Syrjäseudut ja julkiset palvelut

"Jos aiot jostain kumman syystä muuttaa vaikkapa kaupungista maalle aleneeko tasa-arvoisuutesi mielestäsi jotenkin muihin kansalaisiin nähden ? Epäilen että kyllä alenee."

Mikä on haja-asutusalueelle muuttajan oma vastuu aiheuttamistaan kustannuksista? Jos vaikka on aikaisemmin asunut koulujen ja muiden palveluiden lähellä ja sitten muuttaa alueelle, jossa lapset tarvitsevat koulukuljetuksen, niin miksi muiden veronmaksajien pitäisi maksaa lisääntyneet kulut muuttajan saadessa kenties halvemman asunnon, mieleisensä asuinympäristön yms. Muidenko pitäisi maksaa siitä, että maallemuuttajat parantavat elämänlaatuaan?

Voitaisiin ajatella näinkin: Kuntien tehtävänä on tuottaa lainsäätämät ja muut peruspalvelut kuntalaisille. Lakisääteisiä palveluja tulee pyrkiä karsimaan, jotta kuntalaiset voivat itse valita mistä haluavat maksaa ja kuinka paljon. Kun jokaisen kunnan olisi itse kustannettava palvelunsa, taloudellinen tasa-arvo alkaisi toteutua.

Onhan niin, että ihmiset maksavat varsinkin Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa korkeita asumismenoja verrattuna haja-asutuskuntiin. Mitään kompensaatiota kaupunkilaiset eivät tästä saa. Päinvastoin maaseudulla voidaan asua ja asutaankin väljästi niin, että luontoa ja liikkumatilaa on riittämiin vielä asunnon lähiympäristössäkin. Kaupunkilaiset asuvat esim. Helsingissä pienissä kopperoissa ja maksavat siitä lystistä saman kuin maaseudulla yli 100 neliön omakotitalossa asuvat. Suuret ja suhteellisen varakkaat ja myös vähemmän varakkaat kaupunkikunnat joutuvat omilta veronmaksajiltaan keräämistä veromarkoista antamaan vielä valtionapujen muodossa syrjäseutukunnille lisärahoitusta.

Eikö se olisi tasa-arvoa, että kuntalainen maksaa siitä, että saa asua väljästi maalla eikä tarvitse tunkea kaupunkien ahtauteen. Kaupunkien sisällä tällainen maksaminen ei ole epätavallista. Pientaloasuinalueilla ei nimittäin palvelutaso ole läheskään samaa tasoa kuin kaupunkien keskustoissa ja lähiötaajamissa. Nämä ihmiset ovat valinneet väljemmän asuinmuodon ja maksavat siitä sen hinnan, että palvelutaso heikkenee. Eikö tätä samaa periaatetta voitaisi noudattaa syrjäseuduilla. Jos haluaa välttämättä asua leveämmin niin, että naapureita ei ole huutokantaman päässä, eikö ole oikein, että palvelutaso silloinkin heikkenee ja jos ei halua sen heikkenevän, maksaa sitten itse palvelunsa eikä kerjää siihen muiden kuntien veromarkkoja.

Maaseudulle virtaa verorahoja myös maataloustukien muodossa. Mitä oikeudenmukaisuutta se on, että huonoimmissa asuinoloissa asustavat kaupunkilaiset joutuvat tällä tavoin tukemaan verovaroilla paremman asuintason kansalaisia. Ihan lonkalta väittäisin, että keskiarvokaupunkilaisveronmaksaja, joka maksaa mm. näitä maataloustukia, asuu vähintään puolta pienemmässä asunnossa kuin se, joka saa näitä ilmaisia tukia käyttöönsä. Silti tämän puolta pienemmässä asuvan kaupunkilaisen asumismenot voivat olla puolta suuremmat kuin sen tukea saavan maalaisserkun. Normaalistihan sosiaaliavun tarpeessa olevien asuintaso on ennustettava eli selvästi matalampi kuin tuen antajan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Voitaisiin ajatella näinkin: Kuntien tehtävänä on tuottaa lainsäätämät ja muut peruspalvelut kuntalaisille. Lakisääteisiä palveluja tulee pyrkiä karsimaan, jotta kuntalaiset voivat itse valita mistä haluavat maksaa ja kuinka paljon. Kun jokaisen kunnan olisi itse kustannettava palvelunsa, taloudellinen tasa-arvo alkaisi toteutua.

Onhan niin, että ihmiset maksavat varsinkin Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa korkeita asumismenoja verrattuna haja-asutuskuntiin. Mitään kompensaatiota kaupunkilaiset eivät tästä saa. Päinvastoin maaseudulla voidaan asua ja asutaankin väljästi niin, että luontoa ja liikkumatilaa on riittämiin vielä asunnon lähiympäristössäkin. Kaupunkilaiset asuvat esim. Helsingissä pienissä kopperoissa ja maksavat siitä lystistä saman kuin maaseudulla yli 100 neliön omakotitalossa asuvat. Suuret ja suhteellisen varakkaat ja myös vähemmän varakkaat kaupunkikunnat joutuvat omilta veronmaksajiltaan keräämistä veromarkoista antamaan vielä valtionapujen muodossa syrjäseutukunnille lisärahoitusta.

Eikö se olisi tasa-arvoa, että kuntalainen maksaa siitä, että saa asua väljästi maalla eikä tarvitse tunkea kaupunkien ahtauteen. Kaupunkien sisällä tällainen maksaminen ei ole epätavallista. Pientaloasuinalueilla ei nimittäin palvelutaso ole läheskään samaa tasoa kuin kaupunkien keskustoissa ja lähiötaajamissa. Nämä ihmiset ovat valinneet väljemmän asuinmuodon ja maksavat siitä sen hinnan, että palvelutaso heikkenee. Eikö tätä samaa periaatetta voitaisi noudattaa syrjäseuduilla. Jos haluaa välttämättä asua leveämmin niin, että naapureita ei ole huutokantaman päässä, eikö ole oikein, että palvelutaso silloinkin heikkenee ja jos ei halua sen heikkenevän, maksaa sitten itse palvelunsa eikä kerjää siihen muiden kuntien veromarkkoja.

Maaseudulle virtaa verorahoja myös maataloustukien muodossa. Mitä oikeudenmukaisuutta se on, että huonoimmissa asuinoloissa asustavat kaupunkilaiset joutuvat tällä tavoin tukemaan verovaroilla paremman asuintason kansalaisia. Ihan lonkalta väittäisin, että keskiarvokaupunkilaisveronmaksaja, joka maksaa mm. näitä maataloustukia, asuu vähintään puolta pienemmässä asunnossa kuin se, joka saa näitä ilmaisia tukia käyttöönsä. Silti tämän puolta pienemmässä asuvan kaupunkilaisen asumismenot voivat olla puolta suuremmat kuin sen tukea saavan maalaisserkun. Normaalistihan sosiaaliavun tarpeessa olevien asuintaso on ennustettava eli selvästi matalampi kuin tuen antajan.

nähden täytyy ihmetellä miten ihmeessa heillä on varaa pitää suuria pytinkejä ja monia traktoreja.Ilmeisesti maaseudulla pätee sananlasku "mitä pienemmät tulot sitä korkeampi elintaso".

etuoikeutetut kirjoitti:

nähden täytyy ihmetellä miten ihmeessa heillä on varaa pitää suuria pytinkejä ja monia traktoreja.Ilmeisesti maaseudulla pätee sananlasku "mitä pienemmät tulot sitä korkeampi elintaso".

