseutuvirastolle. Pyynnöstä huolimatta tieto voi jäädä saamatta.
Iso osa tuesta menee maataloudessa toimiville liikeyrityksille. Pääosa suurimmista tuen saajista on yksityishenkilöitä. Kärkijoukossa on lihan ja viljan tuottajia sekä runsaasti suuria puutarha-alan yrittäjiä.
Vuonna 2007 eniten maataloustukea saivat Huiskulan puutarha, MTT:n Jokioisten kartanot ja Kalajoella sijaitseva Bullstop; jokainen yli 1 200 000 EUR. Seuraavaksi suurimmat tuet olivat puolta pienemmät: runsaat 600 00 EUR saivat Mustakosken Puutarha, ilmajokelainen Sikana, yksityishenkilöistä eniten tukea saanut Handelsträdgård Strand Öb Närpiöstä, Pekka Tapani Vehviläinen Siilinjärveltä ja Mikko Kustaa Elovaara Kiuruvedeltä. Alle 600 000 EUR saivat Juha-Pekka Toukola Kangasalalta ja Ikaalisten Luomu. 500 suurinta tuensaajaa saivat jokainen vähintään 191 000 EUR.
Tuen saajiin kuului tunnettuja nimiä: Koneen Antti Herlin sai maataloustukea 243 000 EUR; Björn Wahlroos nosti Halikon kartanossaan 225 000 EUR tuet sijoittuen 309. suurimmaksi tuensaajaksi; Georg J. C. Ehrnrooth otti vastaan 247 000 EUR. Tukea sai autokauppiaina ja kustantajina toimivien Laakkosten perheyhtymä: 300 000 EUR. Tukea maksettiin korkealle pohjoiseen: kittiläläinen Levi-Farm sai noin 500 000 EUR. - Rajalla asuva.
Ruotsin maataloustuki 1.2 m... kirjoitti:
Suomessa ruuan hinta on paljon kalliimpi kuin Ruotsissa vaikka Suomessa maataloustukiaiset ovat 1.9 miljardia euroa vuodessa ja Ruotsissa vastaavasti 1.2 miljardia euroa.
Kuka vetää välistä? Eivät kauppiaat - vaan Herlinit, Ehrnroothit, Wahlroosit, Laakkoset - Suomen ökyrikkaat yritysten omistajat.
EU ja veronmaksajat tukivat Suomen maanviljelyä 1,9 miljardilla eurolla vuonna 2007 – toiseksi eniten EU:ssa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.
Järjestelmä on monimutkainen: erilaisia tukia on kaksi sataa.
Vuonna 2003 suorat maataloustuet olivat 1,7 miljardia euroa. Toisin kuin useimmissa EU-maissa, Suomen maataloustuista valtaosa (60%) on ns. kansallista tukea ja 40% EU-tukea. Tuet on porrastettu maantieteellisesti. Niiden suuruus voi vaihdella esimerkiksi viljeltävän peltopinta-alan, karjaeläinten lukumäärän tai tuotetun sadon määrän mukaan.
Suomi maksaa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan lisäksi lisätukia omasta budjetistaan. Vuosina 2008–2013 eteläisessä Suomessa maksetaan väliaikaista tukea 194–190 miljoonaa euroa vuodessa, josta tuotantoon sidottua EU:n komission myöntämää niin sanottua 141-tukea 130 miljoonaa euroa. Pohjois-Suomessa Pori-Tampere-Imatra-linjan pohjoispuolella maksetaan pysyvää pohjoista kansallista tukea vajaat 330 miljoonaa euroa vuodessa.
OECD:n mukaan Suomi tuhlaa liian paljon rahaa maatalouden tukemiseen.
Suomen kansalliset tuet ovat herättäneet närää naapurimaissa Ruotsissa ja Tanskassa.
Tietoja tuesta julkistetaan ainoastaan hyvin rajoitetusti. Tietoja saadakseen on tehtävä yksilöityjä tiedonluovutuspyyntöjä Maaseutuvirastolle. Pyynnöstä huolimatta tieto voi jäädä saamatta.
Iso osa tuesta menee maataloudessa toimiville liikeyrityksille. Pääosa suurimmista tuen saajista on yksityishenkilöitä. Kärkijoukossa on lihan ja viljan tuottajia sekä runsaasti suuria puutarha-alan yrittäjiä.
