Koska mediaa näyttää kovasti kiinnostavan kunnallisvaalien tuloksen "tietäminen" ennen kuin vaaleja on edes pidettykään, niin mikäpä estää meitä kaikkia liittymästä joukkoon sankkaan. Sinänsä en väitä, että siinä yhteydessä olisin hyvässä seurassa.
Ensinnäkin on pakko todeta, että puolueet pitävät ensiarvoisen tärkeänä vaikutelmaa, sitä, millainen vaikutelma syntyy vaalikeskusteluissa ja koko vaalikampanjoinnin tuloksena. Italialainen kirjailija Luigi Pirandello taisi sanoa, että niin on, jos siltä näyttää. Sitten hän kuitenkin kirjoitteli tekstejä, joissa mikään ei ollut niin kuin näytti. Vaalipuheet tulevat mieleen.
Siis asiaan. Kun varsinainen vaalipäivä on ylihuomenna ja ennakkoäänestys jo takana, niin yksi kiinnostava kysymys on se, eroaako ennakkoäänestyksen tulos mahdollisesti varsinaisen vaalipäivän äänien jakautumasta? Sunnuntai-iltana senkin asian saamme tietää.
Näppituntuman perusteella arvelen, että vaalivoittajia ovat oppositiopuolueet. Sinänsä kyse on kunnallisvaaleista eli paikallisvaaleista, mutta valtakunnan mitta-asteikollahan näitä voittoja ja tappioita näköjään on tapana tarkastella. Mitäpä minä siitä huonosta tavasta poikkeamaan.
Uusi SDP-johtaja Jutta Urpilainen "ajoi itsensä sisään" ryminällä ja hulppealla ulkoisella olemuksellaan Suomen politiikan raskaaseen sarjaan. Ehkä hän oli aika ajoin hiukan tohkaavan oloinen, mutta eipä tuo liene suuri synti vaalitiimellyksessä. Minusta tuntuu, että SDP menestyy vaaleissa huomattavasti galluppiennusteita paremmin.
Moni saattaa yllättyä, jos ja ilmeisesti kun Vasemmistoliitto pärjää hyvin näissä vaaleissa. Puolueen puheenjohtaja Martti Korhonen oli keskusteluissa mielestäni paras, pätevin. Sinänsä on jo vanhastaan tiedossa, että Vasemmistoliiton vaalitulos on todellisuudessa parempi kuin gallupkannatus ennen vaaleja.
Perussuomalaisten galluplukemat ovat vaihdelleet aika lailla. Timo Soinin johtamalle puolueelle on ennakoitu huomattavan hyvää menestystä. Minä rohkenen arvella, että tuo voitto jää ehkä pienemmäksi kuin suuret odotukset. Ehkä tulos asettuu johonkin viiden prosentin paikkeille kokonaisprosenttina. Puolue saa hyvän tuloksen joillakin paikkakunnilla, ei kaikkialla.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen kilpailee Martti Korhosen kanssa parhaiten vaalikeskusteluissa pärjänneen puoluejohtajan asemasta. Niinpä menestystä ennakoin myös kristillisille. Puolueen heikkous on kuitenkin uskonnollisuuteen rajoittuneisuus. Kaikki äänestäjät eivät siitä tykkää. Viisi, kuusi prosenttiyksikköä saattaa olla kristillistenkin kannatuksen määrä.
Hallituspuolueille povaan tappioita. Mahtaneeko gallupien ennusteissa olla jonkinlaista "tutkimusteknillistä" peukalonjälkeä? Onhan muuankin johtava tutkimusfirma kokoomukselaisen kansanedustajan johtama. Ennustan, että sekä Kokoomuksen että Keskustan todelliset vaalitulokset jäävät kiusallisesti huomiotakiinnittävän paljon gallupennusteita heikommiksi. Jos niin käy, syitten syynäilijöitä löytyy sunnuntai-illasta alkaen.