Eihän niitä traktoreita ole verotettavilla tuloilla osteltu. Ne ovat tulonhankkimiskaluja ja siten verotuksessa vähennyskelpoisia. Yhtä ja toista muutakin voitaneen maatilalla hankkia tulonhankkimisvähennysten piikkiin. EU suosii vielä kaiken lisäksi tällaisia hankintoja myöntämällä investointitukia. Hulluahan se on tällaista tehomaataloutta Suomessa tukea ja harjoittaa, mutta näin se vaan on. Tehomaatalouden tukeminen johtaa suuriin tilakokoihin, mikä puolestaan tarkoittaa väen vähentymistä maaseudulla. Tällaista maaltapakopolitiikkaa meillä tukevat Keskusta ja MTK etunenässä.

Ihmettelijä kirjoitti:

"Jos aiot jostain kumman syystä muuttaa vaikkapa kaupungista maalle aleneeko tasa-arvoisuutesi mielestäsi jotenkin muihin kansalaisiin nähden ? Epäilen että kyllä alenee."

Mikä on haja-asutusalueelle muuttajan oma vastuu aiheuttamistaan kustannuksista? Jos vaikka on aikaisemmin asunut koulujen ja muiden palveluiden lähellä ja sitten muuttaa alueelle, jossa lapset tarvitsevat koulukuljetuksen, niin miksi muiden veronmaksajien pitäisi maksaa lisääntyneet kulut muuttajan saadessa kenties halvemman asunnon, mieleisensä asuinympäristön yms. Muidenko pitäisi maksaa siitä, että maallemuuttajat parantavat elämänlaatuaan?

Tarkoitat siis, että kaikki ihmiset ovat asuinpaikkaan, ikään, ihonväriin, ammattiin, sairauteen, siviilisäätyyn, ym. nähden kaikki tasa-arvoisia keskenään, mutta toiset ovat kuitenkin hieman enemmän tasa-arvoisia kuin toiset ?

Miksi valtion maksamat asumistuet keskitetään esimerkiksi juuri kaupunkeihin. Maallahan ei paljoa asumistukia jaella. Miksi veronmaksajien todellakin pitäisi maksaa siitä, että joku pystyy tukien turvin asumaan kaupungissa ?

idea ? kirjoitti:

Tarkoitat siis, että kaikki ihmiset ovat asuinpaikkaan, ikään, ihonväriin, ammattiin, sairauteen, siviilisäätyyn, ym. nähden kaikki tasa-arvoisia keskenään, mutta toiset ovat kuitenkin hieman enemmän tasa-arvoisia kuin toiset ?

Miksi valtion maksamat asumistuet keskitetään esimerkiksi juuri kaupunkeihin. Maallahan ei paljoa asumistukia jaella. Miksi veronmaksajien todellakin pitäisi maksaa siitä, että joku pystyy tukien turvin asumaan kaupungissa ?

Ei asumistukia mihinkään keskitetä. Kaikki samat kriteerit täyttävät ovat oikeutettuja asumistukeen. Sehän on sosiaalinen vähävaraisten tukimuoto. Maaseudulla asuvat vähävaraiset ovat ihan samalla tavoin oikeutettuja tähän tukeen. Nyt vaan esim. maatalousyrittäjät hakemaan tätä asumistukea, kun he varmaan asuvat yleisesti 25 neliön vuokrakerrostaloyksiössä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ei asumistukia mihinkään keskitetä. Kaikki samat kriteerit täyttävät ovat oikeutettuja asumistukeen. Sehän on sosiaalinen vähävaraisten tukimuoto. Maaseudulla asuvat vähävaraiset ovat ihan samalla tavoin oikeutettuja tähän tukeen. Nyt vaan esim. maatalousyrittäjät hakemaan tätä asumistukea, kun he varmaan asuvat yleisesti 25 neliön vuokrakerrostaloyksiössä.

Nykymeininki perustuu siihen, että ensin pitää verottaa, että voitaisi tukea.

Eikö voitaisi tukea niin, että jätetään verottamatta tai verotetan vähemmän kuin muualla.

Ihan hihasta heitän ajatuksen siitä, että maa jaettaisi vaikkapa viiteen veronmaksuluokkaan valtion verotuksessa, jossa pääkaupunkiseutu olisi kallein ja perimmäinen Lappi halvin. Kunallisvero pysyisi entisellään.

Katsottaisi sitten, miten väestö sijoittuu asumaan halvemman verotuksen rajan taakse, jonne heidän myötään syntyy uutta ostovoimaa.

Jos mikä on markkinataloudessa varmaa, niin se, että palvelut ja yritykset vainuavat, missä rahaa on ja menevät perässä, eli silloin ostovoiman myötä halvemman verotuksen alueille syntyy myös uutta yritystoimintaa ja niiden työntekijöiden muuttaessa alueelle myös lisää kunnallisverotettavia.

Minä en tiedä toimisiko tämä käytännössä, mutta ajatusrakennelmana se tuntuisi kiinnostavalta ja pohtimisen arvoiselta.

idea ? kirjoitti:

Tarkoitat siis, että kaikki ihmiset ovat asuinpaikkaan, ikään, ihonväriin, ammattiin, sairauteen, siviilisäätyyn, ym. nähden kaikki tasa-arvoisia keskenään, mutta toiset ovat kuitenkin hieman enemmän tasa-arvoisia kuin toiset ?

Miksi valtion maksamat asumistuet keskitetään esimerkiksi juuri kaupunkeihin. Maallahan ei paljoa asumistukia jaella. Miksi veronmaksajien todellakin pitäisi maksaa siitä, että joku pystyy tukien turvin asumaan kaupungissa ?

En tarkoita. Lue uudelleen ja koeta ymmärtää, mistä kirjoitan.

Tutustu myös asumistukien myöntämisperusteisiin: ei niitä rajata mitenkään alueellisesti.

Enemmän tietoa, vähemmän kuvitelmia ja harhaluuloja.

Ihmettelijä kirjoitti:

En tarkoita. Lue uudelleen ja koeta ymmärtää, mistä kirjoitan.

Tutustu myös asumistukien myöntämisperusteisiin: ei niitä rajata mitenkään alueellisesti.

Enemmän tietoa, vähemmän kuvitelmia ja harhaluuloja.

No, eihän vastaavasti koulumatkatukiakaan myönnetä tai rajata alueellisesti, vaan ne määräytyvät pelkästään koulumatkojen pituuden mukaan riippumatta missä tai kuinka suuressa kunnassa tai maakunnassa oppilaat asuvat.

Jäbä kirjoitti:

Nykymeininki perustuu siihen, että ensin pitää verottaa, että voitaisi tukea.

Eikö voitaisi tukea niin, että jätetään verottamatta tai verotetan vähemmän kuin muualla.

Ihan hihasta heitän ajatuksen siitä, että maa jaettaisi vaikkapa viiteen veronmaksuluokkaan valtion verotuksessa, jossa pääkaupunkiseutu olisi kallein ja perimmäinen Lappi halvin. Kunallisvero pysyisi entisellään.

Katsottaisi sitten, miten väestö sijoittuu asumaan halvemman verotuksen rajan taakse, jonne heidän myötään syntyy uutta ostovoimaa.

Jos mikä on markkinataloudessa varmaa, niin se, että palvelut ja yritykset vainuavat, missä rahaa on ja menevät perässä, eli silloin ostovoiman myötä halvemman verotuksen alueille syntyy myös uutta yritystoimintaa ja niiden työntekijöiden muuttaessa alueelle myös lisää kunnallisverotettavia.

Minä en tiedä toimisiko tämä käytännössä, mutta ajatusrakennelmana se tuntuisi kiinnostavalta ja pohtimisen arvoiselta.

Suomessa riittäisi ensi aluksi, että otetaan autovero opois niiltä jotka asuvat linjan Pori – Tampere – Kouvola pohjoispuolella.

Jo riittäisi muuttajia ja veronmaksajia. Lisäksi syntyisi melkoiset kakkosasuntomarkkinat.

