mulla on ollut ahdistusta yli vuoden. se alko lievästi siten että mua alko oksettaa paikoissa missä tiesin et en pääse heti pois. nyt parin viikon sisällä tää on pahentunu. Sain pari pahaa paniikkikohtausta ja en pystyny syömään, tuntu et kun pitäis nielaista niin tukehdun. Sain lääkäriltä opamox 15mg ja oon kokeillu sitä kerran, siitä oli apua ahdistukseen hetkellisesti. Puolikas ei vaikuttanut mitenkää. Nyt mua pelottaa että oon hullu koska pelkään että teen itelleni jotain.En haluaisi, mut pelkään sitä. Kuuluuko tää paniikkihäiriöön? Onko kenelläkää ollu samanlaisia tuntemuksia? Siis et pelottaa et tekee jotain sellasta mitä ei oikeesti missään nimessä haluaisi tehdä.
pelottaa kamalasti
hulluko??
10697
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
säännöllinen lääkitys, paniikkihäiriöön oireesi viittaavat. Et ole mikään hullu, tottakai tuollaiset tuntemukset häiritsevät, elämää ja erilaisia tilanteita. Tilaa itsellesi aika lääkäriin, ja sieltä hoituu tarvittavat jatkohoidot. Kun saat hyvän lääkityksen, mielesikin rauhoittuu ja kohtaukset pysyvät aisoissa. Mikään pikavaikutus ei lääkkeilläkään ole, kestänee parisen viikkoa-ainakin, ennenkuin vaikutuksen huomaa. Tarvitset kuitenkin säännöllistä lääkitystä, aivan suotta murehdit-hae ihmeessä nopeasti apua.
..paniikkihäiriöön/masennukseen, rupesi syviä tunteita ja tuntoja nousemaan ylös. Esim insesti- muisto ja teki mieli oksentaa...Voisiko liittyä johonkin traumaan?
että kärsit pakkoajatuksista. Onko niin, että mitä kovemmin yrität olla ajattelematta juuri itsesi vahingoittamista, sitä kovemmin juuri se ajatus painaa päälle. Minulla on ollut tuota pakonomaista ajattelua paniikkihäiriön kera, mutta sopivalla lääkityksellä olen päässyt siitä eroon. Itse keksimäni hyvä keino oli aikoinaan se, että annoin vaivaavan ajatuksen tulla, oikein uhman kanssa. Johan helpotti. Huomasin, että väsyneenä pakkoajatuksia oli enemmän. Kannattaa puhua tuosta jonkun asiantuntijan kanssa, koska siihen voi saada apua.
joo nyt toi kuulostaa tutulta. Ja se pahenee aina iltaa kohden. Välillä on tosi vaikeeta saada unta kun mietin et onko mahdollista et lähden unissani käveleen ja sit teen jotain mitä en haluaisi tehdä. Eilen illalla otin Opamoxin kun rupes oikeesti oleen jo sietämätön olo ja sit laskin kellosta minuutteja koska se vaikuttaa. Nukahdin noin tunnin päästä siitä ihan hyvään oloon.
pääset oireista muutamassa kuukaudessa kun aivojen kemiallinen tasapaino palaa.
Älä nyt naurata jos toi pitäisi paikkansa niin
lääkärit määräisi lääkkeitten sijaan kahvin lopetuksen.
kroonistunutta kofeiinimyrkytystä, joka aiheuttaa Suomessakin reilusti yli puolet näistä häiriöistä.
Ja sinäkö olet tutkinut ja miten)
paniikkihäiriötä, kroonisen myrkytyksen koko oirekuvaa sen sijaan ei ole tutkittu lainkaan, ei myöskään kofeiinin aineenvaihduntatuotteiden aktiivisuutta ja metaboliaa.
"Huomattava osa paniikkihäiriöpotilaista on lopettanut kahvinjuonnin sivuvaikutusten vuoksi (Uhde ym. 1984). On havaittu, että ahdistuneisuus- ja paniikkihäiriötä sairastavien herkkyys kofeiinille on lisääntynyt (Boulenger ym. 1984, Lee ym. 1985), ja tämä ominaisuus johtaa sitten vähentyneeseen käyttöön. Yleisestä ahdistuneisuushäiriöstä kärsivät ovat erityisen herkkiä kofeiinille (Bruce ym. 1992). Lisäksi tiedetään, että kofeiini herkistää paniikkihäiriöpotilaiden makuaistia (Apfeldorf ja Shear 1993). Monet potilaat kertovat, että kofeiinin vaikutukset elimistössä ovat samantapaisia kuin paniikkikohtauksen aikana esiintyvät reaktiot (Charney ym. 1985). Kofeiini on tunnettu myös yöllisten, unenaikaisten paniikkikohtausten aiheuttajana (Mellman ja Uhde 1989)."
http://www.ebm-guidelines.com/terveysportti/Dlehti2.tunnista?a=Y&t=H&fname=D70047.htm
http://www.caffeineweb.com/
Minä olen kärsinyt koko pienen ikäni vaikka minkälaisista ahdistuksista ym. Oireesi kuulostavat hyvin samoilta kuin minulla, saan "sätkyjä", joiksi itse niitä kutsun mm. busseissa, junissa, palavereissa, koulutustilaisuuksissa, juhlissa, autossa (jos en itse aja), yksin kotona, jnejne. Välillä on helpompaa, välillä vaikeampaa, nyt menossa se vaikeampi vaihe, työntekokaan ei meinaa onnistua, tosin se johtuu lähinnä siitä, etten saa öisin nukuttua ja päivisin olen ihan jumissa. Tilannetta ei suinkaan helpota se, että mieheni on viikot toisella paikkakunnalla.
Pitkällisen harkinnan ja vetkuttelun jälkeen sain varattua ajan lääkärille ja hän antoi reseptillä Cipralexiä kohtausten estolääkitykseksi, jolla hoidetaan mm. masennusta, paniikkihäiriöitä ja sosiaalista ahdistusta. Veikkaisin, että oireesi ovat joko paniikkihäiriötä (joka minulla todettiin) tai sosiaalista ahdistusta. Tosin pakkoajatuksetkin sopivat kuvaan mukaan. Mene ihmeessä lääkärille ja keskustele mahdollisuudesta estolääkitykseen, jos oireesi ovat jatkuvia ja haittaavat "normaalia" elämää. Itse kärsin tällä hetkellä sivuvaikutuksista, koska aloitin lääkkeen vasta muutama päivä sitten, mutta uskon ja toivon, että kyllä tämä tästä suttaantuu ja voin taas elää normaalia elämää. Mieskin voisi olla tyytyväinen, ettei sen tarvitse katsella välillä pahastikin sekoilevaa akkaa... :)
Toivon sinulle voimia ja menestystä, ei ole ihmisen elämä aina kovin helppoa!