Vuonna 2007 eniten maataloustukea saivat Huiskulan puutarha, MTT:n Jokioisten kartanot ja Kalajoella sijaitseva Bullstop; jokainen yli 1 200 000 EUR. Seuraavaksi suurimmat tuet olivat puolta pienemmät: runsaat 600 00 EUR saivat Mustakosken Puutarha, ilmajokelainen Sikana, yksityishenkilöistä eniten tukea saanut Handelsträdgård Strand Öb Närpiöstä, Pekka Tapani Vehviläinen Siilinjärveltä ja Mikko Kustaa Elovaara Kiuruvedeltä. Alle 600 000 EUR saivat Juha-Pekka Toukola Kangasalalta ja Ikaalisten Luomu. 500 suurinta tuensaajaa saivat jokainen vähintään 191 000 EUR.
Tuen saajiin kuului tunnettuja nimiä: Koneen Antti Herlin sai maataloustukea 243 000 EUR; Björn Wahlroos nosti Halikon kartanossaan 225 000 EUR tuet sijoittuen 309. suurimmaksi tuensaajaksi; Georg J. C. Ehrnrooth otti vastaan 247 000 EUR. Tukea sai autokauppiaina ja kustantajina toimivien Laakkosten perheyhtymä: 300 000 EUR. Tukea maksettiin korkealle pohjoiseen: kittiläläinen Levi-Farm sai noin 500 000 EUR...ollut ja on edelleen paljon kalliimmat elintarvikkeiden hinnat jos pois lasketaan sisäänheitto hinnat eli tarjoukset aikoinaan esim. voista eikä sekään enää ole halvempaa mutta lähes kaikki muut lukuunottamatta limsoja ja siidereitä ja bensaa ovat paljon kalliimpia Haaparannalla ja Ruotsalaisethan ostavatkin Torniosta lihat ja jalosteet ja vastaavat tuotteet kannattaa puhua totta kun tänne kirjoittelee muuten jää valheesta kiinni.
- Fakta homma
Rajalla asuva. kirjoitti:
..ollut ja on edelleen paljon kalliimmat elintarvikkeiden hinnat jos pois lasketaan sisäänheitto hinnat eli tarjoukset aikoinaan esim. voista eikä sekään enää ole halvempaa mutta lähes kaikki muut lukuunottamatta limsoja ja siidereitä ja bensaa ovat paljon kalliimpia Haaparannalla ja Ruotsalaisethan ostavatkin Torniosta lihat ja jalosteet ja vastaavat tuotteet kannattaa puhua totta kun tänne kirjoittelee muuten jää valheesta kiinni.
En ole käynyt tarkistamassa hintoja Ruotsissa, mutta minulla ei ole mitään syytä epäillä sukulaisiani, jotka ovat kertoneet ruotsalaisten hintojen olevan pienempiä.
Olen ostanut Suomessa ruotsalaisia elintarvikkeita:
- uudet perunat ruotsalaiset olleet puolta halvempia
- ruotsalainen naudanpaisti, kilohinta useita euroja halvempi kuin vastaavan suomalaisen
- ruotsalaiset tomaatit ja vihannekset - huomattavasti halvempia
- ruotsalaiset mansikat - halvempia
- ruotsalainen keso maukkaampaa ja halvempaa kuin Valion raejuusto
Ehkäpä siellä pohjoisen rajalla ajatellaan ruohon olevan vihreämpää aidan toisella?
Kuuleman mukaan Ruotsin System Bolagetissa on viinit halvempia kuin Ruotsin laivoilla - että alkoholikin kannattaa tuoda Ruotsista Suomeen. En tiedä - en ole tarkistanut. Ehkäpä sinä olet.
***
Tässä vielä Talouselämä-lehden artikkeli, jossa vertaillaan ruokakoreja. Ehkäpä Talouselämäkin valehtelee?
Suomalainen ruoka on sikakallista
[Taru Taipale 11.7.2008]
Suomalainen maksaa ruokakoristaan yli kaksi kertaa enemmän kuin saksalainen. Aamulehden tekemän hintavertailun mukaan viidestätoista peruselintarvikkeesta koottu kori maksaa Saksassa alle 35 euroa ja Suomessa yli 85 euroa.
Suomi oli vertailuun otetuista kymmenestä maasta kallein, Saksa edullisin.
Ruotsissa vastaava, keskihintaisista kaupoista kerätty ruokakori maksoi yli kymmenen euroa vähemmän kuin Suomessa.
Suomalainen Matti Virtanen maksaa ruoastaan tuplasti sen, mitä saksalainen Helmut Schmidt.
