En ole ennen tällä sivustolla käynytkään,hyvä kun huomasin niin puranpa vaikka tänne juttuani.
Niin,mulla on mua kolme vuotta vanhempi veli joka on kärsinyt mielenterveysongelmista 90-luvun alkupuolelta asti.Alusta asti veljeni käytös on ollut ailahtelevaa.Toisinaan hän selvästi haluaa apua itselleen ja toisinaan ei.Takana hänellä on joitakin hoitojaksoja psykiatrisessa sairaalassa,lyhyitä,viikon-kahden jaksoja.Tai oikeastaan,asian ydin on nyt siinä että itse rupean olemaan aika kypsä ja väsynyt tähän rumpaan.Kun tuntuu että mikään tai kukaan ei pysty häntä auttamaan,kukaan ei välitä hänestä,hän kuolee pian pois,jne.jne.Tämä siis hänen omien sanojensa mukaan,ja tätä samaa on jatkunut vuosikaudet.Plus lievää väkivaltaista käytöstä mm.viime yönä tuli nyrkillinen multaa parvekkeen ikkunaan kun olimme vaimoni kanssa menossa nukkumaan.Joskus ollaan otettu pikku matsikin pihalla.Mietin vaan että kuinka pitkälle asiat vielä menee,joku tai hän loukkaantuu pahasti.Tää nyt on tämmöistä sekalaista juttua mutta oikeesti funtsin vaan että mitähän tässä tekis ettei tarvi kulkea kusi sukassa oman tai muiden puolesta.
Niin,mulla on mua kolme vuotta vanhempi veli joka on kärsinyt mielenterveysongelmista 90-luvun alkupuolelta asti.Alusta asti veljeni käytös on ollut ailahtelevaa.Toisinaan hän selvästi haluaa apua itselleen ja toisinaan ei.Takana hänellä on joitakin hoitojaksoja psykiatrisessa sairaalassa,lyhyitä,viikon-kahden jaksoja.Tai oikeastaan,asian ydin on nyt siinä että itse rupean olemaan aika kypsä ja väsynyt tähän rumpaan.Kun tuntuu että mikään tai kukaan ei pysty häntä auttamaan,kukaan ei välitä hänestä,hän kuolee pian pois,jne.jne.Tämä siis hänen omien sanojensa mukaan,ja tätä samaa on jatkunut vuosikaudet.Plus lievää väkivaltaista käytöstä mm.viime yönä tuli nyrkillinen multaa parvekkeen ikkunaan kun olimme vaimoni kanssa menossa nukkumaan.Joskus ollaan otettu pikku matsikin pihalla.Mietin vaan että kuinka pitkälle asiat vielä menee,joku tai hän loukkaantuu pahasti.Tää nyt on tämmöistä sekalaista juttua mutta oikeesti funtsin vaan että mitähän tässä tekis ettei tarvi kulkea kusi sukassa oman tai muiden puolesta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Välitä.He välittävät vain tileistään.Niinkauan kuin kotikonsteilla pärjäät,on hyvä.Mitä enemmän saat apua ammattiauttajilta,sen suuremmiksi käyvät vaivasi.He eivät noteera tipantippaa töittensä tuloksistakaan,vaan tuovat vai oman nenänsä pisimmälle vastuissaan ja tiedoissaan,joilla sairastusluvut ovat vain nousseet.Kumartakaa ja niijatkaa heitä vai edelleen,mikä on heille mieleen ja itsellenne umtsia.
sun veljen kanssa? Onko teillä sun mielestä hyvät välit? Onko ne nyt etäiset, kun sulla on vaimo ja perhe, vai edelleen läheiset? Olitteko te lapsina riitapukareita, vai leikittekö enemmän yhdessä?
Ilmeisesti ootte ainakin nyrkkitapelleet, kun se menee sellaiseksi helposti nykyäänkin.
