Kauan on suhdetta lämmitelty ja viimein päästy pitemmälle. Mies on ilmaissut tunteensa omalla tavallaan ja viime aikoina halunnut tavata paljon useammin. Olimme ravintolassa yhdessä, kun hän yhtäkkiä tuli takaani ja löi takaraivoon litsarin. Olin ihmeissäni, sillä hän ei ole koskaan ennen tehnyt tuollaista. Ainoa mikä on ennustanut sitä, on hänen puheensa ns."karhun heräämisestä". Siis hän on ilmeisesti vasta nyt rakastunut minuun...kuka tätä ymmärtää?
Mies löi eka kerran
tyttöystävä
302568
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Sinuna tekisin selväksi, ettet pidä tuollaisista "rakkauden osoituksista". :-o
ei pidä sietää. Sen asian opin eka liitossani. Se pahenee jatkuessaan. On parasta panna heti hanttiin, kun semmoista alkaa ilmaantua. Irrottaudu suhteesta ja lähde, jos asia toistuu. Mitä kauemmin kestät, sen vaikeampaa on lähtö.
Miksi odotella seuraavaa turpakeikkaa?
Se tapahtuu aivan varmasti uudelleen. Älä edes neuvottele aiheesta, sillä tuossa ei ole enää mitään epäselvää. Äijä pihalle ja heti. Se ei parane ikinä millään hoidolla.
Ihan tiedoksi: Kyllä niitä suoraselkäisiä herrasmiehiä vielä suomessakin on, joten turha on jäädä hulluja katselemaan.
entä jos rakastaa toista liikaa. Mutta mies sanoi, että olinko yllyttänyt häntä lyömään. Eli hän syyllisti minut. Hän taitaa olla paha tyyppi. Olen kuullut, että hän on aiemmin uhannut veitsellä edellistä tyttöään ja heittänyt lasi-ikkunan läpi. Olen vain usonut hänen muutuneen, koska en ole ikinä nähnyt merkkiäkään väkivaltaisuudesta.
Vai rakastat toista liikaa. Roskapuhetta!
Rupeahan jo keräämään itsetuntosi rippeet sen verran kasaan että jähdet NYT!
Äijä ei muutu ikinä miksikään. Unohdat mokoman tuota pikaa, varsinkin kun ensi töiksesi lähdet metsästämään kunnollisia herrasmiehiä. Niitäkin on tosi paljon. Kohta on hakkaava ex:ä enää muisto surkeasta pellestä.
Valinta on sinun: Ole joko elämästä nauttiva NAINEN tai halveksittu surkea hakattu lumppu.
Ota puhelin käteen NYT ja ilmoita sille pellelle että se on ohi nyt, ja asiasta ei keskustella eikä neuvotella. Piste.
Vai vielä rakastat liikaa? Hemmetti. Tyhmä likka.
Nuorena poikasena muistan ihmetelleeni sitä ettei herrasmies kelvannut kellekään. Mitä kahelimpi jannu oli, sen paremmin sillä kävi viuhka pimujen kanssa.
Sitten valitetaan että on paskiaisen armoilla. Silloinko on nainen tyytyväinen? Hakattuna nyrkin ja hellan välissä arvottomana vailla itsetuntoa ja omaa elämää? Naisen logiikkaa ilmeisesti.
ps. Herrasmies ei ole sama asia kuin tahdoton pullamössö vätys.
Kannattaako seurustella miehen kanssa, joka osoittaa rakkautensa tällä tavalla?
Syyllistämällä sinua hän vain alistaa sinua, sitäkö haluat?
Jos lyö kerran,lyö toisenkin kerran.
Rakastatko todella tätä miestä?
Maailmassa on oikeitakin miehiä, jotka kunnioittavat sinua.