Mielipidepankki kirjoitti:

Eihän niitä traktoreita ole verotettavilla tuloilla osteltu. Ne ovat tulonhankkimiskaluja ja siten verotuksessa vähennyskelpoisia. Yhtä ja toista muutakin voitaneen maatilalla hankkia tulonhankkimisvähennysten piikkiin. EU suosii vielä kaiken lisäksi tällaisia hankintoja myöntämällä investointitukia. Hulluahan se on tällaista tehomaataloutta Suomessa tukea ja harjoittaa, mutta näin se vaan on. Tehomaatalouden tukeminen johtaa suuriin tilakokoihin, mikä puolestaan tarkoittaa väen vähentymistä maaseudulla. Tällaista maaltapakopolitiikkaa meillä tukevat Keskusta ja MTK etunenässä.

Meidän täytyy totella mitä brysselistä määrätään.Ei tämän pitäisi olla uutta muillekkaan kansalaisille.

Muutos kirjoitti:

Suomessa riittäisi ensi aluksi, että otetaan autovero opois niiltä jotka asuvat linjan Pori – Tampere – Kouvola pohjoispuolella.

Jo riittäisi muuttajia ja veronmaksajia. Lisäksi syntyisi melkoiset kakkosasuntomarkkinat.

Jos autovero olisi alueellinen, autokauppa siirtyisi kokonaan halvan veron alueelle ja kalliin veron alueella ei myytäisi yhtään autoa, kun ne ostettaisi "kaverin kautta".

Toinen asia on, jos veroa siirrettäisi vuotuiseen autonkäyttömaksuun, joka olisi riippuvainen omistajan/haltijan asuinkunnasta. Siihenkin jäisi kiertomahdollisuuksia, mikä aiheuttaisi aikamoista valvonnan tarvetta.

Ei taitaisi toimia. Minusta selkeämpää on alentaa tuloveroa, koska se antaa lisää ostovoimaa markkinoille ja pitää tuotekohtaiset verot ja välilliset verot ennallaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ei asumistukia mihinkään keskitetä. Kaikki samat kriteerit täyttävät ovat oikeutettuja asumistukeen. Sehän on sosiaalinen vähävaraisten tukimuoto. Maaseudulla asuvat vähävaraiset ovat ihan samalla tavoin oikeutettuja tähän tukeen. Nyt vaan esim. maatalousyrittäjät hakemaan tätä asumistukea, kun he varmaan asuvat yleisesti 25 neliön vuokrakerrostaloyksiössä.

Yrittäjät(varsinkaan maanviljelijät) eivät tietääkseni saa asumistukea, eivätkä muitakaan kelan etuuksia ennen kuin ovat pistäneet omaisuutensa lihoiksi. Monet pienviljelijät eivät tätä tajua ja kituuttavat vaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Eihän niitä traktoreita ole verotettavilla tuloilla osteltu. Ne ovat tulonhankkimiskaluja ja siten verotuksessa vähennyskelpoisia. Yhtä ja toista muutakin voitaneen maatilalla hankkia tulonhankkimisvähennysten piikkiin. EU suosii vielä kaiken lisäksi tällaisia hankintoja myöntämällä investointitukia. Hulluahan se on tällaista tehomaataloutta Suomessa tukea ja harjoittaa, mutta näin se vaan on. Tehomaatalouden tukeminen johtaa suuriin tilakokoihin, mikä puolestaan tarkoittaa väen vähentymistä maaseudulla. Tällaista maaltapakopolitiikkaa meillä tukevat Keskusta ja MTK etunenässä.

Oikeita huomioita kaikki paitsi, se että investointien tukeminen ja tilakoon suurentuminen on nimenomaan EU:n aiheuttamaa. EU:ssa taas tämän Suomeenkin pesiytyneen järjettömän maataloustukipolitiikan isiä tai äitejä ovat olleet nimenomaan sosialidemokraattisen ryhmän puolueet. Pääosa näistä järjettömyyksistä oli kehitelty jo ennen suomen EU:hun liittymistä.

Mutta nyt, kun jotain järkevää EU:n suunnalta kuuluu, nimittäin tuen irrottaminen tuotannosta ja samalla byrokratian vähentäminen, niin MTK ja keskusta ovat kyllä hakoteillä sitä vastustaessaan.

etuoikeutetut kirjoitti:

nähden täytyy ihmetellä miten ihmeessa heillä on varaa pitää suuria pytinkejä ja monia traktoreja.Ilmeisesti maaseudulla pätee sananlasku "mitä pienemmät tulot sitä korkeampi elintaso".

Kun nyt kaikki haluavat sitä halpaa ruokaa, joka pitäisi ilmeisesti tuottaa 565 Valmetilla ja kaksisiipisillä auroilla niin tiedoksi tämä:
Maataloudessa toimivat samat lainalaisuudet kuin muuallakin teollisuudessa. Eli pienellä sahalla puun sahaaminen tulee kalliimmaksi kuin suuressa sahateollisuuslaitoksessa. Selluloosaa ei kannata keittää muuripadassa, halvempaa se on isossa laitoksessa. Näin myös maataloudessa, kyllä ne isot koneet ja traktorit tekevät duunit halvemmalla kuin pienet. Erikoista on se, että maanviljelijän traktori aiheuttaa kateutta, onhan se vain työkalu, ei siellä pidetä cocktailpirsteitä eikä sillä voi lentää Goalle.
En muuten ymmärrä, miten traktoreiden määrä voi vaikuttaa kenenkään elintasoon, tulojen määrä varmasti.

Terttu kirjoitti:

Yrittäjät(varsinkaan maanviljelijät) eivät tietääkseni saa asumistukea, eivätkä muitakaan kelan etuuksia ennen kuin ovat pistäneet omaisuutensa lihoiksi. Monet pienviljelijät eivät tätä tajua ja kituuttavat vaan.

Voi olla vaikeaa, mutta ei sen vaikeampaa kuin kellään muullakaan. Asumistukien myöntämisedellytysten suhteen ihmiset ovat samalla viivalla, asuivatpa maalla tai kaupungeissa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Voi olla vaikeaa, mutta ei sen vaikeampaa kuin kellään muullakaan. Asumistukien myöntämisedellytysten suhteen ihmiset ovat samalla viivalla, asuivatpa maalla tai kaupungeissa.

Maaseudulla asumisen hinta on kyllä sitä luokkaa, että korkeimmatkaan vuokrat eivät riitä perusteeksi tuen maksamiselle.

Ihmiset ovat samalla viivalla, jos myös asumiskustannukset ovat samalla tasolla. Mutta miksi ihmisten asumista kaupungeissa pitää tukea veronmaksajien rahoilla, jos asuminen on siis niin älyttömän halpaa maaseudulla ? Asumisen tukeminen kaupungeissahan on suoraa tukea kaupungin yrityksille, koska niiden ei tarvitse osallistua mitenkään työväkensä asumiskustannuksiin.

Työntekijöitä on heti tarjolla joka puolella, kun valtio on verovaroin asuttanut työntekijät yritysten läheisyyteen helposti hyödynnettäväksi. Eikö yritysten pitäisi siis maksaa edes osa näistä kuluista itse omien työntekijöidensä osalta ? Tai sitten muuttaa toimipaikkansa sinne missä asuminen on halvempaa, jos ei ole halukas maksamaan työntekijöidensä suurempia asumiskustannuksia.

Mielipidepankki kirjoitti:

Voitaisiin ajatella näinkin: Kuntien tehtävänä on tuottaa lainsäätämät ja muut peruspalvelut kuntalaisille. Lakisääteisiä palveluja tulee pyrkiä karsimaan, jotta kuntalaiset voivat itse valita mistä haluavat maksaa ja kuinka paljon. Kun jokaisen kunnan olisi itse kustannettava palvelunsa, taloudellinen tasa-arvo alkaisi toteutua.

