http://www.dananne.se/index.html
Vuoden mittainen Karibian kierros on monen purjehtijan haave. "Sun Chaserin" tarina kannattaa lukea. Tarinan opetuksia on kaksi.
1. Hyvä vene ja runsas varustus eivät korvanneet puuttuvaa avomerikokemusta ja merimiestaitoja. Veneen hankinnassa "ainoa ongelma oli, ettei kukaan meistä ollut purjehtinut".
2. Paniikissa merelle hylätty vene oli sisältä kuiva, vaikka ruffin luukku oli jätetty auki. Jokainen ymmärtää, että pysyminen veneessä olisi ollut fiksumpi ratkaisu kuin mayday-hätäviesti ja laivaan "pelastautuminen".
Hienoa, että porukka ei masentunut vastoinkäymisestään ja aikoo jatkaa reissuaan - yhtä kokemusta viisaampana.
Vuoden mittainen Karibian kierros on monen purjehtijan haave. "Sun Chaserin" tarina kannattaa lukea. Tarinan opetuksia on kaksi.
1. Hyvä vene ja runsas varustus eivät korvanneet puuttuvaa avomerikokemusta ja merimiestaitoja. Veneen hankinnassa "ainoa ongelma oli, ettei kukaan meistä ollut purjehtinut".
2. Paniikissa merelle hylätty vene oli sisältä kuiva, vaikka ruffin luukku oli jätetty auki. Jokainen ymmärtää, että pysyminen veneessä olisi ollut fiksumpi ratkaisu kuin mayday-hätäviesti ja laivaan "pelastautuminen".
Hienoa, että porukka ei masentunut vastoinkäymisestään ja aikoo jatkaa reissuaan - yhtä kokemusta viisaampana.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Harjoitelkaa aina myrskyssä kun mahdollista omallla veneellänne ja miehistöllänne, koska joudutte sellaiseen.
Kiitos kovasti, mielenkiintoinen ja opettavainen juttu; hyvä että nämä purjehtijat pääsivät kertomaan tarinansa muille opiksi.
Veijo
Minusta on käsittämätöntä, jos vakuutusyhtiö maksaa mukisematta kaikki tästä turhasta sekoilusta aiheutuneet kulut. Pariskunnalla on ollut todella röyhkeä asenne "pelastautumisensa" jälkeen.
Ensin hylkäävät veneensä (paniikissa, ilman mitään todellista vaaraa) keskelle merta, hyppäävät tankkerin kyytiin ja ovat sitten herhiläisinä viranomaisten kimpussa, odottaen, että viranomaiset nyt hetimmiten käyvät hakemassa paatin sieltä mereltä ja tuovat sen satamaan. Jo siinä vaiheessa, kun nousivat tankkeriin, rouva totesi veneelle, että pian nähdään. He siis kaiketi tiesivät tai ainakin mielsivät oikein, että vene ei ole uppoamassa tms vaarassa. Ja eipä toki ollutkaan, se purjehti hylättynäkin itsensä nätisti Porto Santon lähelle, josta joku jenkkivene hinasi sen satamaan. Olot vaan kävivät vähän epämukaviksi kovassa tuulessa (MYÖTÄtuulessa!) ja aallokossa. Miehistön virheen vuoksi (kova myötätuuli ja aallokko, ei preventteriä > vahinkojiippi) puomi tuli alas, ja sekös synnyttikin paniikin kipparissa. Hätäsanomaa kehiin, ja äkkiä. Vaikka vene oli täysin ohjattavissa, kuiva, ehjä jne. Purjehdusta olisi voinut jatkaa keulapurjeillakin, ja dieseliä oli tankit täynnä.
Kaiken tämän hirvittävän hädän keskellä yksi miehistön jäsen veteli kaikessa rauhassa sikeitä punkassaan. Luulisi, että unisinkin havahtuu hereille, kun tilanne äityy oikein pahaksi. Myrskypuheiden uskottavuutta syö myös se tosiasia, että veneessä oli vielä löydettäessäkin isopurje kokonaan ylhäällä, ei reivin reiviä. Ja nyt tämä omistajapariskunta selittää joutuneensa oikein hurrikaaniin - n. 80 mailin päässä Portugalin rannikosta! Kyse ei todellakaan ollut edes myrskystä, mutta tuuli oli kova ja aallokko kasvanut sen myötä.
