Hei, Olen erään Amk:n, tekniikan yksikön muuta henkilökuntaa (en siis opettaja). Ammattikorkeakoulussamme kuumin puheenaihe ja ongelma on tällä hetkellä korkeat keskeyttämisluvut. Keskeyttämiset ovat OK, jos ne johtuvat esim. siitä, että opiskelija siirtyy toiseen kouluun, tai muuttaa toiselle paikkakunnalle ja niille emme amk:ssa voi tehdä juuri mitään. Mutta minua kiinnostaisi tietää, onko ammattikorkeakoulun toiminnassa jotain sellaista parannettavaa, jolla saisimme opiskelijat paremmin pysymään amk:ssa??? Toinen juttu on opintojen hidas eteneminen. Millä niitä ov:ja saataisiin kertymään nopeampaan tahtiin? Onko hyvä, että ensimmäisenä vuonna on paljon tunteja vai olisiko kevyt aloitus mielekkäämpi? Millaisia aineita pitäisi ensimmäisinä vuosina olla pakollisia teoria-aineita/ammatti-aineita?? Kommentteja, please.
Amk-opiskeluiden keskeyttämisistä
Missä mättää...
182983
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
on minulle varsin tuttu ja itse olen sitä mieltä, että pääsykokeet ammattikorkeaan ovat aivan liian helpot. Nyt tuleva materiaali on todella kirjavaa ja monelle tulee todellisia vaikeuksia selvitä, esim. Matemaattisista aineista. Astetta vaikeammat pääsykokeet jha rimaa korkeammalle, kun opiskelioita otetaan sisään, niin ainakin tämä asia korjaantuu.
Olen samaa mieltä. Jostakin syystä opiskelijoista on niin huutava pula (tai koulutuksesta ylitarjontaa), että varsinkin tekniikan alalle pääsee opiskelemaan lähes kukatahansa... Onhan se epäreilua opiskelijaakin kohtaan että hänet päästetään liian helposti kouluun, jossa hän joutuukin huomaamaan, että hänen rahkeensa eivät siellä riitä. Mielestäni se voi olla vain haitaksi koko loppuelämääkin ajatellen, jos koko opiskelu on vain pään seinään hakkaamista, kun lukupää ei riitä ja koulu, Kela ja sukulaiset hengittävät niskaan.
Mielestäni ns.tavallisen työn tekeminen kärsii suuresta aliarvostuksesta. Vain johtajat tuntuvat olevan niitä oikean työntekijöitä. Muut tekevät sitten niitä paskahommia ja ovat niitä elämässään epäonnistuneita tulevia työttömiä.
näin olen tämän ajatellu. väittäkää vapaasti vastaan.
aloitin itse tänä syksynä tradenomin tutkinnon, sv:na markkinointi, ja heti alussa tuntui josko sitä lopettaisi kesken.. alussa turhan vähän tunteja ja vapaata aikaa ei oikein osaa käyttää niiden vähienkään tehtävien tekemiseen.
Alussa (alkubileiden jälkeen) tiukempi ote opiskelijoihin, koska alussa tipahti heti vähän pulkasta ja nyt on vaikea päästä tekemisen makuun.. silti tuntuu että on liian vähän toimintaa..
1. Sisaan paasee aivan liian HELPOSTI. Toisen vuoden tietotekniikan opiskelijoiden joukossa oli porukkaa jotka ei tieda mita eroa on disketilla ja kovalevylla... sisaan otto pitaisi puolittaa.
2.opetusohjelma. Jos lahdet opiskelemaan tietotekniikka niin keta silloin kiinnostaa yleissivistava lukiokemian kertaus tai kirjanpito?
Ja muutenkin 160ov on liikaa AMK tasoisia kursseja. Vahemman pakollisia kursseja, enemman valinnanvapautta ja insinoorin tutkinto 20ov lyhyemmaksi. Nykymenolla evtekista tulee porukkaa jotka tietaa pari teknista lyhennetta monelta eri alalta mutta ei tieda mita mikaan niista tarkoittaa. Ja kurssien opetus on todella huonotasoista paikoitellen. Opettaja ei vaadi, eika oppilaita kiinnosta. Oppilaiden kiinnostuksen puutteen taustalla vaikuttaa se etta kaikki joutuu opiskelemaan kaikkea, eika sita mika oikeasti itsea kinnostaisi...
Opiskelin kaksi vuotta evtekin tietotekniikka linjalla. Sitten keskeytin...
oikeesti, jengi pääsee opiskelemaan esim. mediatekniikkaa ihan liian hepposin perustein.
tradenomiksi pääsee melkein kuka tahansa ja siksi siihen pitäisi kehittää lisää suuntautumisvaihtoehtoja, esim. mainontaan ja muihin erikoistumisjuttuihin. ja oikeesti, joku helvetin taloushallinto pois pakollisista aineista, tai ainaki sellaseksi että siitä pääsee kirjan lukemalla läpi, eikä tarvitse vääntää jotain kirjanpitoa.
sellasella kun ei tee mitään jos ei aio duuniin tilinpitotoimistoon tms.
Mutta opintojen järkevyys vaihtelee varmaan aika paljon eri koulutusohjelmissa, esim. kemian ja biotekniikan ohjelmissa ei juuri turhaa ole ja kaikki opetus on hyvätasoista. Ja hyvästä tasosta johtuen näissä koulutusohjelmissa keskeyttävät ne, jotka ovat päässeet liian heppoisilla taidoilla sisään eli fysiikka, matematiikka ja kemia sekä biokemia eivät ole mitään noin vain läpipäästäviä kursseja.