Onhan niin, että ihmiset maksavat varsinkin Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa korkeita asumismenoja verrattuna haja-asutuskuntiin. Mitään kompensaatiota kaupunkilaiset eivät tästä saa. Päinvastoin maaseudulla voidaan asua ja asutaankin väljästi niin, että luontoa ja liikkumatilaa on riittämiin vielä asunnon lähiympäristössäkin. Kaupunkilaiset asuvat esim. Helsingissä pienissä kopperoissa ja maksavat siitä lystistä saman kuin maaseudulla yli 100 neliön omakotitalossa asuvat. Suuret ja suhteellisen varakkaat ja myös vähemmän varakkaat kaupunkikunnat joutuvat omilta veronmaksajiltaan keräämistä veromarkoista antamaan vielä valtionapujen muodossa syrjäseutukunnille lisärahoitusta.

Eikö se olisi tasa-arvoa, että kuntalainen maksaa siitä, että saa asua väljästi maalla eikä tarvitse tunkea kaupunkien ahtauteen. Kaupunkien sisällä tällainen maksaminen ei ole epätavallista. Pientaloasuinalueilla ei nimittäin palvelutaso ole läheskään samaa tasoa kuin kaupunkien keskustoissa ja lähiötaajamissa. Nämä ihmiset ovat valinneet väljemmän asuinmuodon ja maksavat siitä sen hinnan, että palvelutaso heikkenee. Eikö tätä samaa periaatetta voitaisi noudattaa syrjäseuduilla. Jos haluaa välttämättä asua leveämmin niin, että naapureita ei ole huutokantaman päässä, eikö ole oikein, että palvelutaso silloinkin heikkenee ja jos ei halua sen heikkenevän, maksaa sitten itse palvelunsa eikä kerjää siihen muiden kuntien veromarkkoja.

Maaseudulle virtaa verorahoja myös maataloustukien muodossa. Mitä oikeudenmukaisuutta se on, että huonoimmissa asuinoloissa asustavat kaupunkilaiset joutuvat tällä tavoin tukemaan verovaroilla paremman asuintason kansalaisia. Ihan lonkalta väittäisin, että keskiarvokaupunkilaisveronmaksaja, joka maksaa mm. näitä maataloustukia, asuu vähintään puolta pienemmässä asunnossa kuin se, joka saa näitä ilmaisia tukia käyttöönsä. Silti tämän puolta pienemmässä asuvan kaupunkilaisen asumismenot voivat olla puolta suuremmat kuin sen tukea saavan maalaisserkun. Normaalistihan sosiaaliavun tarpeessa olevien asuintaso on ennustettava eli selvästi matalampi kuin tuen antajan.

Tiesitkö, että maalaisserkku tekee lumityönsä itse? Tiekin on monesti itse perustettu ja maksettu. Vaikka kaupungin keskustaan on matkaa vain 7km, sinne ei pääse kuin omalla kyydillä. Aina ei jaksa polkea pyörällä, joten useimmiten on pakko käyttää autoa, lähimpään ruokakauppaankin on 5km. Tiedätkö mitä se maksaa, siis oma auto? Onneksi posti vielä tuodaan postilaatikkoon päätienvarteen, meillä matkaa on vain 200m. Kiinteistöverokin on ihan kivan suuruinen. Täytyyhän se maksaa kun kerran omistaakin...

Tiedätkö, Mielipidepankki, rakastan kotiani ja olen onnellinen täällä maalla, kaukana Lapissa. En suurin surminkaan muuttaisi kaupunkiin, vaikka minulla olisi siihen varaakin. On täällä tilaa sinullekin, niin ei jatkuvasti tarvitse itkeä ruikuttaa näillä Suomi24 -palstoilla.

Rakkain terveisin Maalaisserkku

"Kuuntelin juuri radiosta toteamusksen: "Argentiinassa uus-liberalismi on johtanut kaaokseen. Maassa on työttömiä yli 50%. Suuri osaa kansaa elää köyhyysrajan alapuolella." "

Jokainen maailman menoa seurannut tietää, että Argentiina on ollut aika lailla kaaoksen vallassa jo hyvin pitkään. Ennen niin rikkaan (heti sodan jälkeen kuului maailman kymmenen rikkaimman maan joukkoon) maan alamäki alkoi populistisen ja eräänlaista sosiaalidemokratiaa toteuttaneen Peronin aikana. Mielettömimpiä aikakauden populistisista päätöksistä oli ilmaiset junamatkat. Samansuuntaisia, erityisesti ay-liikettä ja varsinaisten sosialistien vaatimusten kanssa kilpailevai "uudistuksia" Peronilla oli paljon. Tämän lopettaakseen sotilaat tekivät vallankaappauksen, mutta ei sotilasdiktatuurikaan, joka palveli populistisesti vain eri ryhmiä, pystynyt alaspäin menoa pysäyttämään. Maa velkaantui valtavasti ja viime vuosien uus-liberalismi oli viimeinen keino yrittää estää konkurssi. Joiltain osin se on jo onnistunutkin: mm. maataloustuotteiden vienti on taas lähtenyt liikkeelle ja alkanut kannatta. Tätä ei varmaankaan YLE:n sosialistitoimittajat kertoneet?

Kun otit tuon tehokkuusnäkökulman tuossa muodossa esille, niin paras esimerkki tehokkuudesta ei kai voi olla Argentiina, vaan Yhdysvallat. Kun kritisoit tehokkuutta ja sitä mihin se johtaa, puhu silloin USAsta, koska se on kustannustehokkuuden mallivaltio jo pitemmältä ajalta. Aina löytyy kyllä tällaisia Argentiinan tapaisia talouksia, joissa epätasaiset omistusolot, poliitikkojen korruptoituneisuus ja lähtökohtaiset huonot mahdollisuudet kehitykseen johtavat aina silloin tällöin surullisiin katastrofeihin. Ei kapitalismi tai talousliberalismi mitään aina oikeassa olevia uskonkappaleita ole, vaikka suunnitelmataloudet eivät enää olekaan muodissa. Olen samaa mieltä siitä, että on paljon asioita, joita ei peilata vain rahan avulla. Senpä takia näiden asioiden puolesta puhujien tulisikin jättää taloudelliset vaatimukset pois puheistaan. Sehän on vähän niin kuin se entisaikojen isäntä, joka vastasi papille, kun tämä kehui sitä, kuinka Jumala hoitaa hienosti puutarhaansa. Isäntä tokaisi papille, että olisipa vaan ollut näkemässä miten Jumala sitä hoiti ennen kuin hän alkoi puutarhasta huolehtia.

Tasavallan päämies on myös puhunut. Ja ihan asiaa. Tähänkin kohtaan sopii siteerata puheen yhtä keskeistä kohtaa. Se kuuluu Kauppalehdestä siteeratun perusteella näin: "Suomessa huolehditaan liikaa pääkaupunkiseudun ja muun maan välisestä tasapainosta. Pääkaupunkiseudulla on muihin maihin verrattuna vähän kansainvälisten yritysten merkittäviä toimipisteitä. Syitä tähän kannattaa pohtia." Tasvallan päämies jatkaa ja sanoo, että "kohtalonkysymys on se, miten Suomi voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa investoinneista ja osaavista ihmisistä Euroopan, Aasian ja Amerikan johtavien keskusten puristuksessa. Kilpailussa huomio kiinnittyy muun muassa tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistämiseen ja yritys- ja yksilöverotukseen. Puut eivät kasva kultaisia hedelmiä itsekseen, huomauttaa päämiehemme ja vaatii Suomelta aktiivista panostamista liiketoimintaympäristön suotuisaan kehittämiseen."