Toisin kuin he väittävät, sääkarttoja ja ennusteita tutkimatta olisi helposti voinut selvittää, että reipasta tuulta oli luvassa. Todennäköisesti eivät joko olleet vaivautuneet tutkimaan sääkarttoja, tai eivät osanneet tulkita niitä. Toisekseen, jos veneen hylkää keskelle merta, pitää olla valmis siihen, ja varautua, ettei enää koskaan tule näkemään venettään. Ei sitä hylätä merelle siinä tarkoituksessa, että mennään välillä vähän huilaamaan ja kyllä joku tuo veneen meille takaisin, jatketaan sit matkaa kun on vähän kivempi keli... Mutta juuri niin tämä pariskunta teki. Lomailivat Portugalissa ja samalla ahdistelivat viranomaisia ja arvostelivat kovin sanoin näitä, kun venettä ei heti löydetty ja noudettu mereltä.
Mun mielestäni tämä pariskunta ei ole ansainnut venettään moisen sekoilun jälkeen. Vähintäänkin heidän pitäisi joutua pulittamaan omasta pussistaan kaikki kulut, ja asiaankuuluva löytöpalkkio veneen löytäjille. Ehkä ensi kerralla harkitsevat tarkemmin, onko todella syytä hätäsanomaan ja veneen hylkäämiseen.
Aivan niin! Tänään niiden sivuilla puhuttiin tornadosta ja väitettiin, että Portugalin rannalla oli mastoja katkeilut marinoissa!! Kuulin myös Madeiralta kommentteja, että kapu oli viitannut vakuutusyhtiön ehkä ostavan kokonaan uuden veneen niille...?? Blogissaan selvästi jo evakuoidessa sanoivat veneelleen: "toivottavasti nähdään pian".
Puolet veneen arvosta sille jenkille joka sen hinasi. Toinen puoli pelastuskuluihin ja naarmujen paikkaamiseen tankkerin kyljessä. Tämän porukan asenne on väärä. Pahimmillaan pimeänä yksin merelle ajelehtimaan jätetty vene on vaaraksi muille purjehtijoille. Pitäisi ehdottomasti olla periaatteena se, että jos vene hylätään merelle, siitä ensin katkaistaan läpiviennin letku, jotta homma on sitten kerralla selvä.
Eikö vene hylätä merelle vasta, kun se todella on uppoamassa tai on ilmiliekeissä.
Mielenkiintoista seurata korvaako vakuutusyhtiö kaikki ne vahingot, jotka syntyivät pelon, meritaudin ja vajavaisten merimiestaitojen takia.
Mitä hepposemmat korvausperusteet sitä korkeammaksi kaikkien venevakuutusten maksut nousevat. Vakuutusyhtiöt eivät toimi tappiolla!
Tuota en kyllä tajua, että miten tuolla pariskunnalla on edes oikeus vaatia veneensä takaisin. Maailmallahan on jo vuosisatoja ollut käytössä "meren lahja" periaate, jonka mukaan kaiken rannalle ajautuneen saa pitää (lukuun ottamatta naisia, tai muuta ihmisoikeudet omaavaa). Eli jos Räikkösen ferrari tippuu keskellä merta kontteineen mereen ja ajautuu saunarantasi eteen, saat periaatteessa vaatia sitä omaksesi. Todellakin röykeää pårukkaa! >:(
Menivät he vielä jättämään veneensä, kun tuulta oli n. 14 m/s??? Veneen jättäminenhän on suunnattoman monta kertaa suurempi riski, kuin ottaa kokovartalopuudutus ja käpertyä punkan pohjalle. Esimerkkitapaus Floridan edustalta:
Bermudalainen miekkakala-alus lähetti mayday viestin rannikkovartiostolle n.670 merimailia USA:n rannikosta klo:02:37: -"Aluksen sivuvakaajat irronneet. Aallonkorkeus n. 7m. Alus jäänyt Aallonpohjaan. Kallistelu erittäin suurta. Jätämme laivan. (koordinaatit parisataa mailia bermudasta etelälounaaseen?)". Bermudalta lähti 15 min. myöhemmin helikopteri, joka vieläpä myöhästyi lähdöstä. Rannikkovartiosto lähetti vielä Hercules ilmatankkauskoneen pudottamaan varusteita ja pelastuslautan mahdollisille selviytyjille. Etsintöjä jatkettiin viikon ajan ja vain yksi veneen kahdeksasta miehistönjäsenestä löydettiin. Vielä pahempaa: Kolmen päivän päästä British Virgin islandsilla ollut merivartioasema sai Venezuelaan matkalla olleelta tankkerilta ilmoituksen kalastaja-aluksesta ajelehtimassa ilman miehistöä.