Eli pääsykokeet vaikeimmiksi ja vähemmän porukkaa sisään!
Vähemmän ja paremmin valikoitua porukka sisään !
"Vähemmän ja paremmin valikoitua porukka sisään !"
Filosofinen kysymys: Pitääkö lopullinen karsinta suorittaa ennen vai jälkeen pääsykokeiden?
Pääsykokeet mittaavat, mitä mittaavat. Huono päivä tai karmea flunssa saattaa pilata suorituksen.
Jos pääsykokeissa raakataan vain ne, joilla ei oleteta olevan mahdollisuuksia menestyä, loppukarsinta käydään koulussa.
Kumpi sitten on parempi, tiedä häntä. Tyypillinen AMK- opiskelija on melko nuori, ja aika harvoin nuorelle ihmiselle on selvää, mitä elämällään haluaa tehdä.
Aina keskeyttäminen ei ole kiinni siitä etteikö pääsis kursseja läpi niiden vaativuudesta johtuen, vaan itse harkitsen keskeyttämistä koska koen nuo aineet amk-tasolla liian helpoiksi enkä halua tuhlata opintotukikuukausiani. En arvannu amk:ta ihan noin helpoks, vaikka käynkin toista noista mainitsemistasi linjoista...
Ainakin täällä tre:lla (piramk) sisään pääsee liian helposti. Meidän ryhmässä viiminen tuli kaksi viikkoa myöhässä varasijalta 75 (?). Oletettavasti osa oli aivan pihalla kaikesta.
Turhia aineita riittää. Vapaavalintaisilla ei tee mitään - pakkopullaa. Sitten on kaikenlaista yhteisiä (KOKO PIRAMK) opintoja, jotka ei liippaa läheltäkään koulutusalaa...
Eikä paljon huvita matikka, kun se on lukion pitkän keratusta...
Tuo keskeyttämisprosentti riippuu varmaan aika paljon mikä ala ja mikä amk on kyseessä.
Mainitsit tuon opintojen etenemisen...Itselläni on se käsitys (kokemus), että amk:ssa opinnot etenevät paljon nopeammin kuin yliopistossa. 40 ov/vuosi on minusta tosi hyvä vauhti! Vai mitä mieltä muut ovat?
Jos opiskelijalle kertyy amk:ssa 40 ov:ta vuodessa, on se kyllä hyvin edetty! Ja suurimmalla osalla opinnot etenevätkin tuohon tahtiin. Ongelmana onkin juuri ne, joilla tuota määrää ei kerry ja he ovatkin potentiaalisia keskeyttäjiä.
ongelmana on opintosuunnitelma tai sen puutteellisuus. Liikaa ns. "pilipali" kursseja. Erikoistumisen pitaisi alkaa heti ensimmaisella vuodella ( ehka nain jossain AMK:ssa ) ja syventya kurssi kurssilta. Rima korkeammalle paasykokeissa!
Missä te oikein opiskelette!?! Valmistuin itse Laureasta tradenomiksi vähän aikaa sitten, eikä siellä noita pilipali kursseja ollut kuin ekana vuotena. Tosin ei olisi tarvinnut olla ollenkaan.
Valinnaisia kursseja saa/joutuu valita 40 ov ja suuntautumis opintoja 20 ov verran ja on mielestäni täysin oma vika, jos valitsee vain pitsinnypläys-kursseja. Ehkei kaikissa kouluissa ole vaihtoehtoja kursseille tarpeeksi, mutta ainakin laureassa opinnoista sai valinnaisten ja suuntautumisopinotjen avulla juuri niin vaikean/helpon kuin itse halusi.
Kursseista pääsi kyllä suhteellisen helpolla läpi, mutta jos vaan viitsi aiheeseen tarpeeksi paneutua niin mielestäni asiallisia olivat.
Siinä olen kuitenkin samaa mieltä, että ensimmäisenä vuotena koulussa oli paljon sinne kuulumatonta porukkaa. Onneksi nämä tajusivat suurimmalta osaltaan lopettaa touhun jo silloin ekana vuonna.
Just näin.
Meillä on opettajina aivan uskomattomia tapauksia! ja siinä olisi ainakin yksi syy lopettaa. (ihme oikeasti etten ole vielä lopettanut) Meillä myös pilipali-kursseja. Tuntuu että niitä on väkisin keksitty että saadaan se 140 ovaria täyteen.. Mielummin enemmän valinnaisia, eikä pakollisia turhia kursseja jossa menee motivaatio koko opiskeluun.
Aloitus vuonna pitää olla tarpeeks kursseja että pääsee opiskelun makuun, muuten sitä sitten lusmuttaa samaan tahtiin loputkin vuodet / lopettaa kun ei jaksa.
En jaksa tähän kirjottaa muita syitä, mutta opettajista vielä sen verran, että en ymmärrä mistä tulevat niin epä-motivoituneet, huonot ja oudot opettajat.
huh huh..
Niissä ammattikorkeakouluissa jotka sijaitsevat yliopistokaupungeissa ovat varmaan opettajatkin pätevämpiä. Opettajilla on mahdollisuus kouluttautua pidemmälle, ja useat opettajat opettavatkin sekä amk:ssa että yliopistolla.
Paikkakunnan koko on tärkeä mittari. Yleensä laadukkaita opettajia kiinnostaa suuremmat kaupungit .
Taso on erityisen hyvää siellä missä ei ole vielä korkeampaa asteen koulutusta, joka imisi parhaat opiskelijat ja opettajat (esim. Teknillistä Yliopistoa).
Toisaalta koulun johto saattaa olla epäinhimillistä sakkia ja säännöt ovat sitten sen mukaiset.