Tämä on todelliselta vallankäyttäjältältämme selvää tekstiä aluepolitiikan "mielekkyydestä" taloudenhoidon kannalta. Kaikkihan tunnemme tämän päämiehen, vaikka häntä ei ole tehtäväänsä vaaleilla valittukaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kun otit tuon tehokkuusnäkökulman tuossa muodossa esille, niin paras esimerkki tehokkuudesta ei kai voi olla Argentiina, vaan Yhdysvallat. Kun kritisoit tehokkuutta ja sitä mihin se johtaa, puhu silloin USAsta, koska se on kustannustehokkuuden mallivaltio jo pitemmältä ajalta. Aina löytyy kyllä tällaisia Argentiinan tapaisia talouksia, joissa epätasaiset omistusolot, poliitikkojen korruptoituneisuus ja lähtökohtaiset huonot mahdollisuudet kehitykseen johtavat aina silloin tällöin surullisiin katastrofeihin. Ei kapitalismi tai talousliberalismi mitään aina oikeassa olevia uskonkappaleita ole, vaikka suunnitelmataloudet eivät enää olekaan muodissa. Olen samaa mieltä siitä, että on paljon asioita, joita ei peilata vain rahan avulla. Senpä takia näiden asioiden puolesta puhujien tulisikin jättää taloudelliset vaatimukset pois puheistaan. Sehän on vähän niin kuin se entisaikojen isäntä, joka vastasi papille, kun tämä kehui sitä, kuinka Jumala hoitaa hienosti puutarhaansa. Isäntä tokaisi papille, että olisipa vaan ollut näkemässä miten Jumala sitä hoiti ennen kuin hän alkoi puutarhasta huolehtia.

Tasavallan päämies on myös puhunut. Ja ihan asiaa. Tähänkin kohtaan sopii siteerata puheen yhtä keskeistä kohtaa. Se kuuluu Kauppalehdestä siteeratun perusteella näin: "Suomessa huolehditaan liikaa pääkaupunkiseudun ja muun maan välisestä tasapainosta. Pääkaupunkiseudulla on muihin maihin verrattuna vähän kansainvälisten yritysten merkittäviä toimipisteitä. Syitä tähän kannattaa pohtia." Tasvallan päämies jatkaa ja sanoo, että "kohtalonkysymys on se, miten Suomi voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa investoinneista ja osaavista ihmisistä Euroopan, Aasian ja Amerikan johtavien keskusten puristuksessa. Kilpailussa huomio kiinnittyy muun muassa tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistämiseen ja yritys- ja yksilöverotukseen. Puut eivät kasva kultaisia hedelmiä itsekseen, huomauttaa päämiehemme ja vaatii Suomelta aktiivista panostamista liiketoimintaympäristön suotuisaan kehittämiseen."

Tämä on todelliselta vallankäyttäjältältämme selvää tekstiä aluepolitiikan "mielekkyydestä" taloudenhoidon kannalta. Kaikkihan tunnemme tämän päämiehen, vaikka häntä ei ole tehtäväänsä vaaleilla valittukaan.

Tietysti voin puhua myös Argentiinasta, jos haluan. Se on varoittava esimerkki siitä, kun lähdetään löysin perustein oikotietä vaurauteen. USA on tietysti mahtava valtio, mutta en ole lainkaan kateellinen heidän järjestelmästään. Kunnioitan heidän valintaansa, mutta toivon, että meillä Suomessa ei koskaan mentäisi samanlaiseen. Miksi? Suuri osa kansasta ei ole minkään terveydenhoitojärjestelmän piirissä. Rikollisuus on moninkertainen Suomeen verrattuna. Vankeja on moninkertainen määrä Suomeen verrattuna. Miljoonat täysipäiväisesti työssä käyvät kansalaiset ovat köyhyysrajan alapuolella, palkka ei riitä elämiseen. "Working poor". Toivottavasti meillä voidaan välttää nämä. Todettakoon lisäksi, että USA maksaa valtavat määrät maataloustukea. En halua samaa mallia meille.

Lukija Y kirjoitti:

Tietysti voin puhua myös Argentiinasta, jos haluan. Se on varoittava esimerkki siitä, kun lähdetään löysin perustein oikotietä vaurauteen. USA on tietysti mahtava valtio, mutta en ole lainkaan kateellinen heidän järjestelmästään. Kunnioitan heidän valintaansa, mutta toivon, että meillä Suomessa ei koskaan mentäisi samanlaiseen. Miksi? Suuri osa kansasta ei ole minkään terveydenhoitojärjestelmän piirissä. Rikollisuus on moninkertainen Suomeen verrattuna. Vankeja on moninkertainen määrä Suomeen verrattuna. Miljoonat täysipäiväisesti työssä käyvät kansalaiset ovat köyhyysrajan alapuolella, palkka ei riitä elämiseen. "Working poor". Toivottavasti meillä voidaan välttää nämä. Todettakoon lisäksi, että USA maksaa valtavat määrät maataloustukea. En halua samaa mallia meille.

Saat toki puhua vaikka Timbuktusta, jos haluat. Tarkoitukseni oli vain sanoa, että USA on esimerkinä kustannustehokkusajattelusta validimpi kuin Argentiina.

Myös minusta USAssa on menty vikaan monessa asiassa. Äärimmäisyyksiin viety individualismi on kuitenkin siellä ehkä tärkeämpi syy ongelmille kuin tealoudellinen tehokkuusajattelu. Tietysti ne täydentävät toisiaan. Eli individualismin korostaminen ja taloudellisen libetralismin noudattaminen kulkevat usein käsi kädessä.

Kuva USAn rikollisuuden moninkertaisuudesta ei välttämättä ole ihan tosi. Kun rikollisuusluvut suhteutetaan väestömääriin, erot eivät olekaan enää niin tuntuvat kuin alun alkaen näytti. Tietysti suurkaupunkien rikollisuus on USAssa suuri ongelma, mutta maassa on myös tässä suhteessa paljon hyvinkin rauhallisia kolkkia. USAn vankiluvut ovat sitä vastoin noin 10 kertaa suuremmat kuin meillä. Kun meillä rikollisuusongelmia ratkotaan sosiaalipoliittisin keinoin, USAssa ne yritetään ratkaista panemalla ihmisiä vankiloihin. USAta voikin kutsua oikeaksi vankileirien saaristoksi, sillä väestöön suhteutetuna vankimäärä on jopa korkeampi kuin Venäjällä.

Kannatan monessa suhteessa hyvinvointivaltiomallia. Näin esim. koulutus- ja terveysjärjestelmissä sekä sosiaalisten ongelmien hoidossa. Mutta se on vähän eri asia kuin se, että me omassa taloudessamme pyrimme tehottomuuteen ja taloudellisesti epäviisaisiin aluepoliittiisiin ratkaisuihin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Saat toki puhua vaikka Timbuktusta, jos haluat. Tarkoitukseni oli vain sanoa, että USA on esimerkinä kustannustehokkusajattelusta validimpi kuin Argentiina.

Myös minusta USAssa on menty vikaan monessa asiassa. Äärimmäisyyksiin viety individualismi on kuitenkin siellä ehkä tärkeämpi syy ongelmille kuin tealoudellinen tehokkuusajattelu. Tietysti ne täydentävät toisiaan. Eli individualismin korostaminen ja taloudellisen libetralismin noudattaminen kulkevat usein käsi kädessä.

