Lipponen pelasi Ahtisaaren sivuun
Taktikointi johti mm. siihen, että entisen presidentin Martti Ahtisaaren
hyvät mahdollisuudet nousta EU:n uutta perustuslakia pohjustavan konventin johtoon
tyssäsivät Lipposen hallituksen harkittuun passiivisuuteen.
- Ahtisaaren nimi oli esillä puheenjohtajaspekulaatioissa jo hyvin
varhaisessa vaiheessa, muistelee entisen presidentin neuvonantaja Antti Pentikäinen.
Tässä vaiheessa Suomen hallitus ryhtyi heittämään kapuloita rattaisiin.
IS 10.10.03
Poliisi ihmettelee Lipposen tölväisyä
Lipposen mielestä poliisijohto levittelee julkisuuteen outoja asioita
puhemiehen turvallisuudesta ja vertaa kustannuksia kenttäpoliisin virkojen lakkauttamiseen.
Poliisiylijohtaja Reijo Naulapää kiistää jyrkästi eduskunnan puhemiehen väitteet.
Hän kertoo poliisijohdon joskus puhuneen kenttämiesten palkkatilanteesta
samassa yhteydessä kuin pääministerin turvallisuuskysymysten rahoituksesta.
- Ehkä Lipponen muistelee olevansa vielä pääministeri.
IS 15.9.03
Suomalaisten kypsymättömyyttä valitellut Lipponen pyysi Bushia
pitämään Nato-ovea auki Suomelle.
Bush oli vastannut Naton oven olevan aina suomalaisille "wide open", leveälti auki.
Bush olisi myös sanonut Lipposen olevan ainoa eurooppalainen valtiomies,
joka ei ole arvostellut hänen politiikkaansa edes Kioton ilmastosopimuksesta.
Lipponen oli ollut lausunnosta mielissään.
IS 22.5.03
Lipponen ei halunnut 23.5.03 kommentoida amerikkalaismuistioon
perustuvia väitteitä keskusteluista.
Pääministeri Lipponen: Valtio-omistajan tuki Soneralle oli systemaattinen
- Soneran strategiaan kuului paitsi kansainvälistyminen myös riskinotto, Lipponen sanoi edskunnassa. Lipposen hallitus vastaa hyväksytyn strategian toteuttamisesta. Selvitys toteaa, että syksyllä 2001 Soneran osakkeen arvo oli pudonnut selvästi alle vuoden 1998 listautumishinnan. - Yhtiö oli velkaantunut raskaasti, nettovelka oli 4,7 mrd. euroa, yhtiön luottoluokitus oli laskenut niin kutsutun investment graden alarajoille ja oli vaarassa laskea edelleen.
Nikula: Lipponen ylitti toimivaltansa Itävalta-päätöksessä Oikeuskansleri moitti pääministeriä
Nikula ei kuitenkaan näe edellytyksiä ministerisyytteen nostamiselle. Kaikkiaan 15 kansalaista oli vaatinut oikeuskansleria selvittämään Lipposen toimia.
Oikeuskanslerin mukaan Lipposen päätös oli "toimintaa presidentin toimivaltaan (silloisen hallitusmuodon) 33. pykälän mukaan kuuluvalla alueella ja siten säännöksen vastaista".
HS 31.5.00
Lipponen: Itävalta-boikottipäätös kuului pääministerille
Pääministeri Paavo Lipposen mukaan päätös Suomen osallistumisesta EU-maiden
Itävalta-boikottiin kuului pääministerin tehtäväksi.
Oikeuskansleri Paavo Nikula tutkii parhaillaan Itävalta-päätöksen
taustoja asiasta tehtyjen kantelujen takia.
Lipposen mukaan pääministerille kuuluu Euroopan unionin asioiden hoito,
ja Itävalta-boikotti oli "nimenomaan EU-asia".
Lipponen korosti Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla,
ettei hän sitonut Suomea mihinkään
oikeustoimiin maiden kahdenvälisissä suhteissa.
Helmikuun loppuun asti voimassa ollut perustuslaki sanoi yksiselitteisesti,
että presidentti päättää Suomen suhteista ulkovaltoihin.