Alus oli täysin toimintakunnossa, moottorit toimivat, sähköt ym. Se hinattiin kotisatamansa liepeille ja upotettiin muistomerkiksi siinä menehtyneille kalastajille ja muistuttamaan muita siitä, että aluksen jättäminen on viimeinen vaihtoehto.
Mahtoi tuntua hyvältä siitä ainoasta eloonjääneestä. Hän oli ollut ainoa, joka irtosi letkasta, johon kaikki olivat sitoneet itsensä. Muut meloivat ilmeisesti väärään suuntaan.
Ehkä on ihan hyvä, että he lähtevät atlantin yli. Eivätpä ole enää vaaraksi purjehtijoille tälläpuolen plotikkoa. Täytyy nillä kyllä sisua olla, tai sitten he ovat vain perus ruotsalaisia. En itse ainakaan lähtisi järvipurjehtijan kanssa valtamerelle. Saatikka sitten TALVELLA Atlantin yli!!! Karibialla on meneillään hurrikaanikausi ja nämä vain ajattelevat, että eivät säät tuosta enää pahene.
RuahhahhahhaHahHaHaHhAhAhAhaaa *paskasennaurua.
Pitäisiköhän ilmoittaa Coast Guardiin jenkeille, että menevät ajoissa vastaan. Ehkä olisi pariskunnalle parasta, että veneestä tehtäisiin tykistön harjoitusmaali.
Rauhoitu hetkeksi, vaikka swedujen touhu ärsyttikin. Ne näetkös meinaa osallistua ARC:iin. Niinkuin tiedät Karibian hurrikaanikausi on kesäkuusta marraskuuhun. ARC veneet saapuvat St Luciaan noin viikko ennen joulua eli hurrikaanikauden jälkeen.
Siis osallistuvat ARC:IINN!!!!!!!! HAAHAAHAHAHAHAHHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHA
Taitaa jäädä osallistujamäärä vähäiseksi tänävuonna.
ARC kerää yleensä hieman yli 220 venettä, joiden keskikoko on noin 47 jalkaa. Osallistuvien veneiden kipparit ovat pääsääntöisesti kokeneita, varsinkin isoissa veneissä. Tässä sinulle muutaman ehkä tutun venemerkin edustus. Esimerkiksi noista isoista Swaneista osa on jo ties monettako kertaa mukana ARC:ssa.
Swan 38 Soma
Swan 441 Charisma
Swan 45 Jeroboam Ca'nova
Swan 47 Live Edge
Swan 48 Avocation
Swan 48 Dantes
Swan 51 Northern Child of St Peter Port
Swan 55 Gemm
Swan 56 Why Not
Swan 59 Chloe
Swan 82 S DreamCatcher KM
Sweden 390 Vaiva
Sweden 45 Water Rat
Sweden 54 Trilogy
X-372 MeriMyyräX
X-40 Optim'x
X-43 Xia
X-512 Jonathan Livingston
X-55 RH
Nauticat 515 Up Chuck
Hallberg Rassy Aurora B
Hallberg Rassy 40 Bajazzo
Hallberg Rassy 40 Brindabella
Hallberg Rassy 40 Sophie
Hallberg Rassy 42E Libertad
Hallberg Rassy 42F Neroli of Fowey
Hallberg Rassy 43 John's Last
Hallberg Rassy 46 Ria
Hallberg Rassy 46 Windsong
Hallberg Rassy 49 Exuma
Hallberg Rassy 53 Saskia
Hallberg Rassy 53 Souverain
Hallberg Rassy 54 Artemis
Hallberg Rassy 54 Waterman
Hallberg Rassy 62 Jasika
Hanse 370e Outer Limits
Hanse 400 Freya
Hanse 400 e Flyer of Lorne
Hanse 411 Samba
Hanse 470e Ghost
Hanse 540e Arrowdill
Hanse 630e Nereida
Luin viestit, mutta en ymmärtänyt, mitä tällä eri venemerkkien luettelollasi tarkoitit. Eihän tapahtuma ole tehdastuotteiden kilpailu, vai onko? Sun Chaser on yksi osallistujista. En ymmärtänyt myöskään sitä edellistä viestiä osallistujamäärästä. Vaikuttaako Sun Chaser muihin osallistujiin, sitäkö pähkäiltiin?