Kuva USAn rikollisuuden moninkertaisuudesta ei välttämättä ole ihan tosi. Kun rikollisuusluvut suhteutetaan väestömääriin, erot eivät olekaan enää niin tuntuvat kuin alun alkaen näytti. Tietysti suurkaupunkien rikollisuus on USAssa suuri ongelma, mutta maassa on myös tässä suhteessa paljon hyvinkin rauhallisia kolkkia. USAn vankiluvut ovat sitä vastoin noin 10 kertaa suuremmat kuin meillä. Kun meillä rikollisuusongelmia ratkotaan sosiaalipoliittisin keinoin, USAssa ne yritetään ratkaista panemalla ihmisiä vankiloihin. USAta voikin kutsua oikeaksi vankileirien saaristoksi, sillä väestöön suhteutetuna vankimäärä on jopa korkeampi kuin Venäjällä.

Kannatan monessa suhteessa hyvinvointivaltiomallia. Näin esim. koulutus- ja terveysjärjestelmissä sekä sosiaalisten ongelmien hoidossa. Mutta se on vähän eri asia kuin se, että me omassa taloudessamme pyrimme tehottomuuteen ja taloudellisesti epäviisaisiin aluepoliittiisiin ratkaisuihin.

Vastasin tuossa, että USA 1) maksaa tähtitieteellisiä summia maataloustukea. 2) Suhteutettuna väkilukuun on vankien määrä on noin viisinkertainen Suomeen verrattuna (jossakin näin tilaston, on muistikuva). 3)Rikollisuus on selvästi korkeampi kuin Suomessa (suhteutettuna väkilukuun, muistikuva tilastosta). 4)Työssäkäyviä toimeentulorajan alapuolella eläviä on miljoonia. Nämä faktat puhuvat puolestaan! Huom! vankiluku suhteutettuna nimenomaan väkilukuun! Kannattaa säilyttää tämä vähän tehoton pohjoismainen malli. Tosin tehoja oikeassa kohtaa voi vähän lisätäkin, esim kaikki työhön Suomen puolesta!

Tuossa Jäbä yrittää keksiä ratkaisua sellaiseen ongelmaan, johon ei ole ratkaisua. Syntymäpaikkojen mukainen verotus ei auta mitään.
Aina on tilanne sellainen, että verotulojen siirtoa alueelta toiselle tasapainoitusmielessä tarvitaan ja tapahtuu. Ja se onkin aivan oikein. Ei siihen ole muuta ratkaisua. Näin Suomi pidetään asuttuna ja kaikki saavat suunnilleen samat palvelut. Ei voida palata takaisin kivikauteen. Syrjäseuduilla palvelujen ylläpitäminen tulee kaalliimmaksi, ottaen huomioon sieltä kertyvät verotulot. Suurituloiset asuvat kaupungeissa. Näin on ja tulee olemaan jatkossakin! Palvelut säilytettäköön myös maaseudulla. Se on juuri se oikeudenmukainen jakaminen.

Lukija Y kirjoitti:

Tuossa Jäbä yrittää keksiä ratkaisua sellaiseen ongelmaan, johon ei ole ratkaisua. Syntymäpaikkojen mukainen verotus ei auta mitään.
Aina on tilanne sellainen, että verotulojen siirtoa alueelta toiselle tasapainoitusmielessä tarvitaan ja tapahtuu. Ja se onkin aivan oikein. Ei siihen ole muuta ratkaisua. Näin Suomi pidetään asuttuna ja kaikki saavat suunnilleen samat palvelut. Ei voida palata takaisin kivikauteen. Syrjäseuduilla palvelujen ylläpitäminen tulee kaalliimmaksi, ottaen huomioon sieltä kertyvät verotulot. Suurituloiset asuvat kaupungeissa. Näin on ja tulee olemaan jatkossakin! Palvelut säilytettäköön myös maaseudulla. Se on juuri se oikeudenmukainen jakaminen.

Sinulla on ehkä vähän eri käsitys oikeudenmukaisuutta kuin joillakin muilla. Ainakin minun oikeudenmukaisuuskäsityksestä ne poikkeavat.

Kuten olen sanonut maaseudulla asutaan paljon väljemmin ja halvemmin asumiskustannuksin kuin kaupungeissa. Silti tukivirtojen suunta on kaupungeista maalle päin. Miksi halpojen asumiskustannusten kuntia ei velvoiteta ensisijaisesti hoitamaan taloutensa kuntoon omin keinoin. Yksi tällainen olisi kiinteistöverojen nostaminen ja veropohjan laajentaminen. Tällä tavoin voitaisiin asumiskustannusten eriarvoisuutta tasata. Sen jälkeen olisi jo kaupunkilaisenkin paljon helpompi ymmärtää, jos tullaan käsi ojossa pyytämään. Tähän saakkahan on enemmän vaadittu kuin pyydetty.

Mielipidepankki kirjoitti:

Sinulla on ehkä vähän eri käsitys oikeudenmukaisuutta kuin joillakin muilla. Ainakin minun oikeudenmukaisuuskäsityksestä ne poikkeavat.

Kuten olen sanonut maaseudulla asutaan paljon väljemmin ja halvemmin asumiskustannuksin kuin kaupungeissa. Silti tukivirtojen suunta on kaupungeista maalle päin. Miksi halpojen asumiskustannusten kuntia ei velvoiteta ensisijaisesti hoitamaan taloutensa kuntoon omin keinoin. Yksi tällainen olisi kiinteistöverojen nostaminen ja veropohjan laajentaminen. Tällä tavoin voitaisiin asumiskustannusten eriarvoisuutta tasata. Sen jälkeen olisi jo kaupunkilaisenkin paljon helpompi ymmärtää, jos tullaan käsi ojossa pyytämään. Tähän saakkahan on enemmän vaadittu kuin pyydetty.

Miksi siis kaupungissa asumista pitää tukea verovaroin, jos asuminen maaseudulla olisi paljon halvempaa ? Eikö yritysten pitäisi markkinataloudessa sitoutua maksamaan myös omien työntekijöidensä asumiskuluja ?

luokkajako kirjoitti:

Miksi siis kaupungissa asumista pitää tukea verovaroin, jos asuminen maaseudulla olisi paljon halvempaa ? Eikö yritysten pitäisi markkinataloudessa sitoutua maksamaan myös omien työntekijöidensä asumiskuluja ?

Miten sitä kaupunkiasumista palkansaajien osalta muka tuetaan verovaroin. Tietääkseni ainoa tukimuoto on asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus, mikä on ihan valtakunnallinen ratkaisu. Sen myönnän, että tämä verovähennysoikeus on ollut omiaan nostamaan asuntojen hintoja. Suorat asumistuet myönnetään sosiaalisin perustein. Yritykset maksavat työntekijöilleen palkkaa ja joku kertoi tässä, että kaupunkiyritykset kaiken lisäksi maksavat hyvin palkkaa, jolloin suurituloiset pakkautuvat kaupunkeihin. Ei hyvätuloisille palkansaajille mitää asumitukia myönnetä.

Kunta järjestää vesi- ja viemärilinjat kaupunkiasuntoihin, mutta ei ilmaiseksi. Liittymisistä ja palveluista maksetaan käypä hinta kunnalliselle vesi- ja viemärilaitokselle samoin kuin kunnallisille jätehuoltolaitoksille. Voisitko kertoa, millaista se työssä käyvien palkansaajien sama asumistuki oikein, joka tulisi sälyttää yritysten maksettavaksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Sinulla on ehkä vähän eri käsitys oikeudenmukaisuutta kuin joillakin muilla. Ainakin minun oikeudenmukaisuuskäsityksestä ne poikkeavat.

