Tästä se alkoi
Palataanpa 1700-luvulle. Maaseututaajaman laitamilla asuu kaksi Jussia, Jussi Matinpoika ja Jussi Johanneksenpoika. Varallisuusolot ovat samanlaiset, perhetausta tismalleen sama.
Jussi Johanneksenpoika miettii tykönään omaa tilannettaan. Hän haluaisi päästä myymään maatilkkunsa tuotteet suoraan kaupunkien porvareille, ja saada sillä rahaa ja vaurautta, mutta tapana on ollut, että paikallinen tilanherra on välikätenä. Tilanherra on Ruotsista tullutta väkeä, ja puhuu vain ruotsia.
Jussi Johanneksenpoika tekee mullistavan teon. Koska kerran emämaa on Ruotsi ja pääkaupunki Tukholma, hän vaihtaa perheensä kielen ja nimen. Hänestä tulee Johan Johansson. Perhe vähän vastustelee, eikä uusi kieli suju ongelmitta. Kuluu useampi sukupolvi, ennen kuin uusi kieli on oikeasti vakiintunut suvun kieleksi, ja se aksentti, joka alkuvaiheessa syntyi kun kieli oli vieras ja outo, säilyy sukupolvesta toiseen ja yhäkin.
Toisen Jussin viisas päätös
Johan Johansson menestyy, pystyy itse asioimaan valtaeliitin kanssa, saa vaurautta, ja tuntee itsensä paremmin kuuluvaksi vallanpitäjien luokkaan. Hänen jälkeläisensä vielä paisuttavat tätä myyttiä, ja joskus 1800-luvun lopulla Jussi Johanneksenpojan jälkeläiset uskovatkin jo olevansa viikinkien jälkeläisiä, jotka ovat tulleet sivistämään tätä synkkää ugrimaata, jonka asukkaat itse asiassa ovatkin mongoleja.
Jussi Matinpoika säilyy suomenkielisenä, samoin hänen sukunsa. Itsetunto ei kohene vaan laskee, kun naapurin mies ja suku menestyy ja hyötyy päätöksestään, vaikka oikeasti Jussien osaamisella ei ole mitään eroa. Ilo on astunut Johanssonien elämään, sillä kaikki sujuu helpommin, mutta sitä ei kukaan muista, että niin tapahtuu juuri Jussi Matinpojan ja hänen kaltaistensa kustannuksella. Suru ja masennus täyttää Matinpojan mielen.
Matinpojat tänään
Ja takaisin tälle vuosisadalle. Yhä edelleen on Jussien jälkeläisten tilanteessa tuo samainen ero. Johaniksi muuttuneen Jussin jälkeläiset pääsevät todistettavasti helpommin opiskelemaan, ja saavat vihreämmän oksan elämässä. Taloudellisesti vauraan aseman saavuttaneet Johanin 1800- ja 1900-luvun jälkeläiset ovat lisäksi luoneet instituutioita, joissa saman kielen puhujien taloudelliset edut yhdistyvät.
Kuvaavaa on se, että Matinpojan jälkeläisistä on tullut Johanssonien vallan ylläpitäjiä. Asiat ovat ikään kuin ne olisivat aina olleet niin. Johanssonin jälkeläisillä on oma puolue, joka rehvakkaasti kutsuu itseään ruotsalaiseksi, ja pitää eduskunnassammekin "ruotsalaista eduskuntaryhmää". Voi miten kaukana totuudesta tuo kaikki onkaan!
Ja jottei mitään muuttuisi, Matinpojan jälkeläiset äänestävät vielä eduskunnassakin kaiken tämän jatkumisen puolesta, ja säätävät uuden kielilain. Matinpojan jälkeläiset uhoavat Pohjoismaiden investointipankissa, että siellä pitää puhua myös ruotsia, vaikka oikeatkin ruotsalaiset haluaisivat puhua englantia. Matinpojan jälkeläiset opettavat yhä kouluissaan lapsilleen ruotsia väkisin, eikä sitä ruotsia, mitä Ruotsissa puhutaan, vaan sitä ruotsia, minkä Johanneksenpoika kerran opetteli.