Älä ikinä usko miestä joka kerran lyö! Siihen kun kerran alistuu niin sit se on menoa! Sellanen mies joka lyö onnistuu aina löytämään lyömisen syyn muista.Sitä syytelyä ku aikansa kuuntelee niin hetken päästä siihen uskoo jo itekki.Joo ja varmasti joka kerta luvataan ja vannotaan ei enää ikinä ja mä rakastan sua! mut kuinka käy! Jätä ja äkkiä uskon et sä varmaan rakastat mut ei rakkaus saa laittaa ihmistä kärsimään, jokin vielä osaa arvostaa sua ja rakastaa aidosti!ilman kipua,tuskaa ja kyyneliä. Toivon sulle hyvää! "ja ymmärrän sua oikein hyvin mä oon itse seurustellu sellasen miehen kans joka löi mut sain lopuks voimaa jättää ja oon ikuisesti tyytyväinen"
Älä ikinä usko miestä joka kerran lyö! Siihen kun kerran alistuu niin sit se on menoa! Sellanen mies joka lyö onnistuu aina löytämään lyömisen syyn muista.Sitä syytelyä ku aikansa kuuntelee niin hetken päästä siihen uskoo jo itekki.Joo ja varmasti joka kerta luvataan ja vannotaan ei enää ikinä ja mä rakastan sua! mut kuinka käy! Jätä ja äkkiä uskon et sä varmaan rakastat mut ei rakkaus saa laittaa ihmistä kärsimään, jokin vielä osaa arvostaa sua ja rakastaa aidosti!ilman kipua,tuskaa ja kyyneliä. Toivon sulle hyvää! "ja ymmärrän sua oikein hyvin mä oon itse seurustellu sellasen miehen kans joka löi mut sain lopuks voimaa jättää ja oon ikuisesti tyytyväinen"
Tyttö hyvä!
Tunnet vain sääliä ja äidinvaistoja. Niillä ei ole mitään yhteyttä rakkauteen. Minun siskoni uskotteli samaa yli kymmenen vuotta ja lopputuloksen oli yhä pahentunut tilanne.
Usko että tilanne ei ainakaan parane. Nyt on vain permpi häipyä. Ota yhteyttä johonkin uskottuun henkilöön, siis ystäväään, ja keskustele hänen kanssaan asiasta. Uskon että hän rohkaisee sinua eroamaan.
Tsemppiä!
Tämän tytön itsetunto on tosi alhaalla tiedosti hän sitä tai ei. Mies on ilmeisesti myös hyvä psyykkaamaan koska likka ei tee mitään.
Minulla oli myös semmoinen poikakaveri joka hakkasi. Kattelin sitä vähän aikaa kunnes havahduin että haluan nauttia elämästäni ihanan miehen kanssa enkä ole ruma,huora ja ihminen kestä kukaan ei voisi välittää. Mies oli sotkenut pääni ja heitin hänet pellolle. hän roikkui perässäni vielä senkin jälkeen. Muutin ystävieni luokse ja sitten asuntoon missä ovet oli lukittuna ympäri vuorokauden. Jätti rauhaan kun jaksoin olla lujana. Nyt olen löytänyt parin vuoden jälkeen ihanan miehen joka ei löisi minua ikinä ja rakastaa ja kehuu kauniiksi ym..
Kyllä sinäkin vielä tyttö onnistut! Pysy lujana!
että hän ei paljon kehu ulkonäköäni, vaikka olen tosi kaunis :( edellinen mieheni oli juuri päinvastainen, eli kehui ja oli kiltti. Etsinköhän jotain päinvastaista nyt sitten. Taas vietimme iltaa yhdessä ja hän lensi ulos baarista alle viiden minuutin! Hermostui eräälle miehelle, jonka tunsin entuudestaan ja juteltiin ja naurettiin. Tuntuu taas, että olisihan minun pitänyt osata varoa innostumasta liikaa, ettei toisen tarvitse hermostua.
Miksi et ole enää sen exäsi kanssa? Jos hän kerta kunnioitti sinua ja oli muutenkin hyvä sinulle?
sellaisista kannattaa pitää kiinni!!
Ja vielä yhdyn mies39 kommenttiin: KUNNOLLINE MIES EI VÄLTTÄMÄTTÄ TARKOITA SELLAISTA "nössöä" mammanpoikaa..
Ihan tosi, ihan omaksi parhaaksesi: Jätä se "hullu" miehesi! sanot että olet todella rakastunut, olisiko se myös ehkä pelkoa miestäsi kohtaan?
toivon vilpittömästi että unohdat rakkauden tunteesi ja ajattelt järkevästi..
onnea!!
Älä ala sen tyypin kans millekkään!!! Turpaas saat kumminki!
Jos kerran osaa lyömisen jo nyt-se ei lopu!!Alat vain saamaan pahemmin ja joka kerta se on mukamas omaa syytäs...
Tiedän tuon kuvion ja ihme että olen yleensä enää edes elossa!!!Pistää vihaksi kun kuulen/näen lyömistä tai muuta väkivaltaa,sillä tiedän tosiaan miten se alkaa ja millaiseksi se ajan myötä voi käydä.
Suojele itsesi henkisesti/fyysisesti=lopeta juttu jo tuohon-on miehiä jotka osaavat suuttua ilman lyömistä,uhkailua ym.ikävää.