Kuten olen sanonut maaseudulla asutaan paljon väljemmin ja halvemmin asumiskustannuksin kuin kaupungeissa. Silti tukivirtojen suunta on kaupungeista maalle päin. Miksi halpojen asumiskustannusten kuntia ei velvoiteta ensisijaisesti hoitamaan taloutensa kuntoon omin keinoin. Yksi tällainen olisi kiinteistöverojen nostaminen ja veropohjan laajentaminen. Tällä tavoin voitaisiin asumiskustannusten eriarvoisuutta tasata. Sen jälkeen olisi jo kaupunkilaisenkin paljon helpompi ymmärtää, jos tullaan käsi ojossa pyytämään. Tähän saakkahan on enemmän vaadittu kuin pyydetty.

Ajatellaan vaikka Helsinkiä. Suuri osa valtion korkeimmista virkamieheistä asuu Helsingissä. Hallitus ja eduskunta toimivat Helsingissä. Suurilla yrityksillä on pääkonttorinsa Helsingissa suureksi osaksi. Siis suurituloisia asuu Helsingissä paljon enemmän kuin maalla. Veroja kertyy paljon. Maalla asuu paljon pienituloisia. Veroja kertyy vähän. Voidaan järjestää terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, koulupalvelut ja muut vastaavat Helsingissä paljon tasokkaammin kuin maalla. Maalla asuvat lähes pudotetaan pois terveyspalvelujen piiristä ja sosiaalipalvelujen piiristä. Näin palvelut jaetaan veronmaksukyvyn mukaan. Tämä on oikeudenmukaisuus M:n mukaan. Voidaan myös säilyttää suunnilleen sama taso maalla palvelujen suhteen. Tällöin tarvitaan rahan siirtämistä kaupungista maalaiskunnille. Tämä on oikeudenmukaista monen muun mukaan. Luulisin, että tämän jälkimmäisen kannan takana ovat SDP, keskusta ja osa kokoomusta. M:n kanssa samaa mieltä ovat ääriryhmät oikealla, osa kokoomusta, ja jotkut haihatteluryhmät, joiden sijainti kartalla on hämärä. Ei se ole oikeudenmukainen. Pyritään nimenomaan eriarvoisuuteen. Jakoperusteena veronmaksukyky. Silloin Suomen kansalainen ei olisikaan enää tasavertainen lain edessä. Sehän olisi väärin ja vastoin jopa perustuslakia. Käytin tuossa aiemmin ilmausta "Paluu takaisin kivikauteen".

Teet tuossa huiman ehdotuksen; "lain säätämisestä,jonka mukaan kunnallisvero maksettaisiin aina ao. henkilön syntymäkuntaan"

Tarkoitatko, että tähän siirryttäisiin välitömästi ?

Joskushan on esitetty, että kesämökkiläiset maksaisivat veronsa kesäloman ajalta mökkikuntaan.

Tästä huomattavasti pitemmälle menevä ehdotuksesi olisi oikeudenmukainen, silloin kunnasta poismuuttaneet maksaisivat aiheuttamansa monenlaiset kulut takaisin sille kunnalle missä ovat varttuneet ja mistä käsin heidät on monasti
valmiiksi ammattiin koulutettu, monissa tapauksissa he saavat merkittävän pääomapanoksenkin mukaansa asunnon ostoa varten.

Tuomo Kankkunen kirjoitti:

Teet tuossa huiman ehdotuksen; "lain säätämisestä,jonka mukaan kunnallisvero maksettaisiin aina ao. henkilön syntymäkuntaan"

Tarkoitatko, että tähän siirryttäisiin välitömästi ?

Joskushan on esitetty, että kesämökkiläiset maksaisivat veronsa kesäloman ajalta mökkikuntaan.

Tästä huomattavasti pitemmälle menevä ehdotuksesi olisi oikeudenmukainen, silloin kunnasta poismuuttaneet maksaisivat aiheuttamansa monenlaiset kulut takaisin sille kunnalle missä ovat varttuneet ja mistä käsin heidät on monasti
valmiiksi ammattiin koulutettu, monissa tapauksissa he saavat merkittävän pääomapanoksenkin mukaansa asunnon ostoa varten.

..."ehdotukseni" oli pelkkä heitto keskustelun virittämiseksi, joka tuli mieleeni vasta kun kirjoitin viestini alkuosaa.

En siis ole ajatellut asiaa yhtään tuon pidemmälle.

Mutta jos hetki leikitään ajatuksella, niin minusta tuo veronmaksu kesämökkikuntaan ei olisi hassumpaa. Alkaisivatko kunnat sen jälkeen kaavoittaa isoja kesämökkitontteja kauniiden järvien rantoihin ja järjestää kesätapahtumia saadakseen kuntaansa "rikkaita optiomiljonäärejä"? ;-) Synnyttäisikö se vastustusta "tasa-arvon nimessä"?

Ja jos jatketaan ajatusta elinikäisestä kunnallisveron maksusta syntymäkuntaan, niin auttaisihan se muuttotappiokuntia yhden sukupolven verran, mutta sen jälkeen alkaisi auttaa muuttovoittokuntia. Taannehtivaksi sitä tuskin voisi ajatella.

Vai alkaisivatko kunnat esim. tarjota ensiluokkaisia synnytyspaikkoja ja äitiys-& isyyslomaa ilmaisella täysihoidolla saadakseen kuntaan synnyttäjiä, eli näistä uusia veronmaksajia?

Älä ota, Tuomo, tosissasi näitä juttujani. Joskus vaan on kiva päästää ajatukset ihan irti ja valloilleen, ja katsoa tulisiko sen seurauksena mitään oikeasti toteuttamiskelpoista, uutta ideaa.

Tällä kertaa ei tainnut tulla.

Lukija Y kirjoitti:

Tuossa Jäbä yrittää keksiä ratkaisua sellaiseen ongelmaan, johon ei ole ratkaisua. Syntymäpaikkojen mukainen verotus ei auta mitään.
Aina on tilanne sellainen, että verotulojen siirtoa alueelta toiselle tasapainoitusmielessä tarvitaan ja tapahtuu. Ja se onkin aivan oikein. Ei siihen ole muuta ratkaisua. Näin Suomi pidetään asuttuna ja kaikki saavat suunnilleen samat palvelut. Ei voida palata takaisin kivikauteen. Syrjäseuduilla palvelujen ylläpitäminen tulee kaalliimmaksi, ottaen huomioon sieltä kertyvät verotulot. Suurituloiset asuvat kaupungeissa. Näin on ja tulee olemaan jatkossakin! Palvelut säilytettäköön myös maaseudulla. Se on juuri se oikeudenmukainen jakaminen.

...jos lähdet siitä, että vaikeisiin ja monimutkaisiin ongelmiin pitäisi löytyä helposti yksinkertainen ratkaisu.

Jäbä kirjoitti:

..."ehdotukseni" oli pelkkä heitto keskustelun virittämiseksi, joka tuli mieleeni vasta kun kirjoitin viestini alkuosaa.

En siis ole ajatellut asiaa yhtään tuon pidemmälle.

Mutta jos hetki leikitään ajatuksella, niin minusta tuo veronmaksu kesämökkikuntaan ei olisi hassumpaa. Alkaisivatko kunnat sen jälkeen kaavoittaa isoja kesämökkitontteja kauniiden järvien rantoihin ja järjestää kesätapahtumia saadakseen kuntaansa "rikkaita optiomiljonäärejä"? ;-) Synnyttäisikö se vastustusta "tasa-arvon nimessä"?

Ja jos jatketaan ajatusta elinikäisestä kunnallisveron maksusta syntymäkuntaan, niin auttaisihan se muuttotappiokuntia yhden sukupolven verran, mutta sen jälkeen alkaisi auttaa muuttovoittokuntia. Taannehtivaksi sitä tuskin voisi ajatella.

Vai alkaisivatko kunnat esim. tarjota ensiluokkaisia synnytyspaikkoja ja äitiys-& isyyslomaa ilmaisella täysihoidolla saadakseen kuntaan synnyttäjiä, eli näistä uusia veronmaksajia?