Osallistumisen edellytyksenä on ainakin aikaisemmin ollut kipparin kokemus vähintään 500 mpk:n avomerislegistä. Monilla ilmottautuneilla se ensimmäinen oikea avomeripurjehdus on ollut Kanarialle purjehtiminen eli Biskajan ylitys ja sitten Portugalista tai Espanjasta Kanarialle, ehkä Porto Santon kautta. Nythän ruotsalaisille on kertynyt kaikenlaista avomerikokemusta. Tuskinpa he sortuvat samaan möhläykseen uudelleen.
niin miksi tulet siihen sekaantumaan.
Kuten sanoit "mikä oli pointtisi"?
"Siis osallistuvat ARC:IINN!!!!!!!! HAAHAAHAHAHAHAHHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHA Taitaa jäädä osallistujamäärä vähäiseksi tänävuonna."
Tähän kommenttiin sinä vastasit luettelemalla joukon eri merkkisiä veneitä, jotka olit poiminut ARC:n sivuilta. Ihmettelin tuoteluettelollasi, koska kysymys oli Sun Chaser nimisestä ruotsalaisveneestä. Se oli minun pointtini.
Menisittekö itse kisaamaan veneen kanssa, jonka kippari ei osaa reivata purjeita, arvioida omia purjehduskykyjään, lukea säätiedotuksia, arvioida riskejä jne. jne.???? Minusta olisi liian iso riski pelastaa 14 m/s tuulessa merisairauden ja väsymyksen takia noinkin merikelpoisen näköisen veneen miehistö. Parhaimmassa tapauksessa tuo kippari ajaisi kyljestäsi läpi ja sitten oltaisiin oikeassa merihädässä, ja vielä keskellä atlanttia.
osallistuu yksin kisaan ja pariskunta lentää karibialle etukäteen jännittämään, miten se kisassa pärjää :)
Sen verran on tullut kokemusta avomerikisoista ja myös ARC:sta, ettei todellakaan huolestuta. Aloittelijat jäävät yleensä taakse jo siinä vaiheessa, kun kisan lähtölaukaus pamahtaa. Sen jälkeen niistä ei ole harmia, ei varsinkaan Atlantilla, jossa ei muita veneitä nähnyt kuin parina vrk:na ARC:n startin jälkeen. Atlantti on iso ja veneet hajaantuvat aika äkkiä. Osallistu sinäkin, jos et usko! Hauska tapahtuma se on.
En oikein ymmärrä teitä... Kuinka moni teistä on oikeesti ollu vastaavassa tilanteessa? Tuskin hirveen moni! Itse olisin luultavasti tehnyt samoin!
Kyllähän tuonkaltaisissa tilanteissa ollaan oltu useinkin. Eikä ole tullut mieleenkään jättää alusta.
Ehkä pahin paikka oli atlantilla, kun tuuli ei ollut kahteen viikkoon mennyt alle 20 sekunttimetrin ja ohjaus hajosi... Kaikki oli väsyneitä ja märkiä ja osa sairaina, mutta ei tulut mieleenkään jättää alusta...
Tai se kerta, kun ukkosmyrsky yllätti, tuulimittarin lukemat näytti hetkittäin yli 30 metrin lukemia ja ei saatu isoa (viimeisessä reivissä) alas ja se repi reivivinssin irti kannesta. Ei tullut mieleenkään jättää alusta vaikka eräs kauppamerenkulun alus kyseli radiolla onko meillä kaikki OK...