Aamulehden haastatteleman Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen professorin Jyrki Niemen mukaan arvonlisäverottomia hintoja vertailtaessa Suomi pääsee lähes tasoihin Saksan kanssa. Suomessa ruuan arvonlisävero on 17, Saksassa 7 prosenttia. Euroopan unionin jäsenmaissa ruoan arvonlisävero vaihtelee nollasta 25:een.
Hinnat nousevat
Aamulehden vertailu paljastaa sen, mitä moni suomalainen on viime aikoina ääneen kironnut: jo ennestään kallis ruoka sen kuin vaan kallistuu.
Usko hintojen nousuun on osin harhaa. Vaikka moni kuluttaja toisin uskoo ja väittää, ruoka ei ole EU-jäsenyytemme aikana kallistunut merkittävästi. Totta on kuitenkin se, että viime kuukausina ruoan hinta on noussut kertarysäyksellä. Toisaalta hintojen kallistuminen ei koske vain suomalaisten jääkaappia - ruoka on kallistunut kaikkialla maailmassa.
Moni epäilee, että kauppa vetää välistä.
Tällä hetkellä Suomessa suhteellisen kalliita elintarvikkeita ovat leipä, viljatuotteet sekä ruokaöljyt. Professori Niemi toteaa Aamulehdessä, että sitä vastoin kala ja peruna ovat Suomessa eurooppalaisittain edullisia.
Tämä ei paljon lohduta. Aamulehden keräämä hintavertailu on surullista luettavaa.
Kilo tomaatteja maksaa Suomessa 2,49 euroa, Ruotsissa 1,05, Virossa 1,33 ja Saksassa 0,95 euroa.
Litra kevytmaitoa maksaa Suomessa 0,97 euroa, Ruotsissa 0,69, Virossa 0,82 ja Saksassa 0,61 euroa.
Naudan sisäfile maksaa kilolta Suomessa 48,90 euroa, Ruotsissa 40,09, Virossa 8,30 ja Saksassa 9,99 euroa.
Mikä Suomessa maksaa?
On monia syitä sille, miksi ruoka maksaa vähemmän sellaisissa maissa kuin Saksa (markkinoiden koko), Viro (matalampi elintaso) tai Hollanti (tiheä asutus), mutta miksi ruotsalaisetkin syövät selvästi halvempaa ruokaa?
Ja eikö Suomessa tueta maataloutta edelleen varsin runsaskätisesti juuri siitä syystä, jotta kuluttajat saisivat kohtuuhintaista kotimaista ruokaa? Kyllä moni kuluttaja on jo huomannut, että kannattaa mieluummin ostaa ulkomaisia elintarvikkeita.
Koolleen, sijainnilleen tai sääolosuhteille Suomi ei mahda mitään nyt eikä tulevaisuudessa. Verotuksella Suomi voisi kuitenkin halutessaan laskea syömisen hintaa.
Mutta mihin se mahdollinen arvonlisäveron lasku menee? Moni epäilee syystä, että kauppa vetää välistä - ja suomalaiselle jää edelleen käteen Euroopan kallein ruokakori.
- Kalle Jousto
Ruuan hinta on pian kovassa laskussa. Energian kustannukset ovat romahtaneet ja alvikin alenee, joten kohta köyhälläkin on varaa ostaa voita näkkärin päälle.
Ai eikö? - kilpailun puute
Kannattaisi keskustella myös siitä, että elintarvikkeiden ja muidenkin tuotteiden hinnoissa on sisällä kaikkien niiden turhien myymäläneliöiden rakentamisen kustannukset, joita kauppa suunnittelee ajattaakseen asiakkaansa yhä kauemmas kauppa-asioille, koska kauppa saa suurimmat voitot, mitä isommissa yksiköissä kauppa voi toimia.
Sinä ja minä maksamme joka päivä siitä, että kauppa rakentaa lisää isoja yksiköitä ja lopettaa lähikauppoja.
Sinä ja minä maksamme joka päivä myös siitä, ettei kaupan alalla ole mitään todellista hintakilpailua, kun kaksi suurta ja pari pienempää hallitsevat markkinoita ja maksattavat mainostarjouksensa tavarantoimittajillaan, että me luulisimme kaupan kilpailevan hinnoilla.
On todella ihmeellistä, ettei keskusta halua korjata tätä epäkohtaa. Syy ei voi olla mikään muu kuin se, että kaupan keskusliikkeet rahoittavat puolueiden vaalikampanjat ja maksavat kuntapoliitikot hiljaisiksi. - kun nuo punikit
jaksaa jauhaa tuosta mersusta ja ovat kateellisia.
