Tein tossa eilen raskaustestin, samoin tänä aamuna, jotka molemmat näytti erittäin haaleaa viivaa.
Nyt on niin ristiriitainen olo, olen vasta 17, opiskelut kesken, poikaystävä (kihlattu) kohta 19. Hän haluaa minun tekevän abortin, mutta itse en olekaan siitä niin varma enää. Olen miettinyt lapsen hankkimista, mutten vielä tähän elämäntilanteeseen. Haluan, mutta en halua silti. Mietin kuitenkin aivan tosissani aborttia, koska lukio-opintoni ovat kesken ja juuri lapsen synnyttyä poikaystäväni menisi armeijaan, jolloin toisaalta taas olisi kiva, että on jotain seuraa, mutta joutuisin aika pitkälle pärjäämään yksin... En tiedä enää yhtään, mitä minun pitäisi miettiä ja tehdä....
Nyt on niin ristiriitainen olo, olen vasta 17, opiskelut kesken, poikaystävä (kihlattu) kohta 19. Hän haluaa minun tekevän abortin, mutta itse en olekaan siitä niin varma enää. Olen miettinyt lapsen hankkimista, mutten vielä tähän elämäntilanteeseen. Haluan, mutta en halua silti. Mietin kuitenkin aivan tosissani aborttia, koska lukio-opintoni ovat kesken ja juuri lapsen synnyttyä poikaystäväni menisi armeijaan, jolloin toisaalta taas olisi kiva, että on jotain seuraa, mutta joutuisin aika pitkälle pärjäämään yksin... En tiedä enää yhtään, mitä minun pitäisi miettiä ja tehdä....
Vastaukset 20
Vanhimmat
Luehan tämä ajatuksella:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000024&posting=22000000032541751#22000000032541751
aikoinaan samanlaisessa tilanteessa 18-vuotiaana.
Onneksi kuitenkin pidin oman pääni enkä suostunut aborttiin! Hyvin olen pärjännyt vaikka useita vuosia yh.na. Olen opiskellut myöhemmin kaksikin tutkintoa.
Toista kertaa en ole tullut enää raskaaksi vaikka olen yrittänyt vuosikausia.. mutta ihanaa että mulla on edes tuo ainoakin!!
Haalea viiva testissä saattaa tarkoittaa myös ns. kemiallista raskautta tai "väärää" plussaa, jollonka raskaus siis ei jatku.
Asiat järjestyy, usko pois!
Vuoden päästä jos sylissäsi on pikkuinen nyyti niin ihmettelet kuinka edes ajattelitkaan aborttia..
Mieti elämääsi vuoden päähän. Mitä näet?
Jos et ole abortista aivan varma, älä sitä tee. Jos haluat lapsen, löytyvät konstit aina :D opintoja voi jatkaa hitusen myöhemmin (koko raskauden ajan voit tietenkin opiskella normaalisti, äitiysloman päätyttyä voit jo jatkaa ellet saa tentittyä nopeammin). Raskaus ja lapsi eivät eristä sinia maailamsta, vaan tulevat vain osaksi sitä.
Mitä yksin pärjäämiseen tulee, oletko ihan varma että olet yksin? (armeijasta saattaisi saada lykkäystä lapsen syntymän vuoksi) onko sinulla vanhemmat, lapsen isän vanhemmat, sukulaiset, ystävät? Tukiverkko on tärkeä joka tapauksessa.
Abortti ei tosiaan ole inut vaihtoehto, ei missään nimessä. Ja vastentahtoinen abortti ei ole vaihtoehto, minusta, koskaan!
***
Meidän huushollissa oli pikkuinen kun isäntä meni armeijaan. Valtio maksoi sotilasavustusta perheelle ja oikeastaan oli ihan mukavaa kun lapsen sai hoidettua kotona. Isäntäkin tienasi armeijasta perheelleen toimeentulon eikä inttiin käytetty aika mennyt tältä osin hukkaan.
Nyt ovat silloinen "pikkuinen" ja hänen nuorempi veljensäkin jo käyneet itsekin armeijan.
Paljon muuta todella arvokasta ei ihmisellä lapsien lisäksi ole.
Elämä kantaa kun siihen luottaa. Luota omaan elämääsi ja luota vuorenvarmasti lapsesi elämään.
Ilman lastasi voisit olla yksin ja yksinäinen.
Lapsiesi kanssa et koskaan ole yksin.
Äiti ei luovu lapsestaan.
keskustele ammattilaisten kanssa. Varmista testin oikeellisuus nyt ensin. Voihan se olla vääräkin hälytys. Jos on, laita ehkäisy kuntoon.
Ainoa ammattilainen lapsellesi olet juuri sinä.
Älä hirttäydy aborttiväen silmukkaan äläkä menetä lastasi lähtemällä "keskustelemaan" aborttia hyvinkin herkässti suosittelevien kovapintaisten "ammattilaisten" kanssa. Aborttiväen menetelmään kuuluu lapsen elämän kyseenalaistaminen abortin mahdollistamiseksi. Älä siis aseta jo elämäänsä elävää lastasi enää kyseenalaiseksi.
Vain Sinä kykenet suojaamaan lastasi. Sinulla ja lapsella on nyt yhteinen etu.
mieti rauhassa. Elämäsi on vielä edessä, opinnotkin kesken. todennäköisesti ette mene naimisiin poikaystäväsi kanssa (niin murheelliselta kuin se kuulostaakin) kannattaa elää nuoruus ihan oikeasti, ilman vauvaa. tai sitten voisit antaa lapsen adoptioon. Tsemppiä!
