Eli tälläinen lämmitysjärjestelmä: http://www.energiatehokaskoti.fi/fi/suunnittelu/lammitysjarjestelmat/ilmanvaihtolammitys.html
Tulokanavissa vastus joka huoneeseen erikseen, mutta kun puuta on omasta takaa niin miten tuon takan tehon saisi valjastettua parhaiten ilmanvaihtoon. Ei tarvisisi pitää vastuksia päällä kanavissa, kuin laiskuuden iskiessä.
Kyseessä on siis rungoltaan tiivis talo (u- arvo 0,10-0,11).Ylä- ja alapohjat passiivitasoa myös.
Ehdotuksia ja ajatuksia kaivataan.
Kiitos!
Tulokanavissa vastus joka huoneeseen erikseen, mutta kun puuta on omasta takaa niin miten tuon takan tehon saisi valjastettua parhaiten ilmanvaihtoon. Ei tarvisisi pitää vastuksia päällä kanavissa, kuin laiskuuden iskiessä.
Kyseessä on siis rungoltaan tiivis talo (u- arvo 0,10-0,11).Ylä- ja alapohjat passiivitasoa myös.
Ehdotuksia ja ajatuksia kaivataan.
Kiitos!
Vastaukset 15
Vanhimmat
mainittu, ilto x100:ssa on 80% lto kenno ja takkailman hyväksikäyttö lto kennon lämmityksessä.
niin sun 0.10 u arvoisen alapohjan lattia on kylmä vaikka olisi kuinka ilmalämmitys. Villasukilla ja läpsyillä selviää, mutta kosteissa tiloissa kylmä kaakeli on talvella ikävä jaloille.
Jos talo ei tarvitsis yhtään lämmitysenergiaa, olisi se ikiliikkuja ja nobelin palkinnon arvoinen.
Vesikiertoinen lattiaämmitys on hyvä, koska lämmönlähteenä voi olla mitä vaan.
Lämmin lattia on rahanarvoinen ominaisuus talossa. Ei se maksa kuin muutaman satasen vuodessa. Kait sitä laitetaan rahaa turhempaankin?!
Se ei paljon lohduta talvella, että tässä nyt säästetään joku kymppi kuussa, kun jalat on aina kylmät ja naaras vielä siitä vituilee.
Kosteissa tiloissa on toki lämmitys lattioissa ja taloon on tulossa ns. "lämmin alapohjarakenne" eli matala kellari mallia Malander. Tämä tekee lattiasta asuintiloissa tarpeeksi lämpimän. Tutuilla on tuollainen pohjarakenne ja omasta kokemuksesta siellä usein käyneenä, ei lattia ole ollut mielestäni kylmä jalalle edes -20 pakkasilla.Heillä alapohja 0,08.
Lisää ehdootuksia alkuperäiseen kysymykseen kaivataan.
juu on mun lammitalossa sellainen, 20 cm stroksia ontelojen päällä ja sen päällä lattiavalu 2mm alumiinkalvoista styroksimattoa ja 9mm laminaatti. Kyllä minäkin esim pari tuntia snoukkaamisen jälkeen tarkenen ilman lattialämmitystä, mutta annas olla koko päivä tai muutama tunti istuskelua sohvalla eri medioita seuraten. Kylmä alkaa siirtyä jalkateristä koko kroppaan.
Tuulettuva kyllä, mutta tuuletus ei ole ulos vaan iv-kone hoitaa sen.Kyseessä siis lämpöeristetty "matala kellari", josta ei ole yhteyttä ulos mitään tietä.Tuon kellarin pohjalla on sitten se 350mm eristettä. Talon lattiat ovat siis lämpimän tilan päällä.
Siis jos teet kellarin, niin miksi ei ovea ja yhteyttä ulos? Vai onko se vaan varastokoppina? Jos se on pelkkä varasto, niin miks talon alle? Portaat syö tilaa ja siun on halvempi ostaa vaikka joka vuosi ne kamat, kuin rakentaa se boksi. Säästyt esim mattojen pesulta, kun ostat aina uudet!
http://www.passiivi.fi/sivu/forum_nayta&vid=128
Tämä on siis perustustyyppi.
Kuulostaa ihan järkevältä. Vähän vaan hämäs tuo "kellari"-nimitys.
Ei se kiertoilmatakka tuo mitään lisää siihen puulämmitykseen. Se saattaa olla jopa huonompi, kuin tavallinen, koska se lämmittää liikaa silloin alussa, kun on vielä tulet. Kiertoilmatakka on hyvä ja nopea kylmien kesämökkien lämmittäjä.