EU-maiden Itävalta-päätöksessä ei kuitenkaan ollut kyse minkään EU-elimen päätöksestä,
vaan EU-maiden ja Itävallan kahdenkeskisistä suhteista,
joten päätösvalta olisi kuulunut presidentille.
Pääministeri Paavo Lipponen päätti asiasta yksin, keskustelematta siitä sen paremmin
presidentin, hallituksen kuin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnankaan kanssa.
Lipponen kävi Portugalin pääministeri Antonio Guterresin kanssa 30.1
puhelinkeskustelun kannanoton sisällöstä.
Lopullisen muotonsa kannanotto oli saanut 31.1., jolloin viimeistään
Lipposen olisi pitänyt ottaa yhteyttä presidenttiin.
Hänellä olisi siis ollut kaksi päivää aikaa informoida
presidenttiä, mitä hän ei tehnyt.
--------------------------------------------------------------------------------
Perustuslaki on kaiken lainsäädännön kulmakivi.
Sisältää perussäännökset valtion järjestysmuodoista,
ylimpien valtioelinten suhteista ja kansalaisten perusoikeuksista.
--------------------------------------------------------------------------------
Lipponen on selittänyt, ettei hän voinut kertoa presidentille
Itävaltaa koskevasta presidentin toimivaltaan kuuluneesta boikotista,
koska Ahtisaari oli ratkaisevalla hetkellä lentokoneessa.
Niin Finnairin lentoturvallisuudesta vastaavat henkilöt kuin
tasavallan presidentin avustajatkin ovat todistaneet,
että nykytekniikalla on mahdollista saada maan korkein poliittinen johto
kiinni vaikka lentokoneesta, jos halutaan.
Ennusmerkeistä päätellen pääministeri Lipposesta saattaa jatkossa muodostua
melkoinen riesa presidentti Haloselle.
Nähtäväksi jää, antaako Halonen pääministerin nöyryyttää itseään
samalla tavalla kuin Ahtisaari salli tapahtuvan.
Verkkouutiset arkisto 2000
Pääministeri Paavo Lipponen sai moitteet oikeuskansleri Paavo Nikulalta,
koska presidentti oli ohitettu asiassa, joka silloin voimassa olleen
valtiosäännön mukaan kuului presidentin toimialaan.
Taktikointi johti mm. siihen, että entisen presidentin Martti Ahtisaaren
hyvät mahdollisuudet nousta EU:n uutta perustuslakia pohjustavan konventin johtoon
tyssäsivät Lipposen hallituksen harkittuun passiivisuuteen.
- Ahtisaaren nimi oli esillä puheenjohtajaspekulaatioissa jo hyvin
varhaisessa vaiheessa, muistelee entisen presidentin neuvonantaja Antti Pentikäinen.
Tässä vaiheessa Suomen hallitus ryhtyi heittämään kapuloita rattaisiin.
IS 10.10.03
Poliisi ihmettelee Lipposen tölväisyä
Lipposen mielestä poliisijohto levittelee julkisuuteen outoja asioita
puhemiehen turvallisuudesta ja vertaa kustannuksia kenttäpoliisin virkojen lakkauttamiseen.
Poliisiylijohtaja Reijo Naulapää kiistää jyrkästi eduskunnan puhemiehen väitteet.
Hän kertoo poliisijohdon joskus puhuneen kenttämiesten palkkatilanteesta
samassa yhteydessä kuin pääministerin turvallisuuskysymysten rahoituksesta.
- Ehkä Lipponen muistelee olevansa vielä pääministeri.
IS 15.9.03
Suomalaisten kypsymättömyyttä valitellut Lipponen pyysi Bushia
pitämään Nato-ovea auki Suomelle.
Bush oli vastannut Naton oven olevan aina suomalaisille "wide open", leveälti auki.
Bush olisi myös sanonut Lipposen olevan ainoa eurooppalainen valtiomies,
joka ei ole arvostellut hänen politiikkaansa edes Kioton ilmastosopimuksesta.
Lipponen oli ollut lausunnosta mielissään.
IS 22.5.03
Lipponen ei halunnut 23.5.03 kommentoida amerikkalaismuistioon
perustuvia väitteitä keskusteluista.