Abortti-asiamiehet saattavat olla aborteistaan traumatisoituneita henkilöitä, jotka houkuttelevat nuoria uusiin abortteihin oikeuttaakseen oman tekonsa, joka kuitenkin kaihertaa ja pistää kirjoittamaan. Osa heistä on uskon sotureita, jotka kuvitettelevat edistävänsä abstrakteja periaatteita, joista hinnan maksavat viattomat lapset.
Edellinen kirjoittaja pyrkii henkilökohtaiseen kosketukseen kansasi, hän esiintyy "asiantutijana" ja tietää jopa sen, miten kihlatullesi ja Sinulle käy. Kavahda tällaisia ihmisiä. Kyseessä on puhdaspiirteinen manipulaattorin toimintamalli, jonka tunnistaa tällä palstalla päivittäin.
Älä lankea itsekkyyden houkutteluun, jolla abortti-verkosto nuoria viekoittelee. Älä menetä elämääsi lapsesi myötä.
Pidä lapsesi ja elä elämäsi - onnellisena ja tietoisena siitä, että teit oikein.
"Älä menetä elämääsi lapsesi myötä. "
niinhän siinä käy jos lapsen tekee :D
terveisin kahden lapsen äiti
Varo aborttiväkeä. Äiti ei pidä elämäänsä menetettynä lapsien vuoksi. Vielä harvempi "äiti" on vaanimassa muiden äitien lapsia aborttiin.
Juuri lapset antavat elämään syvän merkityksen ja ilon.
sitten lukea raskaus-palstoilta ja teiniäitien sun muiden yksinhuoltajien palstoilta.
Kun niin kovasti näet aborttiväkeä nurkkien takana lymyämässä ja odottamassa seuraavaa uhriaan jonka houkutella aborttiin tulee väkisinkin mieleen....... että sinut itsesi on joskus vuonna miekka ja kivi pakotettu/suostuteltu aborttiin jonka takia nyt koet hiukan sairaalloisen puolelle livahtavaa saarnaamisen tarvetta.
käynyt sullekaan koska täällä vielä kirjottelet ;)
niin minäkin ajattelin, kun sain lapseni yksin. Kas, totuus on aivan toista.
Vauva ei ole "seuraa" varsinaisesti ennen kuin osaa puhua.
Vauva valvottaa, saatat nukkua yössä 2 tuntia.
Vauva sairastelee - millä viet yöllä hoitoon?
Vauva huutaa, huutaa, huutaa, huutaa - mikään EI auta ja naapuri jo koputtaa seinään, kun ei saa nukkua.
ELI TÄMÄ OLI SE TOTUUS!
Olisit vauvassa "kiinni" 24 tuntia joka päivä. Mihinkään et voi lähteä noin vain.
Vaikka olin jo 25-vuotias ja osasin tietyllä tapaa valmistautua vauvan sitovan minut kotiin, niin silti tuli yllätyksenä, etten joka päivä ehtinyt edes syödä!
Illalla kun vauva nukahti, äkkiä voileipää ja jogurttia.
Sitten pyykkivuoren kimppuun, laittamaan maitoja valmiiksi, tiskaamaan, siivoamaan...
Kyynelet valuivat poskilla kun vihdoin ehdin nukkumaan. Olin tunnin (siis tunnin) unessa, kun vauva herätti ekan kerran.....
TEE ihmees abortti, jos tilanteesi on tuollainen!
Tai minä en tietty päätä mitään, mutta jos vauvan nyt saat, niin nuori elämäsi menoineen on loppu.
Nuoruus on elettävä täysillä ensin ja sitten ne lapset!
Eikä koskaan/ikinä adoptiota! Siitä tulee elämänkestoinen kärsimys teille molemmille.
toisen vauva on helpompi kuin sun tai sitten muuten vaan osaa asennoitua vähän positiivisemmin kun sä..
Monella on kuitenkin sen verran tukijoukkoja ettei ne nuoruuden menot ihan siihen lopu. Taidat olla todella katkera ettet ole päässyt bilettään ihan millon lystäät? Aika vaarallista että sen takia keuhkoot täällä aborttisuosituksiasi..
"Eikä koskaan/ikinä adoptiota! Siitä tulee elämänkestoinen kärsimys teille molemmille."
Ehkä tämä olis voinu olla paras vaihtoehto sullekin..? No, vieläkään ei varmaan ole liian myöhäistä?
Ja muista myös että tämä voi olla ap.n ainoa mahdollisuus koskaan saada oma lapsi. Kohdussa olevalle ja jo elävälle lapselle tämä on ainoa mahdollisuus saada jatkaa elämää.
moni kuitenkin katsoo pisemmällä tähtäimellä ja tulee siihen tulokseen että mieluummin muutaman vuoden ehkä fyysisesti rankempaa kuin riski loppuiän henkisestä tuskasta ja psyykeä rasittavasta syyllisyydestä..
Se kai riippuu henkilöstä... Ei minulle ainakaan mitään traumoja tullut. Parempi nuoruus ensin ja lapsi sitten.
kun lapsi on tapettu.. no huhhuh.. Ja vuosia myöhemmin nyyhkitään siellä lapsettomuusklinikan jonossa.
paljastit meille tarinasi ja syy käyttäytymiseesi löytyi.
Olen pahoillani puolestasi, voimia :)
vaihtas osia lapsensa tappaneen kanssa vaikka ois kuinka lapseton..ei ois vaikee valita jos jompi kumpi "vaiva" (syyllisyys/raskaakstuovaikeus) ois pakko ottaa. Abortintehneelle lapsettmuus on menny kyllä ihan oikeeseen osotteeseen! Joskus elämä näyttää oikeudenmukastakin puoltaan.