Takat ja tulisijat- osiosta voit sit katsoo parhaan takan!
tarkoitus olisi siis saada tarvittessä lämpöä nopeasti ulos,jonka voisi sitten hallitusti tuoda iv-koneen avulla pitkin asuntoa. Noissa kevyttakoissa on se etu, että ulostulevaa lämpötehoa voi säädellä aika vapaasti. Lämmön siirtäminen kanaviin luulisi olevan aika helppoa, koska lämmön ulostulo on päällä olevassa ritilässä/ritilöissä.Kuorihan noissa ei luovuta välttämättä juuri yhtään lämpöä.
Älä pilaa taloas millään virityksillä. Pari tonnia tiiltä tai kiveä lämpimäks ja pelti kiinni.
Ilmanvaihto on sit eri juttu.
Kiertoilmatakka on melko uusi takkamarkkinoilla ja tuntuu ettei sitä arvosteta koska sitä ei tunneta. Tosiasia on se tulee vielä päihittämään nuo isot tiilikasat ja hautakiviltä näyttävät järkäleet.
Kiertoilmatakka antaa lämpöä juuri silloin kun sitä tarvitaan, tehoja pystytään säätämään, polttaa puun puhtaasti ja todella pitkä paloaika.
Tietämättömät rinnastavat kiertoilmatakat kamiinoihin joka on aivan väärä nimike kiertoilmatakoille. Kamiina antaa vain säteilylämpöä kuten varaavatkin. Kiertoilmatakka kierrättää lämmön tekokkaasti laajalle alueelle ja onhan niihin osaan malleista vielä saatavissa termostaatti ohjatut puhaltimet tehostamaan lämmön leviämistä.
Vaan mitenkäs se kiertoilmatakka kiertää sen tosiseikan, että puuta poltettaessa vapautuu energiaa useimmiten lähemmäs 20 kilowatin teholla, mutta vain lyhyen aikaa?
Toki jonkin verran voidaan säätää, etenkin alapaloisena (mitä nuo takat tuskin ovat), mutta sittenkin hieman epäilen että paloaika on kuitenkin käytännössä korkeintaankin muutamia tunteja. Jos nyt teho ei olisikaan ongelma, niin viimeistään "ne loput 20 tuntia" ovat. Massaa tarvitaan etupäässä sen vuoksi että se suuri hetkellinen teho pitää varastoida jonnekin, ja sitten purkaa sieltä vähä kerrallaan. Ja juuri tästä syystä puupannujenkin yhteyteen laitellaan usein 1-3 kuution varaajia.
Ilmanvaihdon voi toki suunnitella siten että se hyödyntää takan lämmön. Tämä onnistuu kiertoilmalla, jota varten monista nykypäivän ilmanvaihtokoneista löytyy jo liitännät, eli yksinkertaisimmillaan ei tarvita mitään muuta kuin yksi ylimääräinen kanava takkahuoneen ja iv-koneen välille. Mutta kiertoilmatoimintoa ei ole kuitenkaan ihan pakko integroida muuhun ilmanvaihtoon, vaan ilmaa voi ihan hyvin kierrättää vaikka yksinkertaisella kanavapuhaltimella.
Muutamia moderneja kaupallisia vaihtoehtoja:
Legalett takka:
http://www.massiivitalo.fi/takka.html
Lämmönvaihdin takan kytkemiseksi tavalliseen varaajaan:
http://www.hopealoimu.fi/fi.php/tuoteinfoa6
Jos joku tietää muita vastaavia nykyaikaiseen kotiin sopivia ratkaisuja, niin linkkejä alle, olen itsekin erittäin kiinnostunut!
Sitten on monella tapaa hyvä ratkaisu, jos on varma että aikoo ottaa puulämmityksen tosissaan, että laittaa hyvän oikean puukattilan ja riittävän kokoisen varaajan, ja polttaa takkaa takkana. Mutta jos ei ole varma että kuinka tosissaan jaksaa lämmittää puilla (vs. helppo sähkö muodossa tai toisessa), niin pannuhuone romppeineen on aika iso investointi, jos ei sitten jaksakaan sitä puusouvia pyörittää. Itse tiedän että puulämmitys tulee olemaan vain "sivutoimista", joten ei kiinnosta minua.
Sitten on tietty keskuslämmitysliedet, boilerikiukaat ja vastaavat, mutta jos ne nyt jätetään omaan arvoonsa ja perinnerakentamiseen, ne kun ovat vähän rohkea ratkaisu yhdistettäväksi nykyaikaiseen suljettuun vesikeskuslämmitykseen... PUM! ;-)