Palataanpa 1700-luvulle. Maaseututaajaman laitamilla asuu kaksi Jussia, Jussi Matinpoika ja Jussi Johanneksenpoika. Varallisuusolot ovat samanlaiset, perhetausta tismalleen sama.
Jussi Johanneksenpoika miettii tykönään omaa tilannettaan. Hän haluaisi päästä myymään maatilkkunsa tuotteet suoraan kaupunkien porvareille, ja saada sillä rahaa ja vaurautta, mutta tapana on ollut, että paikallinen tilanherra on välikätenä. Tilanherra on Ruotsista tullutta väkeä, ja puhuu vain ruotsia.
Jussi Johanneksenpoika tekee mullistavan teon. Koska kerran emämaa on Ruotsi ja pääkaupunki Tukholma, hän vaihtaa perheensä kielen ja nimen. Hänestä tulee Johan Johansson. Perhe vähän vastustelee, eikä uusi kieli suju ongelmitta. Kuluu useampi sukupolvi, ennen kuin uusi kieli on oikeasti vakiintunut suvun kieleksi, ja se aksentti, joka alkuvaiheessa syntyi kun kieli oli vieras ja outo, säilyy sukupolvesta toiseen ja yhäkin.
Toisen Jussin viisas päätös
Johan Johansson menestyy, pystyy itse asioimaan valtaeliitin kanssa, saa vaurautta, ja tuntee itsensä paremmin kuuluvaksi vallanpitäjien luokkaan. Hänen jälkeläisensä vielä paisuttavat tätä myyttiä, ja joskus 1800-luvun lopulla Jussi Johanneksenpojan jälkeläiset uskovatkin jo olevansa viikinkien jälkeläisiä, jotka ovat tulleet sivistämään tätä synkkää ugrimaata, jonka asukkaat itse asiassa ovatkin mongoleja.
Jussi Matinpoika säilyy suomenkielisenä, samoin hänen sukunsa. Itsetunto ei kohene vaan laskee, kun naapurin mies ja suku menestyy ja hyötyy päätöksestään, vaikka oikeasti Jussien osaamisella ei ole mitään eroa. Ilo on astunut Johanssonien elämään, sillä kaikki sujuu helpommin, mutta sitä ei kukaan muista, että niin tapahtuu juuri Jussi Matinpojan ja hänen kaltaistensa kustannuksella. Suru ja masennus täyttää Matinpojan mielen.
Matinpojat tänään
Ja takaisin tälle vuosisadalle. Yhä edelleen on Jussien jälkeläisten tilanteessa tuo samainen ero. Johaniksi muuttuneen Jussin jälkeläiset pääsevät todistettavasti helpommin opiskelemaan, ja saavat vihreämmän oksan elämässä. Taloudellisesti vauraan aseman saavuttaneet Johanin 1800- ja 1900-luvun jälkeläiset ovat lisäksi luoneet instituutioita, joissa saman kielen puhujien taloudelliset edut yhdistyvät.
Kuvaavaa on se, että Matinpojan jälkeläisistä on tullut Johanssonien vallan ylläpitäjiä. Asiat ovat ikään kuin ne olisivat aina olleet niin. Johanssonin jälkeläisillä on oma puolue, joka rehvakkaasti kutsuu itseään ruotsalaiseksi, ja pitää eduskunnassammekin "ruotsalaista eduskuntaryhmää". Voi miten kaukana totuudesta tuo kaikki onkaan!
Ja jottei mitään muuttuisi, Matinpojan jälkeläiset äänestävät vielä eduskunnassakin kaiken tämän jatkumisen puolesta, ja säätävät uuden kielilain. Matinpojan jälkeläiset uhoavat Pohjoismaiden investointipankissa, että siellä pitää puhua myös ruotsia, vaikka oikeatkin ruotsalaiset haluaisivat puhua englantia. Matinpojan jälkeläiset opettavat yhä kouluissaan lapsilleen ruotsia väkisin, eikä sitä ruotsia, mitä Ruotsissa puhutaan, vaan sitä ruotsia, minkä Johanneksenpoika kerran opetteli.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.