Vihreitten vaalitulos vaihtelee paikkakunnittain ja maakunnittain rajusti. Helsingin seudulla he pärjäävät tavalliseen tapaan, mutta muualla saattaa tulla takapakkia tai ei ainakaan eteen päin menemistä ole havaittavissa. Puheenjohtaja Tarja Cronberg on ollut aika vaisu vaalikeskusteluissa.
RKP-SFP saa tavanomaisen kannatuksensa tavanomaisilta äänestäjiltään. Ei enempää. Stefan Wallin on asiallinen ja hygieeninen puheenjohtaja.
Paikallisesti valtuustoihin menee sieltä täältä pienryhmien ehdokkaita. Kovan kilpailun ankara laki aiheuttaa kuitenkin sen, että suurta vaalivoittoa ei tule valtakunnan mitassa näille ehdokasryhmittymille. Onhan siellä rekisteröityjä puolueitakin joukossa.
Ensinnäkin on pakko todeta, että puolueet pitävät ensiarvoisen tärkeänä vaikutelmaa, sitä, millainen vaikutelma syntyy vaalikeskusteluissa ja koko vaalikampanjoinnin tuloksena. Italialainen kirjailija Luigi Pirandello taisi sanoa, että niin on, jos siltä näyttää. Sitten hän kuitenkin kirjoitteli tekstejä, joissa mikään ei ollut niin kuin näytti. Vaalipuheet tulevat mieleen.
Siis asiaan. Kun varsinainen vaalipäivä on ylihuomenna ja ennakkoäänestys jo takana, niin yksi kiinnostava kysymys on se, eroaako ennakkoäänestyksen tulos mahdollisesti varsinaisen vaalipäivän äänien jakautumasta? Sunnuntai-iltana senkin asian saamme tietää.
Näppituntuman perusteella arvelen, että vaalivoittajia ovat oppositiopuolueet. Sinänsä kyse on kunnallisvaaleista eli paikallisvaaleista, mutta valtakunnan mitta-asteikollahan näitä voittoja ja tappioita näköjään on tapana tarkastella. Mitäpä minä siitä huonosta tavasta poikkeamaan.
Uusi SDP-johtaja Jutta Urpilainen "ajoi itsensä sisään" ryminällä ja hulppealla ulkoisella olemuksellaan Suomen politiikan raskaaseen sarjaan. Ehkä hän oli aika ajoin hiukan tohkaavan oloinen, mutta eipä tuo liene suuri synti vaalitiimellyksessä. Minusta tuntuu, että SDP menestyy vaaleissa huomattavasti galluppiennusteita paremmin.
Moni saattaa yllättyä, jos ja ilmeisesti kun Vasemmistoliitto pärjää hyvin näissä vaaleissa. Puolueen puheenjohtaja Martti Korhonen oli keskusteluissa mielestäni paras, pätevin. Sinänsä on jo vanhastaan tiedossa, että Vasemmistoliiton vaalitulos on todellisuudessa parempi kuin gallupkannatus ennen vaaleja.
Perussuomalaisten galluplukemat ovat vaihdelleet aika lailla. Timo Soinin johtamalle puolueelle on ennakoitu huomattavan hyvää menestystä. Minä rohkenen arvella, että tuo voitto jää ehkä pienemmäksi kuin suuret odotukset. Ehkä tulos asettuu johonkin viiden prosentin paikkeille kokonaisprosenttina. Puolue saa hyvän tuloksen joillakin paikkakunnilla, ei kaikkialla.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen kilpailee Martti Korhosen kanssa parhaiten vaalikeskusteluissa pärjänneen puoluejohtajan asemasta. Niinpä menestystä ennakoin myös kristillisille. Puolueen heikkous on kuitenkin uskonnollisuuteen rajoittuneisuus. Kaikki äänestäjät eivät siitä tykkää. Viisi, kuusi prosenttiyksikköä saattaa olla kristillistenkin kannatuksen määrä.