Ja ne lukemattomat kerrat kun ollaan oltu kovassa kelissä ja joku paikka on vaan pettänyt, eikä ole tullut mieleenkään jättää alusta...
-Mika-
joka sijaitsee kannessa ?? En ole ennen kuullut.
Ymmärrän, että merellä kovassa kelissä voi iskeä paniikki, joka heikentää arvostelukykyä. Vielä kun käy kova pamaus ja puomi tulee alas, pelko kasvaa entisestään. Tässä tapauksessa tilanne jotenkin lipsahti puolivahingossa kipparin tekemään päätökseen, että jätetään vene ja noustaan tankkeriin. Muu miehistö tuntui heidän nettisivujensa perusteella olevan vähän eri kannalla (ettei tilanne sentään vaatisi miehistön evakuointia), mutta taipuivat kipparin päätökseen. Ja yksi tosiaan oli umpiunessa punkassaan koko ajan...
Paniikissa tehdyt virhearviot ovat toki inhimillisiä ja ymmärrettäviä, enkä lähtisi siitä niinkään syyttelemään - mutta se asenne sen jälkeen! Suurin kritiikki liittyykin "pelastautumisen" jälkeiseen toimintaan. Ikäänkuin heillä olisi automaattinen oikeus vaatia viranomaisia hakemaan hylätty vene mereltä ja toimittamaan se takaisin heille, ja ikäänkuin vakuutusyhtiön automaattisesti pitäisi korvata kaikki kulut.
Jos merelle lähdetään, on syytä varautua kurjaankin keliin. Jos vene hylätään, on syytä varautua menettämään se lopullisesti. Löytäjä ois mun puolesta voinut pitää saaliinsa. Nyt svedut antoivat sivuillaan vielä ymmärtää, että löytäjille oli upea ja hieno elämänkokemus saada löytää ja hinata heidän veneensä satamaan - löytöpalkkioista ei puhettakaan, liekö tuo upea kokemus jo riittävä palkkio olemattomasta 27 h hinausvaivasta?
Mitä siitä seuraisi, jos kaikki alkaisivat toimia kuin nämä svedut? Lähdetään merelle ja kurjan kelin yllättäessä laitetaan hätäsanomat, hylätään vene purje ylhäällä purjehtimaan yksikseen ja evakuoidutaan kuivalle maalle pitämään vähän lomaa, jonka aikana ahdistellaan ja arvostellan viranomaisia, jos ne ei heti löydä hylättyä venettä ja toimita sitä takaisin omistajilleen (=hylkääjilleen). Kun joku sitten hinaa veneen satamaan, vakuutusyhtiö saa maksaa kaikki korjaukset ja muut kulut, tai peräti kokonaan uuden veneen... Kauhean kätsyä! Ei enää turhaa merisairautta ja kärvistelyä. Seurauksena olisi ainakin vakuutusmaksujen huikea nousu ja paljon ohjaamattomia, miehittämättömiä "aavelaivoja" maailman merillä.
Ja btw, olen ollut merellä tilanteessa, jossa myrskyn (ihan oikean sellaisen) vuoksi venettä oli mahdoton enää ohjata. Jengi sisälle ja luukut kiinni (tässä sveduveneen tapauksessa luukkua ei tarvinnut edes sulkea, sisätilat pysyivät kuivina koko matkan ajan). Vajaan vuorokauden kuluttua päästiin taas jatkamaan. Se on totta, että useimmiten valtamerikelpoinen vene kestää lähes keliä kuin keliä, miehistö ei.
sukupolvesta? Eikö aivan samaa henkeä esiinny myös omilla rannoillamme? Soitellaan kännykällä välittömästi apua, kun kaikki ei menekään niinkuin on kuviteltu. Erään uuden ison veneen kippari hälyytti apua sen takia, että keulapotkuri oli lakannut toimimasta. SAR-vene tuli avustamaan laituriin tuloa, vaikka tuuli oli heikko ja kesä kauneimmillaan.