Mustalaisethan mersulla ajelee. - Jotain tietävä
Miten on mahdollista, että suomalaisesta EU:n halvimmasta elintervikkeiden raaka-aineesta saadaan EU:n kalleinta ruokaa?
Suomalaiset maataloustuet ovat 2% EU:n maataloustuista ja kansallisilla tuilla korvataan osa muiden EU-maiden korkeampia tukia.
Maataloustuki ei ole tosiaankaan sosiaalituki, eikä siksi myöskään tarkoitettu vaan ainoastaan alentamaan teollisuuden raaka-aineiden hintoja.
Raaka-aineiden hinnat ovat tänäkin päivänä alemmat kuin 15 vuotta sitten, eikä hintojen seuraaminen kustannusten perässä näytä edes mahdolliselta kustannuspaineista huolimatta.
Kehotankin teitä vasemmistolaiset kattamaan pöytänne mainoksenne mukaisesti kun ruoka on vielä halpaa pilkanteon välineeksi asti. - ja syytä tukia
Ruuan hinta tuen loppumisen myötä vain nousisi.
liikehuoheistojen vuokrat, ym:t kulut ovat ruuan hintaan suurimmat syylliset.
Minä läheltä asiaa seuranneena tiedän enkä kuvittele.
Toki tukea voisi tarveharkintaistaa, mutta siihenhän eivät Whalroosit ja Wihurit suostu.
Tulevaisuudessa onkin ökyherrojen/maatalosmafian tarkoituksena haalia tiloja itselleen, joita palkolliset hoitaa, ja sitten vasta tiedetään mitä maksaa ruoka, kun se on kallista. Revihän siitä.
Näin on tapahtumassa koko euroopassa.- minulta maininta
siitä, että silloin vedetään vielä työllistämistuetkin mafian taskuun.
Ja kansa maksaa kahdelta kassalta. Ensin veroina, ja sitten hinnassa.
Tätä systeemiä varten nuo maatalouden verouudistukset tehtiin.
Kylläkin demareiden hyväksynnällä, sillä he ovat vain tuon mafian kusetusporukka ollut työläisten suuntaan. Demarit ovatkin suurin mafioosojen avustajaporukka. Kansalaiset eivät vain ymmärrä asiaa, sokeita kun ovat.
Ilmainen päivähoitokan ei suosi muita kuin hyvätuloisia, silä köyhäthän ei maksa muutenkaan nyt siitä mitään.
- oivahärkönen
... suurimmat maataloustuet. Muutenkin sarjassa on taas tukiaisilla intoilijoita, jotka eivät tunne niiden luonnetta. Siksi panen monesti julkaiseman kirjoitukseni aiheesta:
TUKIAISET
Vuonna 2004 maataloustulo muodostui seuraavasti:
(Suluissa 1000 x € tilaa kohti, aktiivitiloja oli silloin 68896)
Maatalouden tulot 4,061 miljardia € (59), joka jakaantui: markkinahintainen myynti 2,233 (32), tuet 1,709 (25), josta EU:n osuus 44 %.
Kustannukset 3,036 mrd. € (43), joka jakaantui: poistot, varaukset ja korot 0,702 (10) ja muut kustannukset 2,237 (32).
Maataloustuloksi, joka on sama kuin verotettava tulo, muodostuu viljelijälle jäävästä palkasta ja sijoitetun oman pääoman korosta, jäi siis 4,061 – 3,036 = 1,025 mrd. € (14,855).
Maatalouden merkitys kansantaloudelle pienenee nopeasti, vuosittain poistuu tuotannosta tuhansia tiloja. Maatalouden osuus v. 2004 bruttokansantuotteesta oli 1,1 %. Viljelijäväestön osuus työikäisestä väestöstä 2,8 %. Päätoimisia viljelijöitä on nyt enää n. 35000, mikä on 1,0 % aikuisväestöstä.
Suomessa maksettava tuki on asukasta kohti EU-maiden keskitasoa.
Tukien osuus EU-aikana on ratkaisevasti kasvanut, sillä varsinaiset tuottajahinnat määräytyvät pääsääntöisesti maailmanmarkkinoilla. Kuitenkin unionijäsenyyden aikana viljelijöiden tulot ovat pienentyneet, sen sijaan yleinen ansiotaso on noussut roimasti. Nykyään jo yli puolella maatalousyrittäjistä on lisätulon lähteenä muuta yritystoimintaa tai he tekevät palkkatyötä.
