Moi kaikki!
Minulla on ongelma. Nimittäin stressaan ihan liikaa kaikkia asioita. Oikein tunnen, miten stressitaso nousee, tunnen, että kohta ei tarvita paljon, niin ratkean, romahdan, menen rikki. Sitten kun tulee joku ihan pieni ylimääräinen asia, kaikki ryöpsähtää yli. Itku alkaa, eikä siitä meinaa tulla loppua. Itku kyllä helpottaa, eli sinänsä hyvä juttu.:)
Olen joskus ollut todella masentunut. Silloin vaan itketti, mutta se ei auttanut, ei helpottanut oloa.
Minulla tuntuu olevan paljon ns surematta jäänyttä surua. Ne tulevat aika usein mieleen.
Kaikki elämässä päällisin puolin hyvin. raha-asiat mietityttää kovasti, se, miten pärjäämme jne. Onko kohtalotovereita ja miten voisin muuttua, että kestäisin paremmin arjen paineita?
Minulla on ongelma. Nimittäin stressaan ihan liikaa kaikkia asioita. Oikein tunnen, miten stressitaso nousee, tunnen, että kohta ei tarvita paljon, niin ratkean, romahdan, menen rikki. Sitten kun tulee joku ihan pieni ylimääräinen asia, kaikki ryöpsähtää yli. Itku alkaa, eikä siitä meinaa tulla loppua. Itku kyllä helpottaa, eli sinänsä hyvä juttu.:)
Olen joskus ollut todella masentunut. Silloin vaan itketti, mutta se ei auttanut, ei helpottanut oloa.
Minulla tuntuu olevan paljon ns surematta jäänyttä surua. Ne tulevat aika usein mieleen.
Kaikki elämässä päällisin puolin hyvin. raha-asiat mietityttää kovasti, se, miten pärjäämme jne. Onko kohtalotovereita ja miten voisin muuttua, että kestäisin paremmin arjen paineita?
Vastaukset 7
Vanhimmat
aivan samoin minulla, suorastaan pelottavan samanlaista...
onko mitään vinkkiä, miten saat purettua pahaa oloa ja stressiä?
Itse ajattelin että jos lähtisi rauhassa kävelemään niin ajatuksetkin tuulettuisi.
Tuntuu, että työ ja arjen pyöritys vie niin paljon voimia, että minulle ei jää ns ihan omaa aikaa. en tarkoita, että olisin baariin menossa vaan ihan sitä, että voisi vaikkapa lukea kirjaa tms.
hei,
en tiedä osaanko auttaa mutta juttelu voisi auttaa. minä voin kuunnella, jos haluat niin laita sähköpostiosoite niin kirjoitellaan. itse olen tuore äiti ja elämäntilanne tällä hetkellä varsin seesteinen. Uskon ymmärtäväni miltä sinusta tuntuu ja siksi haluaisin auttaa. Joskus tuntuu, että vaikka varttituntikin yksin raittiissa ulkoilmassa tekisi hyvää. Onko sinulla mahdollista saada lapsenhoitoapua ja ottaa se hetki itsellesi? Itselläni joskus tuntuu, että meinaa väsyä ja tylsistyä hetkellisesti mutta ulkoilma on minun piristysruiske. Käyn joka päivä ulkoilemassa lapseni kanssa ja tulen kuin uusi ihminen ulkoa takaisin sisälle...
ja meitä taitaa olla enemmänkin... Mulla on yleensä auttanut jokin mielekäs puuha, jokin uusi "projekti". ystävienkanssa puhuminen, itkeminen, ja välillä on tullut puhuttua niin paljon asioista että niistä ei ole enään jaksanut puhua ja näin unohtunut vähäksi aikaa. Kuullostaa kliseeltä, mutta aika auttaa myös, ainakin monilla. itselläni epäilen tätä vaivaa, ainakin kaikki täsmää ja tämän löysin kun etsin netistä että mikä ihme minua vaivaa, halusin vastauksia ja taisin löytää, ehkä:
http://www.poliklinikka.fi/?page=4757387
akupunktio ja rauhallinen lenkkeily luonnossa(juosten tai kävellen). Kiinalainen lääketiede tosiaankin pystyy hoitamaan myös mielenterveyteen liittyviä juttuja (sekä varsinaisia sairauksia että lievempiä tunnehäiriöitä), se on muutenkin todella hyvä hoitomenetelmä moneen ongelmaan, samalla tasapainottuu koko keho ja hoito auttaa moneen vaivaan, jos hoitaja vain tietää kaikki ongelmat ja osaa asiansa.
mutta jotenkin en uskalla laittaa tänne. sattaa tulla häiriköintiä. ehdotuksia?
Jeps täällä on kohtalon toveri kyllä aika lailla. MInä stressaan kanssa asioita ja myös muit6ten kun omii :O tuntuu että enb jaksa enää ja mikään asia ei mee hyvin vaikka kunka yrittäsi ja sit kun yrittää treatkoo niitä muittenkin ongelmia niin ei auta se tekkee mulle vaan entistä pahemman olon :( Minä itken paljon vaikka aina ei olisi syytä eiu tarvii nähä kun se että miten tyttäreni leikkii onnellisesti lattialla iliman huolii niin mää itken. Ja mull aon aika plajon myös päivii etten jaksa tehä mitään muuta kun istuu maata itkee enkä sillekkään ole syytä löytänyt. JA tuo itkemninen niin ei se vaan auta sitä joko rupiaa kahta kauhiammin itkee tai sit vettäytyy ommioiin oloihin itkee eli ei auta eiu :( vaikka joku tulisi ja puuhkisi kyyneleeni niin voin melekee luvata ettei auta :( Minä olen omasta mielestäni kaikki surut surenut mutta isosiskoni kuolema on jotenni asia mikä ei suremallakaan lähe vaikka olen koittanut hyväksayy sen että se on mennyt pois eikä tule takaisin niin ei ei se mene niin :(
Minullakin suurimmaksi osaksi asiat hyvin mitä nyt raha asiat kusee ja lasku nippu kasvaa ym :/
MInä olen koittanut muuttua niin että kerrtään itseluottamusta ja luen netistä juttuja miten vähälläkin tuölee toimeen ja miten vähästäkin voi olla onnellinen :)