Trendi näyttää olevan se, että ensin ostetaan iso vene ja vasta sitten ruvetaan harjoittelemaan merenkulun alkeita....
Nämä on näitä kumijollan polttajia. Ihme väkeä.
...tässä tapauksessa kannessa maston läheisyydessä oleva vinssi, jota käytetään isopurjeen reivaamiseen. Tarkemmin kolminopeuksinen Lewmar ST.
kiristettynä VINSSILLE purjehduksen aikana. Minä lukitsen sen vinssinvapauttajaan.
vinssin vai sen vinssinvapauttajan?
vinssin rummulle tulee veto melko ylhäältä, joten vääntövoima on melkoinen. Köysilukko on huomattavasti matalampi eli lähempänä kantta jolloin kääntävä voima on pienempi. Joten kyllä köysilukko tai knaapi ketää enemmän vetoa kuin vinssi. Joten minulta ei ole knaapit eikä köysilukot irronneet kovassakaan kelissä. Eikä siihen reiviköyteen nyt niin kauheita vetoja tule, sehän kaksinkeretaisena köytenä vain sitoo purjeen alakulmat puomille.
...tuossa veneessä mastolla vinssinvapauttajia.
Ja toki tuokin oli tuon vinssin jälkeen vedetty vielä toiselle vinsille ja sen perään knaapiin.
Jos olisi ollut vinssinvapauttajia, ne olisi lentäneet irti jo paljon ennemmin.
Tuo iso lewmarin vinssi oli kiinni 12mm pulteilla, joita oli 8 kpl.
Vinssin alla ollut alumiininen kiinnikerakennelma meni kappaleiksi.
Ja siis kyseessä on vinssi, jonka halkaisija on noin 30 senttiä ja se on kolmivaihteinen....
Haluaisin nähdä sen vinssinvapauttajan, joka nuo voimat ottaa vastaan.
Veneen on suunnitellut S&S ja eivät pitäneet tarpeellisena laittaa noille vinsseille vapauttajia...
...tämä on esimerkki ruotsalaisen "kansankodin" kasvateista.
Kaikki on aina jonkun muun vastuulla tai jonkun muun syytä.
Kun turvaverkko on riittävän hyvä, ei yksilön tarvitse ajatella tai toimia edes järkevästi. On totuttu siihen, että kyllä valtio hoitaa...
Vinssinvapauttaja on kiinni kahdella ruuvilla, vinssi kuudella. Ja vetokin tulee sentään rummun alareunaan, ei siitä älyttömiä momentteja muodostu. Minä ainakin käytän vinssejä aina kiinnitykseen, kun tarvitaan todella jämäkkää paikkaa.
Jos veneessä erikseen reivivinssi, miksi ihmeessä käyttäisi vinssinvapauttajaa? Aiemmin veneissä oli oma vinssi jokaiselle köydelle, vasta myöhemmin alettiin säästelemään vinsseissä, jotka ovat kalliita.
Sama ongelma vaivaa kyllä myös suomalaista holhousyhteiskuntaa. Täälläkään ei enää opita kantamaan mitään vastuuta omista tekosista, vaan päin vastoin opitaan jo varhaisella iällä etsimään aina joku muu vastuullinen. Yksilöllä ei ole enää mitään vastuuta mistään.
Sääli vaan, että kyseiset ruotsalaisveneilijät eivät näe mitään vähänkään arveluttavaa toiminnassaan, vaan ovat täysin vakuuttuneita, että toimivat aivan oikein ja että tottakai jonkun kuului noutaa heidän veneensä mereltä ja tuoda se heille. Ja nyt kun tämä oikeus vihdoin on toteutunut, niin skål pä den saken!
ole tilaa vinsseille jos joka köydelle olisi omansa. Mastoltakin tulevia köysiä on kymmenkunta.
Mitä hyötyä on vinssinvapauttajista jos ne ei ole kiinni, kyllä minulla ko. vempeleet on kiinni neljällä pultilla ja kunnon aluslevy alla. Turha niitä on laittaa ellei ne pysy vähintään yhtähyvin kuin vinssi. Taidat olla noita expres purjehtijoita joiden sivulla kävin kurkkaamassa. Tuuli 36 knots ja kilpaa seilattiin.
on aika alhainen verrattuna vaikkapa dyneema-reiviliinan vetolujuuteen.
