Omituisen reunatonta,
tämä elämä,
vanhojen muistojen,
uusien toiveiden,
uuden,
vielä puuttuvan
huomisen aattona.
Sielu on tehnyt ylitöitä,
yrittäessään pysäyttää
kaikki katoava,
ikään kuin olisin
halunnut vangita
kaikki onnellisuuden hetket.
Elämänmurusia sylissäni
yritän pohtia, miten
tämä kaikki päättyy.
Sitten, havahdun
kuin muistaisin
jotain tärkeää.
Tietämättömyyteni
on rakkaudelle
vain haaste.
tämä elämä,
vanhojen muistojen,
uusien toiveiden,
uuden,
vielä puuttuvan
huomisen aattona.
Sielu on tehnyt ylitöitä,
yrittäessään pysäyttää
kaikki katoava,
ikään kuin olisin
halunnut vangita
kaikki onnellisuuden hetket.
Elämänmurusia sylissäni
yritän pohtia, miten
tämä kaikki päättyy.
Sitten, havahdun
kuin muistaisin
jotain tärkeää.
Tietämättömyyteni
on rakkaudelle
vain haaste.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Elämän murusista koostuu moninainen
elämän kirjava matto ja siitä jäi
- mieleeni osuvasti...
Tietämättömyyteni on rakkaudelle
vain haaste...hienosti sanottu.
Ja hyvää viikonloppua Sinulle.
Onneksi kaikkea ei tarvitse tietää heti, aikaa, aikaa, aikaa, sitä on tarjolla.:) Kiitos D ja hyvää vkonlpua myös sinulle.
Tarkkis
Ja toisaalta,onko kaikkea edes
hyvää tietääkkään,ei ainakaan
heti ja kaikkea...vaatii
eräät tietyt seikat jopa
sulatusta kuin aikaa
- että olisi ns. valmis.
miten tämä runosi on hauras,
ihan varovasti kirjoitan tähän jotain, etten vaan
särje mitään.
Käsittämättömän puhutteleva,
haikea, yksinäisen laulu/monologi.
Tartun käteesi, ja ohjaan Sinut valoon.
Valo on aina läsnä. Silmät pitää vain avata, jotta sen voi nähdä. Kiitos Rellu sulle:) Hyvää vkonlpua sinne myös.
Tarkkis