Oman kokemuksesi. Tuntuu tosiaan, että liioittelen ja höpötän, vaikka se tapahtui. Hän osaa kyllä vähätellä ja hokee, ettei muista mitään. Anteeksikin on pyytänyt, mutta ei sillai kunnolla. Pahinta tässä on, että toisaalta se hivelee itsetuntoa. Toisaalta pelottaa, enkä varmaan osaa enää olla normaalisti hänen seurassaan.
Mitä liioittelet?Lyömistäkö,sehän tapahtui ja yksikin lyönti on liikaa!Ja anteeksipyyntökö hivelee itsetuntoa vai mikä?
Ala vaan kuule pelätä lyövää seuralaista,ennenkun mietit asiaa sairaalassa,mahdollisesti kallonmurtuman saaneena!Eipä ole mukava kroppa mustelmillakaan kulkea,vaikkei ihan luita olisi särjettykkään.
Itse aloin jo väistellä käsillään puhuvia ihmisiä,ajoittain vieläkin,vaikka lyöjästä eroon pääsinkin.
Hei tyttöystävä!
Kerron sinulle omasta kokemuksestani minkälaista on elää aviomiehenä joka lyö vaimoaan. Olen kolmeakymppiä lähentelevä mies ja ollut naimisissa vasta vähän aikaa. Lapsia meillä on muutama, niitä on menneistä ja tästä suhteesta. Käyn töissä ja vaimo hoitaa kotona lapsia eli tämä on arkipäivän kuvio meillä.
Käyn suoraan siihen lyömis-asiaan.Olen hakannut ja potkinut vaimoani jo monta kertaa ja vihaan itseäni sen takia.Olen pettynyt itseeni ja vaimokin tietysti pettynyt minuun.Meillä lyöminen tapahtuu sen seurauksena kun vaimio alkaa vittuilemaan menneisyydestäni tai silloin kun hän mustasukkastelee turhaan tai tyhmästä asiasta. Ei tietenkään aina seuraa lyömistä mutta silloin kun olen lyönyt ne johtuu edellä mainitsemistani asioista.Se miksi lyön, niin sitä en tiedä itsekään.Kun olen lyönyt, niin kadun sitä jo kymmenen sekunnin kuluttua!Olen ärhäkkä ja äkkipikainen luonne. Olen aina pitkään rauhallinen kun vaimoni moittii ja vittuilee minulle mutta sitten yht'äkkiä pimahdan ja kädet ei pysy taskussa.Olen niin väsynyt ja kyllästynyt tähän asiaan.Se on minulle todellinen ongelma ja se yllättää joka kerta kun se tapahtuu. Olen luvannut itselleni, etten löisi enää koskaan ja vaimollekin mutta silti se asia tapahtuu kerta toisensa jälkeen vaikka kuluisi puolikin vuotta edellisestä.Minun vaimoni on mustasukkainen ja hänellä on sairas mielikuvitus ja kuvittelee minusta kaikkea typerää.Mietiskelee, että flirttaileekohan se mies taas jossain, jne..vaikka olen AINA kotona.Minulla on ns. pallo jalassa ja olen se joka on tossun alla. Vaimo on saanut kohdata väkivaltaisuuteni mutta silti olen se joka on tossun alla.Minusta tasapuolinen valta olisi ihanteellinen parisuhteessa. Olen puhunut, että meidän on pakko erota ja vaimokin on sanonut samaa mutta silti hän kieltää asen kuitenkin eikä suostu eroamaan. Kun puhumme erosta, niin hän ei kestä sitä.Minä taas haluan eroa, koska se olisi ainoa keino, etten enää toistaisi samaa virhettäni.Ymmärrän, että meillä on lapsia ja heidän eteen pitäisi panostaa mutta ongelmahan on se, että lyöminen ei tulisi koskaan loppumaan kokonaan.Olen ollut terapiassa ja lyömättömässä linjassa mutta ei se silti ole lähtenyt pois. Olen yrittänyt työstää kaikkeni sen eteen mutta se ei auta tarpeeksi. Hieman on itsehillintä parantunut mutta se ei riitä.Elän todella pahan ongelman kanssa.En voi koskaan luvata itselleni, että voisin olla kenenkään kanssa niin etten löisi häntä. Tietysti sen pitäisi olla nainen joka ei vittuilisi menneisyydestäni eikä olisi liian mustasukkainen mutta ei se ole vastaus ongelmaani kuitenkaan.Sen pitäisi olla yksinkertaisesti se oikea minulle joka saa parhaat puoleni esille ja ymmärtäisi mistä asioista ei tarvitse satuttaa toista ja milloin mustasukkaisuus on oikeilla raiteilla. Henkinen väkivalta voi johtaa fyysiseen väkivaltaan ja se on paha ongelma, josta on enää vaikea jatkaa suhdetta eteenpäin.Olen pohjimmiltani hyvä mies ja olen aina inhonnut naisten hakkaajia ja nyt olen itsekin sellainen, tahtomattani!! Tunnen, että minua on kidutettu henkisesti niin paljon, että persoonani on muuttunut. Haluan lisää apua ongelmaani ja haluan aloittaa "uuden" elämän ja löytää "true loven".Haluan vielä löytää naisen, jonka kanssa jakaa kaiken hyvän itsestäni ja näyttää rakastavan ja sydämellisen minäni hänelle. Tiedän, että olen kuitenkin hyvä ja terve mies, jolla on sekä terveet, että haavoittuvat tunteet niinkuin normaalilla miehellä kuuluukin olla.