10 mm dyneemalla se on 3200 kg, mutta 10-12 mm köydelle tarkoitetun vinssinvapauttajan työkuorma on 700 kg. Vinssin työkuorma on paljon suurempi. Heikoin hajoaa, kun kuormitukset ovat tarpeeksi isot. Joskus tosiaan tulee aika isoja kuormia jopa reiviliinaan.
Myös omassa paatissani on sattunut reivivinssin irtirepäminen. Sekin tapahtui valtameripurjehduksessa. Osa Lewmar 40ST -vinssin kiinnityspulteista katkesi, jolloin vinssin pohja vääntyi ja repeytyi irti lopuistakin pulteista. Repeäminen tapahtui kovassa puuskassa, kun kolmosreivi piti ottaa sisään. Se miksi vinssi irtosi, johtui AISI316-kiinnityspulttien salakavalasta korroosiosta eikä suinkaan alimitoitetusta rakenteesta.
laittaa vinssinvapauttajan jos se ei kestä samaa kuormaa kuin vinssi. Aika kumma reivaustapahtuma jos siinä noin paljoa voimaaa tarvitaan, ei se purjeen raivisilmäkään kestä 3500 kg vetoa.
Minä reivaan seuraavasti.
1. lasken skuuttia löysäksi =veto pois purjeesta
2. Lasken nostimesta alas ja samalla kiristän reiviköysiä = löysät pois.
3. Kiristän reiviköydet
4. kiristän nostimen
5. skuuttaan vetoon
Joten eipä tuossa reiviköysissä ole kuormaa enempää kuin nostimessakaan.
..käytännössä meillä pidetään reiviköydet vinssillä ja varmistetaan toisella vinssillä sekä knaapilla. Veneen kostruktio ei tuolta osin ole paras mahdollinen, mutta emme ole sitä lähteneet muuttamaan. Vapauttajat on olemassa, yhdysrakenteisesti puomissa. Uusien asentaminen kanteen olisi oikeasti melko vaativa homma, kun tuo ei ole ihan pieni tuo vene ja kattorakenteiden avaaminen läpipulttaamista varten ei ole ihan pikkujuttu.
Kun isopurje on 60 neliötä ja tuuli käy puuskissa yli 35 metriä, niin hetkittäiset voimat reiviköydessä on melkoset.
Sama on meidän reivausmenettely suunnilleen, mastolla vaan on köyden sijasta silmukka. Mutta olen eri mieltä kuormista: mastolla kuorma on sama, mutta puomin päässä on reiviköyden (ja tietysti myös skuutin) varassa koko tuulen voima.
Ainakin minulla on siellä skuuttikulman reiviköydessä talja, tosin vain yksinkertainen, mutta sekin vähentää jo puoleen sen kuorman siinä reiviköydessä. Ja onhan purje kolmion muotoinen jolloin suurin pinta-ala ja tuulikuorma on juuri maston puolella. Minun isopurjeni on 56 m2 (tosin reivaamattomana) joten 3 reivillä noin 23 m2. Joten kyllä nuo normaalit vahvuudet riittää, ja tuossa reiviköydessä ei juuri kovin kummallisia vetoja ole. Materiaaliviat tietenkin ovat harmittavia, enkä kylläkään ole vinssin kiinnityspultteja avannut, ties vaikka olisivat syöpyneet. Pitääpä katsoa ennen kevättä.
Alempana on jo todettu, millaisille kuormille tyypillisesti vinssinvapauttajat ja vinssit on mitoitettu. Kokoja on erilaisia, mutta suhteet säilyvät. En ole vielä kaupassa nähnyt vapauttajia, joissa olisi enemmän kuin kaksi kiinnitysruuvia, paitsi tietysti tuplasellaiset, mutta niissä on tuplakuormakin. Sellaisia on omassakin veneessäni, joka ei muuten ole Express.
Tiukan paikan tullen jätän vedon vinssin varaan. Ja jos kilpaa seilaa, veneellä kuin veneellä, saa varautua myös siihen, että tuuli on joskus 36 knots, mitä siitä?