Miehelläni on äitipuoli, jota hän itsekin inhoaa. Hän oli omasta mielestäni miellyttävä alkuun, kunnes meille syntyi pieni tyttö. Olin väsynyt ja hermostuin kun he olivat joka viikonloppu tulossa ja sanoin miehelleni, että kieltää. Hänen oli silti niin vaikea kieltää ja siitä tuli riita. Hän oli sitten kyselemässä, että ehkä en halua heidän tulevan kylään? Sanoin, että en jaksa kun olen todella väsynyt imetyksestä. Joka kerta sitten tavatessa hän painotti kuinka ukilla on ikävä lapsenlasta.
Ristiäiset lähestyi ja hän oli luvannut leipoa leipäkakkua sinne. Ilmeni, ettei mieheni sisko pääsisi tulemaan ja hän oli sitten moittimassa sitä. Minä otin puolustavan kannan ja hän sitten, että ehkä heidänkin pitäisi lähteä pois? Kysyi nenäni edessä ukilta, että suunnitellaanko matka jonnekin?
Kun sitten tyttö itki hänen sylissä niin hän oli painottamassa kuinka hänen maassaan (Brasiliassa) ei kyllä lapset näin reagoi.
Aina kun tyttö itki niin hän minulle, että "hei äiti, lapsella on nälkä!!" vaikka minä tiesin, että olen juuri syöttänyt lapseni ja ei se siitä johdu.
Kun sitten kysyin erotessa sen kerran, että aikooko hän auttaa leipäkakun leivonnassa niin hän, että ei!! Ja minä sitten katsoin häntä, että oletko tosissasi ja naurahdin. Hän vain katsoi totisesti takaisin. Sanoi sitten hetken päästä, että leipoo ja niihin sitten passaisi kuohuviini. Sanoimme, ettei me alkoholia aiota tarjota ristiäisissä.
Viimeksi kun he soittivat kun olivat kuulemma meidän kotikunnassa markkinoilla ja kysyivät, että pääsevätkö käymään niin meillä oli kränää kotona ennestään ja kielsin.
Sitten menimme tapaamaan pelkästään ukkia, joka sitten painotteli, että kun muovimummo olisi NIIN halunnut tavata lapsenlapsen ja leiponut ihan kuivakakkua. Kysyi, että olemmeko ajatelleet antaa joskus päivähoitoon jollekulle ja sanoin, että 6 kuukautisena ei sovi - niin hän sitten, että toisissa maissa olisi vain opittava olemaan päivähoidossa jo tuon ikäisenä.. Kuulosti siltä kuin sanat tuli muovimummolta, koska ukki yleensä on hyvä ukki. Ärsyynnyin kertakaikkiaan, että joka kerralla heitetään jotain loukkaavaa naamalle.
Sanokaa, mitä tekisitte tilanteessani?
Ristiäiset lähestyi ja hän oli luvannut leipoa leipäkakkua sinne. Ilmeni, ettei mieheni sisko pääsisi tulemaan ja hän oli sitten moittimassa sitä. Minä otin puolustavan kannan ja hän sitten, että ehkä heidänkin pitäisi lähteä pois? Kysyi nenäni edessä ukilta, että suunnitellaanko matka jonnekin?
Kun sitten tyttö itki hänen sylissä niin hän oli painottamassa kuinka hänen maassaan (Brasiliassa) ei kyllä lapset näin reagoi.
Aina kun tyttö itki niin hän minulle, että "hei äiti, lapsella on nälkä!!" vaikka minä tiesin, että olen juuri syöttänyt lapseni ja ei se siitä johdu.
Kun sitten kysyin erotessa sen kerran, että aikooko hän auttaa leipäkakun leivonnassa niin hän, että ei!! Ja minä sitten katsoin häntä, että oletko tosissasi ja naurahdin. Hän vain katsoi totisesti takaisin. Sanoi sitten hetken päästä, että leipoo ja niihin sitten passaisi kuohuviini. Sanoimme, ettei me alkoholia aiota tarjota ristiäisissä.
Viimeksi kun he soittivat kun olivat kuulemma meidän kotikunnassa markkinoilla ja kysyivät, että pääsevätkö käymään niin meillä oli kränää kotona ennestään ja kielsin.
