Vihdoinkin uskalsin lähteä vl-kahleista pois. Mulla oli koko ajan vain aukaste ne kahleet, mutta en uskaltanut koska pelkäsin mitä muut sanoo, aika tyhmää....
Nyt oon vapaa kun lintunen. Vaikka uskovaiset väittää että heillä on hyvä olo, mut ei ainakaan mulla ollut kun piti esittää uskovaista ihan perheen ja ystävien takia. On kyllä ihanan vapaa olo. Mitäs sanoo vl-ihmiset jos minä pääsenkin taivaaseen kun en tuomitse muita kuten he ja uskon jumalan saa ja mitä raamatussa sanotaan, mutta en elä ihmisten keksimien sääntöjen mukaan, tuskin jumala katsoo sitä hyvästä kun keksitään sääntöjä itse.
Nyt oon vapaa kun lintunen. Vaikka uskovaiset väittää että heillä on hyvä olo, mut ei ainakaan mulla ollut kun piti esittää uskovaista ihan perheen ja ystävien takia. On kyllä ihanan vapaa olo. Mitäs sanoo vl-ihmiset jos minä pääsenkin taivaaseen kun en tuomitse muita kuten he ja uskon jumalan saa ja mitä raamatussa sanotaan, mutta en elä ihmisten keksimien sääntöjen mukaan, tuskin jumala katsoo sitä hyvästä kun keksitään sääntöjä itse.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minä vapauduin kahleista viisi vuotta takaperin, tai minut potkittiin pihalle rauhanyhdistyksestä minun syntisen käyttäytymisen vuoksi. Kerron nyt mikä oli minun syntinen käyttäytyminen.
Tulin isäksi jo 15-vuotiaana. Olin jo 16-vuotiaana kahden tytön isä. Lasten äiti oli tuolloin 17-vuotias. Itse kuljin silloin uskovaisten piireissä, mutta lihallinen himo vei voiton ja minulle siunattiin kaksi lasta.Ajattelin niinkuin kaikki lestaadiolaiset ajattelevat, että tehdään arkena syntiä ja sunnuntaina ne saa anteeksi. Lasten äiti oli eristä uskonlahkosta. Emme ole asuneet yhdessä, emmekä tule asumaankaan. En ajatellut seurauksia niin vakavasti.
Niin aika kului. Tytöt kasvoivat ja olivat minun luona viikonloppuisin tai minä niitten luona. Minulla on lasteni äitin kanssa ollut aina hyvät ja läheiset välit.
Sitten tähän hommaan puututtiin rauhanyhdistyksen taholta. Joku oli mennyt juoruamaan, että lasteni äiti oli minun luona ollut viikonloppuja. Se on tosi, että hän oli minun luona viikonloppuja, kun toi tytöt minun luokse. Asuimme kumpainenkin eri puolilla Suomea. Tuomio oli, että elin avoliitossa ja se oli kuulemma syntiä. Tätä en ymmärtänyt ja sen takia jätin koko tekopyhä paskan pois.
Erotettuani minun liikkeestä, olen päivä päivältä onnellisempi ihminen. Olen löytänyt sen uskon autuuden,jota olen etsinyt, eikä siihen tarvita mitään lahkoa, jossa muutama ihminen päättää sinun tekemisistäsi ja jossa tuomitaan ihmiset etukäteen, vaikka raamattu sen kieltää. Jo sana "epäuskoinen" on niin kova sana tuomitsemaan toisen ihmisen, että herää kysymys, mistä ne saa sen valtuuden tuomita?
Olen ihan samaa mieltä tuosta epäuskoinen jutusta...miten joku kehtaa sanoa mulle etttä olen epäuskoinen. Olen mielestäni uskovainen, mutta en vain kuulu vl-uskontoon. Miten ne voi tuomita jonkun muun helvettiin ja sanoa epäuskoiseksi. Jumala ei varmasti tykkää jos ihmiset tuomitsee toisia ihmisiä.
"Ajattelin niinkuin kaikki lestaadiolaiset ajattelevat, että tehdään arkena syntiä ja sunnuntaina ne saa anteeksi."
Aika harva lestadiolainen ajattelee noin, eikä yksikään sydämen kristitty ajattele noin.
No. mitäs nämä television katselut tölsystä/tietokoneelta ovat? Entä videoitten, urheilutapahtumissa käynti, nettisurffaillu? Eikö nämä ole syntiä, jota tehdään tietoisesti? Ja kaikista pahin synti mitä lestaadiolaiset tekevät on, kun nimittävät normaaleja, omilla avoilla ajattelevia ihmisiä EPÄUSKOISIKSI, maailman pahuuden perikuviksi.