Pääministeri Lipponen: Valtio-omistajan tuki Soneralle oli systemaattinen
- Soneran strategiaan kuului paitsi kansainvälistyminen myös riskinotto, Lipponen sanoi edskunnassa. Lipposen hallitus vastaa hyväksytyn strategian toteuttamisesta. Selvitys toteaa, että syksyllä 2001 Soneran osakkeen arvo oli pudonnut selvästi alle vuoden 1998 listautumishinnan. - Yhtiö oli velkaantunut raskaasti, nettovelka oli 4,7 mrd. euroa, yhtiön luottoluokitus oli laskenut niin kutsutun investment graden alarajoille ja oli vaarassa laskea edelleen.
Nikula: Lipponen ylitti toimivaltansa Itävalta-päätöksessä Oikeuskansleri moitti pääministeriä
Nikula ei kuitenkaan näe edellytyksiä ministerisyytteen nostamiselle. Kaikkiaan 15 kansalaista oli vaatinut oikeuskansleria selvittämään Lipposen toimia.
Oikeuskanslerin mukaan Lipposen päätös oli "toimintaa presidentin toimivaltaan (silloisen hallitusmuodon) 33. pykälän mukaan kuuluvalla alueella ja siten säännöksen vastaista".
HS 31.5.00
Lipponen: Itävalta-boikottipäätös kuului pääministerille
Pääministeri Paavo Lipposen mukaan päätös Suomen osallistumisesta EU-maiden
Itävalta-boikottiin kuului pääministerin tehtäväksi.
Oikeuskansleri Paavo Nikula tutkii parhaillaan Itävalta-päätöksen
taustoja asiasta tehtyjen kantelujen takia.
Lipposen mukaan pääministerille kuuluu Euroopan unionin asioiden hoito,
ja Itävalta-boikotti oli "nimenomaan EU-asia".
Lipponen korosti Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla,
ettei hän sitonut Suomea mihinkään
oikeustoimiin maiden kahdenvälisissä suhteissa.
Helmikuun loppuun asti voimassa ollut perustuslaki sanoi yksiselitteisesti,
että presidentti päättää Suomen suhteista ulkovaltoihin.
EU-maiden Itävalta-päätöksessä ei kuitenkaan ollut kyse minkään EU-elimen päätöksestä,
vaan EU-maiden ja Itävallan kahdenkeskisistä suhteista,
joten päätösvalta olisi kuulunut presidentille.
Pääministeri Paavo Lipponen päätti asiasta yksin, keskustelematta siitä sen paremmin
presidentin, hallituksen kuin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnankaan kanssa.
Lipponen kävi Portugalin pääministeri Antonio Guterresin kanssa 30.1
puhelinkeskustelun kannanoton sisällöstä.
Lopullisen muotonsa kannanotto oli saanut 31.1., jolloin viimeistään
Lipposen olisi pitänyt ottaa yhteyttä presidenttiin.
Hänellä olisi siis ollut kaksi päivää aikaa informoida
presidenttiä, mitä hän ei tehnyt.
--------------------------------------------------------------------------------
Perustuslaki on kaiken lainsäädännön kulmakivi.
Sisältää perussäännökset valtion järjestysmuodoista,
ylimpien valtioelinten suhteista ja kansalaisten perusoikeuksista.
--------------------------------------------------------------------------------
Lipponen on selittänyt, ettei hän voinut kertoa presidentille
Itävaltaa koskevasta presidentin toimivaltaan kuuluneesta boikotista,
koska Ahtisaari oli ratkaisevalla hetkellä lentokoneessa.
Niin Finnairin lentoturvallisuudesta vastaavat henkilöt kuin
tasavallan presidentin avustajatkin ovat todistaneet,
että nykytekniikalla on mahdollista saada maan korkein poliittinen johto
kiinni vaikka lentokoneesta, jos halutaan.
Ennusmerkeistä päätellen pääministeri Lipposesta saattaa jatkossa muodostua
melkoinen riesa presidentti Haloselle.
Nähtäväksi jää, antaako Halonen pääministerin nöyryyttää itseään
samalla tavalla kuin Ahtisaari salli tapahtuvan.
Verkkouutiset arkisto 2000
Pääministeri Paavo Lipponen sai moitteet oikeuskansleri Paavo Nikulalta,
koska presidentti oli ohitettu asiassa, joka silloin voimassa olleen
valtiosäännön mukaan kuului presidentin toimialaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.