Hallituspuolueille povaan tappioita. Mahtaneeko gallupien ennusteissa olla jonkinlaista "tutkimusteknillistä" peukalonjälkeä? Onhan muuankin johtava tutkimusfirma kokoomukselaisen kansanedustajan johtama. Ennustan, että sekä Kokoomuksen että Keskustan todelliset vaalitulokset jäävät kiusallisesti huomiotakiinnittävän paljon gallupennusteita heikommiksi. Jos niin käy, syitten syynäilijöitä löytyy sunnuntai-illasta alkaen.
Vihreitten vaalitulos vaihtelee paikkakunnittain ja maakunnittain rajusti. Helsingin seudulla he pärjäävät tavalliseen tapaan, mutta muualla saattaa tulla takapakkia tai ei ainakaan eteen päin menemistä ole havaittavissa. Puheenjohtaja Tarja Cronberg on ollut aika vaisu vaalikeskusteluissa.
RKP-SFP saa tavanomaisen kannatuksensa tavanomaisilta äänestäjiltään. Ei enempää. Stefan Wallin on asiallinen ja hygieeninen puheenjohtaja.
Paikallisesti valtuustoihin menee sieltä täältä pienryhmien ehdokkaita. Kovan kilpailun ankara laki aiheuttaa kuitenkin sen, että suurta vaalivoittoa ei tule valtakunnan mitassa näille ehdokasryhmittymille. Onhan siellä rekisteröityjä puolueitakin joukossa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Arvio lienne aika lähellä toteutuvaa.
Puolueiden antama ensivaikutelma "suurista vaalikeskusteluista" oli lähinnä kakofoninen.
On täysin käsittämätöntä että vallan huipulla olevien ihmisten keskustelutaito on tuota luokkaa.
Tunnelma oli kuin ala-asteen tarkkiksen väliunnilla.
Tilannetta ei paranna edes Kokoomuksen ropagandatoimisto Taloustutkimuksen gallupit.
Aikamoiseksi kalabaliikiksi vaalikeskustelu todellakin meni aika ajoin. Huomiota kiinnitti, että tuo älämölö käynnistyi jonkun puheenvuoron lopulla päällepuhumisena. Siinä aina jokin asia hukkui pulinatulvaan. Kaipa noihin vaalikeskusteluihin pitäisi järjestää jonkinlainen rauhoitettu puheenvuoron esittämistilanne itse kullekin osallistujalle. Sen jälkeen toiset sitten kommentoisivat.
Vierailijoina eilisessä vaalikeskustelussa kävi kolme pienpuolueen edustajaa. Yhtä hyvin visiteerausaikaa olisivat voineet saada myös nyt poisjätetyt (Jyrki Richt lienee ollut asialla poispudottajana) Suomen senioripuolue, Liberaalit ja Köyhien asialla. Ei vaalikeskustelu siitä olisi ainakaan huonontunut.
Lopuksi palaan vielä tuohon tuumiskeluuni ennakkoäänestyksen ja varsinaisen vaalipäivän äänijakautuman mahdollisesta erilaisuudesta. Voisiko vaikkapa USA:n ja Venäjän ylimpien sotilasjohtajien tapaaminen Suomessa vaikuttaa varsinaisen vaalipäivän tulokseen? Olihan siinä muistuma "vanhojen hyvien aikojen kaltaisesta neuvottelusta", jonka mahdollisti Suomen puolueettomuusasema ja Natoon kuulumattomuus. Kokoomus olisi varmaan mieluusti nähnyt tuon tapaamisen ajoittuvan vasta vaalien jälkeiseen aikaan. Näin voi vaikutuksia hyvinkin syntyä, vaikka kyse on Suomen kunnallisvaaleista. Tietysti jotain muutakin on ilmennyt tällä viikolla ennakkoäänestyksen päättymisen jälkeen, mm. nämä "suuret vaalikeskustelut".
Ennustan siihen suuntaan kuten viimeisimmät gallupitkin.
Urpilainen on osoittautunut teatraaliseksi tyhjänpuhujaksi jolla ei ole syvyyttä eikä viisautta sanomisissaan.
Oppositio menee ainakin vasemmiston osalta näissä vaaleissa alaspäin verrattuna edellisiin kuntavaaleihin.