Sitten menimme tapaamaan pelkästään ukkia, joka sitten painotteli, että kun muovimummo olisi NIIN halunnut tavata lapsenlapsen ja leiponut ihan kuivakakkua. Kysyi, että olemmeko ajatelleet antaa joskus päivähoitoon jollekulle ja sanoin, että 6 kuukautisena ei sovi - niin hän sitten, että toisissa maissa olisi vain opittava olemaan päivähoidossa jo tuon ikäisenä.. Kuulosti siltä kuin sanat tuli muovimummolta, koska ukki yleensä on hyvä ukki. Ärsyynnyin kertakaikkiaan, että joka kerralla heitetään jotain loukkaavaa naamalle.
Sanokaa, mitä tekisitte tilanteessani?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Täytyi korjata vähän, että siis puolustin miehen siskon lomareissua, että on ymmärrettävää kun se on tilattu jo ja ei rahaa saada takaisin. Eikä se niin haittaa meitä.
Lisäksi tämä muovimummo on ollut puuttumassa asioihin, että meidän lakanat eivät sovellu lapselle, että on liikaa vaatetta päällä kun hikoilee ja ruvennut riisumaan. Mieheni otti tytön pois hänen käsistä ja sanoi, että ei meillä ole kevyempääkään vaatetta, että anna nyt olla. Sitten hän on utelemassa jos miehelleni olen jakanut vanhempainlomaa yhtään, jne.
Minua sapettaa ja mieheni saa siitä kuulla, mutta hänellä ei näytä riittävän rohkeutta sanoa akalle, että hänen mielipiteet ei ole tervetulleita. Hän vain sanoi kun tyttömme syntyi, että ei ikinä tule olemaan minkäänlainen mummo hänen lapselleen.
Minusta tuntuu usein, että tällä naisella ei oikeastaan ole kiinnostusta ollakaan mummo vaan tuhota vain välit. Mieheni on sanonut aiemmin, että nainen on aina vain toivomassa saada hänen isänsä koko huomion ja näyttämässä, että hän on hänen kaikkensa. Ehkä hän nyt on vain mustasukkainen lapsenlapselle, että kun ukki on niin haltijoissaan tästä?
jota nimität siis muovimummiksi, mikä on minusta loukkaavaa
siis loukkaa sinua.
Mistä tuo nimitys tulee?
Siitäkö, ettei ole aito mummi? Kuitenkin on kiinnostunut lapsesta, ethän sano muovilapsestaan?
aina sanaa esim plastfarmor(=muovimummo) jos ei ole OIKEA alkuperäinen lapsen mummo...
Jos anoppi on brasilialainen, niin hänellä on aivan eri temperamentti ja tavat kuin sinulla.
Ota se huomioon.
Kysy miten Brasiliassa otetaan lapsenlapset vastaan.
Siellä taitaa suvun tavat olla aivan toista kuin härmässä.
En saanut juttusi sisällöstä kiinni edes toisella lukemalla. Oli ihan kuin olisi kiinaa lukenut ...
kannattaa varjella. Älä tapaa ärsyttäviä ihmisiä. Mies voi mennä tapaamaan isäänsä, ja kun vauva on isompi, hän voi ottaa hänet mukaan.
Oliko niin, että muovimummo on brasialainen?
Se selittäisi koko stoorin ja ongelman.
Hän tuo oman kulttuurinsa tavat ja uskomukset mukanaan aitoina ja oikeina ja sinulla taas on oma suomalainen kulttuuritaustasi.
Oletan vielä että brasialainen isoäiti on vahva sanelija suvussa, jolla ei ole vastuuta siitä, ovatko hänen neuvonsa sitten oikeita tai vääriä.
Brasiliassa isoäiti on ehdoton auktoriteetti, ja jos siihen lisätään mahdollinen sivistymättömyys, niin konflikti on valmis.
Et selventänyt, kuinka kauan ko. miehen äitipuoli on ollut miehesi äitipuolena.
Maassa maan tavalla, sinulla on oikeus muodostaa suvun suhteet suomalaiseen tapaan ja brasilialainen tuokoon maastaan vain ne rakentavat ja sivistyneet kulttuuriset tapansa.