Tukia maksetaan käytännössä kaikkialla maailmassa. Se johtuu siitä, että kaikkien maiden pyrkimyksestä jonkinasteiseen omavaraisuuteen elintarviketuotannossa. Se johtaa maailmanlaajuisen ylituotantoon. Ylituotantoa yritetään hillitä maksamalla pääosin tuet viljelypinta-alojen ja kotieläinten pääluvun mukaan eikä tuotettujen määrien mukaan.
Markkinoilla myydään ylijäämäeriä millä hinnalla hyvänsä. Näin määräytyvät maailmanmarkkinahinnat pysyvät niin alhaisena, ettei niillä hinnoilla pystytä missään tuottamaan.
Jos tuista jossakin maassa luovuttaisiin, se johtaisi maatalouden loppumiseen siinä maassa. Jos tukiaisista luovuttaisiin kaikkialla, maailmanmarkkinahinnat nousisivat kannattavalle tasolle suurin piirtein niin, että tukiaiset siirtyisivät suoriin tuottajahintoihin. Kuluttaja aina joutuu maksamaan tuotantokustannuksia vastaavan hinnan. Nyt hän maksaa tukiaisina lähes puolet elintarvikkeiden raaka-aineiden hinnasta.
Tukiaisiin liittyvät vielä maisemanhoito- työllisyys- ja valtakuntien asuttuna pitämiskysymykset. Viime aikoina myös kotimaisen puhtaan elintarvikkeen vaatimus on levinnyt moniin maihin. Voi myös olla, että ajatellaan nykyinen systeemi olevan sosiaalisempi, sehän alentaa kuluttajahintoja. Kaikki syövät yhtä paljon tukemisen kohteena olevia elintarvikkeiden raaka-aineita, mutta pienituloiset eivät maksa paljoakaan valtionveroja, joilla tukiaiset rahoitetaan.
Tukien lopettaminen lopettaisi myös hallitusten pyrkimykset käyttää maataloutta em. monien kansallisten tavoitteiden toteuttamisessa.
EU on ottanut maatalouden suoraan hoitoonsa pyrkimyksenään niin jäsenmaiden kuin sen suoraan maksamien tukien määrän tarkalla rajoittamisella hillitä ylituotantoa. Unionin pyrkimyksenä on myös edellä kuvattujen kansallisten pyrkimysten rajaaminen yhteisten sääntöjen asettamiin puitteisiin. Toisaalta koko EU:a ei olisi syntynytkään, jos elintarvikkeiden raaka-aineiden tuotanto olisi päästetty säätelemättömään vapaakauppaan.
Tätä maailmanlaajuista tukiaisongelmaa yritetään ratkaista WTO:n puitteissa, mutta huonolla menestyksellä: useita vuosia sitten Seattlen kokous ajautui tässäkin suhteessa umpikujaan. Myöhemmässä Duhan kokouksessa päätettiin tutkia asiaa lähivuosina. Nyt niitä on taas tutkittu ja neuvottelut päättyivät taas, kun USA ei halunnut alentaa maissin viljelyn tukiaisia.
Kaikkein eniten maatalousyrittäjät itse haluaisivat päästä siitä byrokraattisesta tukiaisviidakosta eroon ja saada tulonsa tuottajahintoina. Suomen maatalous pohjoisesta sijainnistaan huolimatta kyllä pärjäisi tuettomassakin vapaassa kilpailussa. Meidän viljelijämme ovat valistuneita ja hyvin koulutettuja, meidän tilakoko on noussut ollen nykyään keskimäärin yli 30 ha, tilat toimivat rationaalisesti, ovat koneellistuneita, käyttävät hyväkseen korkeaa tietotekniikkaa, maassa on pääomia pitää yllä korkeaa tuottavuutta ja meidän sateiset, lämpimät ja valoisat kesämme tarjoavat sittenkin aika hyvät kasvuolosuhteet.
Tukiaisiin meillä jouduttiin sodan jälkeisenä säännöstelyn vuosikymmeninä lähinnä demareiden vaatimuksesta, koska eivät halunneet lakisääteistä maataloustulon nousua kokonaisuudessaan tuottajahintoihin ja sitä tietä kuluttajahintoihin, vaan alettiin maksaa suotaan valtion kassasta viljelijöille osaa tuotantokustannuksista. Myös työnantajapiirit kannattivat tukiaisia sellaisessa tilanteessa, kun elintarvikkeiden hinta olisi noussut yli tietyn rajan, joka olisi laukaissut palkkojen korotuksen.