Pystytkö sä hallitsemaan omaa käyttäytymistäsi ja vihaasi, että vaikka veli käviskin päälle, niin sä vaan rauhoittelet ja teet tainnuttavia toimenpiteitä, et lyö, etkä yllytä?
Asuuks sun veli yksin vai onko se jossain palvelutalossa, missä on seuraa ja ruokaa? Onko hänellä harrastuksia, käykö hän jossain terapiaryhmässä tai muuta? Missä päin Suomea olette? Tai veljesi on? Oletteko kaukana toisistanne? Onko veljesi lähettyvillä sellaisia palveluja, joista voisi olla hänelle hyötyä. Kuten vihanpurkuryhmää, asioiden käsittely terapiaryhmää, musiikkiterapia usein auttaa myös, luonto- ja lemmikkiterapia (tätä siis voi olla ihan omatoiminenkin luonnossa kävely, koiran ulkoilutus tms.)
Oletko tavallaan omaishoitaja(ei virallisesti)? Nykyään yhteiskunta käyttää läheisen omaisia NIIN PALJON KUIN MAHDOLLISTA! Tätä tapaa EI SAA HYVÄKSYÄ!!!
Ilman muuta veljesi haluaa sinun apuasi juuri sen vuoksi, olettaisin, koska ei ole muuta apua tarjottu, tai ainakin riittämättömasti. Veljesi tarvitsee enempi tukea kuin hän nyt juuri saa (oletan, koska koet että hän tavallaan on "riippuvainen" sinun läsnäolosta elämässään). Ehkä olen väärässä mutta jos en niin hae apua ja mahdollisimman pian. Mistäkö? Jos kiinnostaa laita sähköpostiosoite tähän.
Noihin edellä esitettyihin kysymyksiin sen verran,että mukuloina ollaan tultu keskenämme toimeen ihan hyvin.Saman katon alla ei(onneksi)asuta.Ja kyllähän sitä tukea tässä vuosien varrella on yritetty antaa niinkuin on ymmärretty.Joskus kyseltiin tukihenkilöksi hänelle,mutta kieltäydyin jyrkästi heti.Luulen että siinä olisi ruvennut menemään omakin mielenterveys.Nykyään suhteemme on sellainen,että vältän kaikenlaista kontaktia häneen.Juuri noista edellä kuvaamisistani asioista johtuen.Eli lähes aina kommunikointi menee vähintään huutamisen puolelle.Hän on järjestään pahalla tuulella ja kiukuttelee asiasta kun asiasta.Monien vuosien takaiset asiat otetaan esille,sellaisetkin joita en itse edes muista.Sitä vaan miettii että miten h....tissä sillä verukkeella että on mielenterv. ongelmia,saa tehdä ja sanoa ihan mitä vaan.
sulla sitten olis tarjolla?
Siksi haluaisin että annat sähköpostiosoitt. että voin sinun kanssa kirjoitella ihan vaan sen vuoksi kun minulla on joskus aikaa ja ehkä minusta on myös apua johonkin kun on omia kokemuksia monen vuoden varrelta myös. Jos tuntuu kummalliselta kun joku voi yrittää olla ystävällinen niin en yhtään ihmettele mutta hyvää vain tarkoitan. Ehkä jo mielestäsi olet yrittänyt kaikki konstit, mutta voidaan ainakin verrata mitä ollaan yritetty ja mitä vielä voi yrittää juuri sen vuoksi että sais "vähän enempi tilaa" omalle elämälle.
Kyllä kaikki samassa tilanteessa olevat, jotka eksyvät tähän keskusteluun, voivat keskustella ja lähettää tähän yhteystiedot siinä mielessä että yhdessä ollaan paljon viisaampia kuin yksin. Tähän foorumiin siroteltuna ei keskustelu yleensä ole kovin antoisaa vaan asiaankuulumattomia kirjoituksia hyvin usein lopulta tulee hajottamaan kokonaisuuden.