Olen helpottunut, että olen voinut kirjoittaa näin ja toiset lukevat suruistani ja murheistani.
Haluan sanoa, että on vaikeaa olla mies, joka lyö tahtomattaan eikä halua olla alistaja.En nauti väkivallasta, vaan inhoan sitä. Se on minulle tahdoton ongelma josta haluan eroon ja aion päästä siitä eroon, koska olen päättänut niin.Vaikka tuntuukin siltä, että siitä ei voi päästä eroon, niin jos on tarpeeksi iso halu, niin mistä tahansa selviytyy voittajana.
Hyvää syksyä ja onnellisuutta elämäänne kaikille teille jotka luette tätä!!!
Pahoittelen kirjoitusvirheitäni, joita ilmenee tekstissä, jonka kirjoitin.
menneisyydestä pitäisi pystyä puhumaan, mutta kukapa tykkää, jos siihen ivalla palataan. Elikkä kyllä nainenkin tarvitsisi tässä tapauksessa terapiaa, terapiaa oikeasta asenteesta käsitellä vaikeita asioita. Ja vaatiihan luottamusta, jos menneistä kertoo. Ei ole luottamusen arvoista sellainen, että sitten asiaan palataan pilkkakirves kainalossa. Liiallinen mustasukkaisuus ei ole tervettä, se täytyy myös tunnustaa itselle, ja siitä pitää irrottautua. Hmmm... miksette puhuisi asiasta ja siitä? Ja olisko joku yhteinen toimintaharrastus hyvä siinä sivussa? Tennis? Sulkapallo? Liikunta yleensä, liikunta vapauttaa endorfiinia ja tuottaa hyvää oloa ihan väsyksiin asti. Liika energia pitäs purkaa.. no, tämmöisiä ajatuksia tuli mieleen.
..muita syyttää. On sullakin kieltämättä kyllä pokkaa syyttää vaimoasi omasta väkivaltaisuudesta. Hänen vikansa siis, että lyöt aina kun menee herne nenään. Ja jos mitkään tukiryhmät tms. ei auta, tee vaimollesi sekä lapsillesi palvelus, ja lähde litomaan.
Tarvitset vain omaa lääkettäsi, kurja naisen hakkaaja. Kun kerran saat kunnolla turpaasi niinkuin olet antanut vaimollesi, niin tiedät miltä tuntuu olla hakattu. En pystynyt lukemaan säälittävän kurjaa tarinaasi, mutta tiedän millä vaivasi parantuu. Saunan taakse kunnon selkäsauna. Sinua ei ole kukaan vielä opettanut tavoille, siinä syy!
Aina vain jaksetaan syyllistää naista miehen vioista. Kyllä se on mies joka tässäkin tapauksessa on terapian tarpeessa ei nainen.
Mustasukkaisuus on sairaus miehessä ja vain miehessä. Tällainen henkilö ei kykene ikinä tasapainoiseen suhteeseen. Valitettavan usea suhde, jossa on vedätelty ja pitkitetty suhdetta joillain terapeuttisilla toimenpiteillä, on lopputuloksena ollut kuolema ja nimenomaan naisen kuolema.
Ainut ratkaisu on eroaminen ennekuin on esim. perhe perustettu. On turha pilata elämänsä jatkuvan pelon alla elämisellä kun paljon parempiakin vaihtoehtoja on olemassa. Kyllä lyöminen on ensimmäinen ja vakava varoitus siitä että kaikki ei ole kunnossa.
Minä itse olen elänyt parisuhteessa yli 20 vuotta ilman näitä sairaan "miehekkäitä ilmaisuja". Asiat ovat huonolla tolalla kun ne pitää hoitaa lyömisellä.