Oiva Härkönen, Vantaaylimaataloustuet ovat Ranskassa. Ranskassa ei tueta omavaraista maataloutta, vaan ylisuurta maataloutta. Englanti asetti EU:hun liittymisen ehdoksi, että sen jäsenmaksuosuus pitää laskea selvästi alemmaksi, koska Englanti ei halua olla osallisena tukemassa Ranskan ylisuurta maataloutta. Englanti sai tahtonsa läpi ja maksaa muita pienempiä jäsenosuuksia.
Suomessa on myös ollut vallassa ylimaataloustuet. On lapioitu (lue varastettu) veronmaksajien rahoja maatalousyrittäjille yli kaiken sen tarpeen, mitä kansan ruokkinen olisi vaatinut. Avauksen kirjoittaja on oikeassa siinä, että tämäm johdosta ökytiloille tuli vaikeuksia sijoittaa kaikki saamansa raha. Kuten tiedetään ökymaatilojen omistajat ovat suuria omistajia myös elintarviketeollisuudessa ja elintarvikkeiden SOK:laisissa kauppapiireissä. Näin on haluttu varmistaa, että maatalousyrittämisen rahat tulevat takaisin jostain kohdin ketjua. Ökytiloille on jonkin verran samantekevää, tulevatko ne tuottajatuloista vai elintarviketeollisuusyhtiöiden osingoista. Hyvin tyypillinen tällainen maatalousyrittäjä on ollut MTK:n entinen puheenjohtaja Heikki Haavisto. Kun hän on ollut myös ministerinä, tällaiset sidonnaiset on ollut pakko kertoa julkisesti.
Maataloutemme ongelmat ovatkin perus ylimaatalousajoilta. Meillä ylläpidettiin veronmaksajien ja kuluttajien varoilla täysin ylimitoitettua maataloutta. Kyllähän ihmiset nopeasti huomasivat, että tällainen systeemi tarkoitti ryöstömäistä tulonsiirtoa. Tästä kumpuaa veronmaksajien ja kuluttajien maatalousvihamielisyys. Siihen on olemassa selvät perusteet. Tämä on valitettavaa nykyisiä maanviljelijöitä kohtaan. He ovat joutuneet osin sijaiskärsijöiksi Kepun ja MTK:n ryöväyspolitiikan vuoksi.
- oikeassa hän on
Ajatelkaapas sitä me itse veronmaksajat rahoitamme kepulaisia maajusseja, että he tuottaisivat meille kohtuuhinnalla ruokaa. Ei tämä näytä toimivan, tukiaiset uppoavat molokin kitaan ja tulos on aivan muuta, kuin halpaa ruokaa. Onneksi Suomen kaupoista saa kasviksista lähtien ulkomailla tuotettuja elintarvikkeita, mutta panee vähän miettimään, että mitä pelleilyä tämä Suomen maatalouspolitiikka kokonaisuudessaan on. Ajatelkaapas itse Iiro Viinanenkin on arvostellut tätä maatalouden tukemista miljareilla ja pitää tätä aivan älyttömänä touhuna.
- kuluttajan ansioista
ruokaan menevä osuus on suurentunut kokoajan?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."
Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka1013078GALLUP: Kuka voittaa The Voice of Finland -kisan: Oliver, Janina, Julia vai Mohammad?
GALLUP: Kuka voittaa The Voice of Finland -kisan: Oliver, Janina, Julia vai Mohammad? Tänään jännittävä finaalilähetys431157- 831132
Tämä on kyllä heittämällä erikoisin ihmissuhde mitä on koskaan ollut
Hulluinta on se että ei edes ole varsinaista suhdetta minkäänlaista, mutta tuntuu kuin olisit elämässäni mukana koko aja511025Helikopteri pörrää ja POLIISIT on eristettynä pururadan vieressä!
Suojatehtävä pitää kiireisenä. Kulut ovat kovat!32987- 67858
Tunnustan
Vaikka peitän sen erittäin hyvin niin tunnustan että pidän sinusta erittäin paljon, mieheltä naiselle39852- 53847
- 44822
Autolla puuhun
Halapahallin kohilla auto puuhun, lujaa on tultu ja ei oo pysyny hallinnassa. Taisipa olla lundin pojan auto, eipä tainn24781