Toisaalta varmaan ymmärrät häntä hänen taustansa vuoksi ja laskea sanomiset toisesta korvasta pihalle.
eihän meidän pidä apinoida heitä. Unohda sana "muovimummi". Se on loukkaava, oikeasti!
Jos et halua sanoa mummiksi, sano oikealla nimellä, kunnioittaen.
Kiitoksia neuvosta. Näkökantasi luo jonkun verran valoa asiaan.
Hän on ollut miehelleni äitipuoli 8-vuotiaasta lähtien. Ilmeisesti hänkään ei ymmärrä naista kun inhoaa häntä, mutta ei myöskään uskalla sanoa vastaan.
Mietin juuri, että ehkä olen vain väsymyksestä ärsyyntynyt ihmiseen. Yleensä koitan ymmärtää ihmisiä ajatellen, että kaikkeen on selitys.
Nyt en vain jaksa kun toinen tulee ja ottaa jopa tissistä kiinni ja tukkii lapsen suuhun.. Heh!
Mutta jos se on sitä brasilialaista auktoriteettia niin rupeaa vähitellen ymmärtämään. Pitää vain ilmeisesti kertoa missä se raja menee.
Tere! Piti vain huomauttaa, että asumme Ruotsissa. En silti sano suoraan häntä muovimummuksi. En oikeastaan ole sanonut mummuksikaan. Onhan Myyllä oikeakin mummu, joka on suomalainen, joka on käymässä samanaikaisesti lähes aina niin oikeaa mummua on kutsuttava oikealla nimellä. Hän vain joutui jättämään lapsensa pienenä psyykkisistä syistä.
minusta tossa ei ollut mitään mistä pitäis napsahtaa!sul taitaa olla liian kiree pipo????
ensiksi omaa itteäs, voisiko olla sinussa jotain vikaa.
Minusta vaan tuntuu että olisko suvaitsevaisuudesta kyse?
Kulttuuri erojahan on ja niistä puhumalla ja sovittelemalla pitäis selvitä, minusta olisi aikas mielenkiintoista tutustua toisiin kulttuureihin.
Huumorikin voisi auttaa asiaa!
Eripuraisuudella on aina kaksi puolta ja jos kumpikin on periksi antamattomia, niin sota on valmis!
Rajoja saa ja pitää asettaa myös isovanhemmille. Ongelmiasi on, että isovanhemmat ovat mielestäsi liian usein teillä käymässä ja sotkeutuvat asioihinne ja kommentoivat joka kohtaa todella usein, jos oikein ymmärsin päällimmäiset ongelmasi.
Sinulla on oikeus päättää siitä, ketä luonanne käy ja kuinka usein. Jos miehesi kantti ei riitä rajojen asettamiseen, niin sitten sinun pitää ryhdistäytyä. Jos mummon kanssa et pysty kommunikoimaan, niin mikä estää sen, että sanot ukille asiat suoraan? suomi24 on täynnä vinkkejä siihen, miten laitetaan rajoja isovanhemmille ja heidän ylitunkeilevalle käytökselleen.
Toinen ongelmasi on, että mummo kommentoi kaikkea mahdollista. Pahinta mitä voit siinä tilanteessa tehdä, on alkaa puolustelemaan ja selittelemään. Sillä tavalla saat selitellä tekemisiäsi maan ääriin asti. Miten olisi, jos toteaisit jokaiseen asiattomaan kommenttiin, että "se on meidän oma asia" "me teemme näin" tms. Sen enempää selittelemättä tai alkamatta mihinkään väittelyyn. Todella tepsivä keino, sitä täytyy vain jaksaa jonkin aikaa tehdä systemaattisesti, koko ajan. Jossain välissä sitkeinkin mummo jo uskoo, että sanoipa hän mitä tahansa, niin se ei hetkauta miniää suuntaan eikä toiseen eikä saa miniää muuttamaan käytöstään tai toimintatapojaan.
kun tuosta alusta selvisi, että te molemmat siis inhoatte tätä henkilöä - niin jo tuo asettaa tämän "muovimummona" pidettävän henkilön erittäin keljuun asemaan perhekuvioissanne. Jos hän on siis inhottava, niin ette kai itsekään kovin kummoisia ole. Asenne on väärä.