Itse olen esiintynyt melko agressiivisesti palstalla, koska olen nähnyt lyömistä jo lapsena ja nyt myöhemmin aikuisena lähimmäiseni suhteessa. En kestä tällaisia hyssytteleviä kannanottoja, koska tällaisissa suhteissa, jossa mies alkaa lyödä on pelissä naisen elämä kirjaimellisesti.
Sanonkin kaikille naisille, jotka elävät parisuhteessa, jossa mies alistaa väkivallalla, rohjetkaa ottaa tilanne käsiinne ja lähtekää suhteeasta. Tarvittava rohkeus saadaan ystävien ja omaisten kautta. Tiedän kuinka vaikeaa on erota, kun on yhteisiä lapsia ja jne.
Mutta kun omaeläm alkaa muistuttaa orjan elämää ja oma henki on kyseessä niin silloin ei pidä jäädä odottamaan sitä viimeistä lyöntiä, sillä se voi olla todellakin se viimeinen.
Se, että olet ollut tukiryhmissä, on hyvä, koska myönnät ongelmasi. Et ole kuitenkaan vielä selvästikään päässyt sen alkulähteille, koska mikään terapiajuttu ei ole auttanut. Kannattaisiko sun lähteä yksilölliseen terapiaan, jossa itse opettelisit tuntemaan itseäsi?
Vaikka vaimosi vittuilisikin sulle kuinka ja paljon, se ei ole syy lyödä, kuten varmaan tiedätkin, mutta et ole oikeasti sisäistänyt sitä vielä... Ajattele asiaa tältä kantilta: jos esim. naispuolinen työkaveri vittuilisi sinulle inhasti vähän väliä, vetäisisitkö häntäkin turpaan? Mieti, miksi et voi soveltaa vaimoosi samoja sääntöjä kuin muihinkin ihmisiin.
Sanot, että haluaisit erota - etkö voi vain lähteä ja sanoa vaimollesi että haluat pelastaa lapsesi teidän tuhoisalta suhteelta ja itsesi vankilalta, kun et pysty olemaan lyömättä? Nimittäin siihen se loppuu, jos ei muuhun: sinä olet putkassa ja vaimosi sairaalassa. Tiedän, koska olin kerran itse se vaimo...
Mitäs katselit toisia miehiä!
Naiset lukekaapa sellainen kirja,kuin miehet jotka vihaavat naisia ja naiset jotka rakastavat heitä. Siinä on hyvä kirja ja kuvaa aika hyvin tällaisia tilanteita.
Haista vittu pikku-mies! Kun sinä katselet naisia tuleeko sinua kukaan vetämään turpaan?!
Ei! Koska painan 112kg ja olen helvetin vahva.
Kaikkia saatanan vatipäitä on maapallon valitettavasti pakko kantaa päällään, mutta sinun ei OLE PAKKO sietää tuollaista olematonta itsetuntoa omaavaa mikki-hiirtä. Löi ensimmäisen ja VIIMEISEN kerran, eikö niin?
Jätä tuo vatipää ennenkuin mitään vakavampaa tapahtuu. Siskoni kärsi yli kymmenen vuotta samallalailla käyttäytynyttä mikki-hiirtä ennenkuin tajusi lähteä kirjaimellisest karkuun.
Kirvestä oli heilutellut viimeisenä yönä ja kieltä oli yrittänyt repiä irti kun sisko oli huutanut apua.
Eli huono on ennuste yhteiselämälle miehen kanssa joka lyö. Lähde pois ja etsi itsellesi uusi, terveen itsetunnon omaava.
Kaikki pahoinpitelevät vatipäät, Jumala armahtaa mutta eivät pahoinpideltyjen omaiset!
Edelleen olen kahden vaiheilla, vaikka kieltämättä puhutte asiaa. Olihan tämä ensimmäinen kerta, joten voihan se olla vaikka jokin tiltti miehen päässä. Edellinen tyttöystävä on kyllä kertonut millainen tämä mies oli(uhkasi puukolla ja heitti lasi-ikkunan läpi mm.) se vain, että hän on kertonut muuttuneensa ja inhoaa kuulemma itseään niinä vuosina...ja nyt se nukkuva karhu on herännyt. Minunko syytä???
Ensimmäinen lyönti pitää jättää aina viimeiseksi
- eli jätä tuollainen mies HETI! Hakkaaminen ei lopu siihen yhteen kertaan, sen voin sanoa väkivaltaista suhdetta erittäin läheltä seuranneena. Lupauksia kyllä satelee mutta mitään ei tule tapahtumaan - aina teet jotakin, joka "herättää karhun". Juokse kun vielä voit - kerran se vaan kirpasee!!!