Älä ota, Tuomo, tosissasi näitä juttujani. Joskus vaan on kiva päästää ajatukset ihan irti ja valloilleen, ja katsoa tulisiko sen seurauksena mitään oikeasti toteuttamiskelpoista, uutta ideaa.

Tällä kertaa ei tainnut tulla.

...ajattele minkälaiset kustannukset ovat syntymäkunnalle ja siellä asuville vanhemmille muodostuneet kun nuori ihminen 25 - 30 vuotiaana muuttaa uudelle paikakunnalle, monasti hyvinkin pitkälle koulutettuina.

Vähäiset eivät ole myöskään ne varat, jotka siirtyvät esim. maaseudun sisarosuuksina pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoille.
Olen etsiskellyt tahoa, joka tekisi näistä rahavirroista tasetta, puheet varojen yksipuolisesta suuntautumisesta tasoittuisivat varmasti.

Eikä tämä pysähdy vain "yhteen sukupolveen", muuttoahan tapahtuu jatkuvasti, tahti saattaa vain hiljentyä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Miten sitä kaupunkiasumista palkansaajien osalta muka tuetaan verovaroin. Tietääkseni ainoa tukimuoto on asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus, mikä on ihan valtakunnallinen ratkaisu. Sen myönnän, että tämä verovähennysoikeus on ollut omiaan nostamaan asuntojen hintoja. Suorat asumistuet myönnetään sosiaalisin perustein. Yritykset maksavat työntekijöilleen palkkaa ja joku kertoi tässä, että kaupunkiyritykset kaiken lisäksi maksavat hyvin palkkaa, jolloin suurituloiset pakkautuvat kaupunkeihin. Ei hyvätuloisille palkansaajille mitää asumitukia myönnetä.

Kunta järjestää vesi- ja viemärilinjat kaupunkiasuntoihin, mutta ei ilmaiseksi. Liittymisistä ja palveluista maksetaan käypä hinta kunnalliselle vesi- ja viemärilaitokselle samoin kuin kunnallisille jätehuoltolaitoksille. Voisitko kertoa, millaista se työssä käyvien palkansaajien sama asumistuki oikein, joka tulisi sälyttää yritysten maksettavaksi.

Kaikki eivät ole kuitenkaan niin hyväpalkkaisia kuin ehkä sinä. Eivätkä kaikki asu omistusasunnoissa.

On olemassa myös matalapalkka-aloja ja vuokra-asuntoja ja jopa kaupungin omistamia vuokra-asuntoja joihin on vain 'harvoilla ja valituilla' pääsy.

Tuomo Kankkunen kirjoitti:

...ajattele minkälaiset kustannukset ovat syntymäkunnalle ja siellä asuville vanhemmille muodostuneet kun nuori ihminen 25 - 30 vuotiaana muuttaa uudelle paikakunnalle, monasti hyvinkin pitkälle koulutettuina.

Vähäiset eivät ole myöskään ne varat, jotka siirtyvät esim. maaseudun sisarosuuksina pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoille.
Olen etsiskellyt tahoa, joka tekisi näistä rahavirroista tasetta, puheet varojen yksipuolisesta suuntautumisesta tasoittuisivat varmasti.

Eikä tämä pysähdy vain "yhteen sukupolveen", muuttoahan tapahtuu jatkuvasti, tahti saattaa vain hiljentyä.

...viestiisi jo aiemmin, mutta se näyttää hävinneen; töpeksinköhän itse.

Muistaakseni kirjoitin jotain siihen tapaan, että ei ole syytä peruuttaa mitään, vaikka hulluttelevan ideoinnin tarkoitus onkin tuottaa pelkästään vaihtoehtoja arviointia varten.

Työssäni mulle on tullut sellainen kokemus, että suurin osa ideoista ei elä arviointivaiheen yli. Se taas merkitsee, että ideoinnissa on mentävä vielä hullummalle tasolle, että saa lisää vaihtoehtoja arviointivaiheeseen, josko niistä sitten jäisi edes yksi idea lisää henkiin arvioinnin yli ja edelleen kehitettäväksi.

Mitä maaseutuun tulee, niin näen siinä keskeisimpänä asiana lähiruoan markkinointikanavat, vaikken ole sinua siitä onnistunut saaman vakuuttuneeksi. Maalle olisi saatava lisää kymmeniä tuhansia lähiruoan jalostajia perheyrityspohjalta, mikä olisi mahdollista, jos heidän tuotteilleen saataisi avautumaan kaikkien kaupan ketjujen hyllytila markkinointikanavaksi.

Kokemukseni perusteella uskon vakaasti, että oman pitäjän tuotanto on ainoa, joka pystyy kilpailemaan elintarvikkeiden eurooppalaistuvan massatuotannon kanssa, missä kisassa nykyiset "suuret" kotimaiset valiot, hookoot, raisiot, atriat, jne... tulevat putoamaan tosi isojen valmistajien tehomarkkinoitujen brändien ja tuttujen, läheisten, oman pitäjän tuotteiden väliin.

Tämä on asia, johon toivoisin kaikkien asianosaisten paneutuvan, sillä elintarvikkeiden lähituotanto voisi työllistää hyvin paljon ihmisiä useissa perheyrityspohjaisissa pienyrityksissä, kun teollinen elintarviketuotanto taistelee kansainvälisen kilpailun puristuksessa ja tulee ennen pitkää fuusioiduksi osaksi monikansallisia jättejä, ellei Suomesta löydy riskipääomaa ostamaan eurooppalaisia elintarvikeyrityksiä suomalaisten jatkeeksi paperiteollisuuden tapaan.

Jäbä kirjoitti:

...viestiisi jo aiemmin, mutta se näyttää hävinneen; töpeksinköhän itse.

Muistaakseni kirjoitin jotain siihen tapaan, että ei ole syytä peruuttaa mitään, vaikka hulluttelevan ideoinnin tarkoitus onkin tuottaa pelkästään vaihtoehtoja arviointia varten.

Työssäni mulle on tullut sellainen kokemus, että suurin osa ideoista ei elä arviointivaiheen yli. Se taas merkitsee, että ideoinnissa on mentävä vielä hullummalle tasolle, että saa lisää vaihtoehtoja arviointivaiheeseen, josko niistä sitten jäisi edes yksi idea lisää henkiin arvioinnin yli ja edelleen kehitettäväksi.

Mitä maaseutuun tulee, niin näen siinä keskeisimpänä asiana lähiruoan markkinointikanavat, vaikken ole sinua siitä onnistunut saaman vakuuttuneeksi. Maalle olisi saatava lisää kymmeniä tuhansia lähiruoan jalostajia perheyrityspohjalta, mikä olisi mahdollista, jos heidän tuotteilleen saataisi avautumaan kaikkien kaupan ketjujen hyllytila markkinointikanavaksi.

Kokemukseni perusteella uskon vakaasti, että oman pitäjän tuotanto on ainoa, joka pystyy kilpailemaan elintarvikkeiden eurooppalaistuvan massatuotannon kanssa, missä kisassa nykyiset "suuret" kotimaiset valiot, hookoot, raisiot, atriat, jne... tulevat putoamaan tosi isojen valmistajien tehomarkkinoitujen brändien ja tuttujen, läheisten, oman pitäjän tuotteiden väliin.

Tämä on asia, johon toivoisin kaikkien asianosaisten paneutuvan, sillä elintarvikkeiden lähituotanto voisi työllistää hyvin paljon ihmisiä useissa perheyrityspohjaisissa pienyrityksissä, kun teollinen elintarviketuotanto taistelee kansainvälisen kilpailun puristuksessa ja tulee ennen pitkää fuusioiduksi osaksi monikansallisia jättejä, ellei Suomesta löydy riskipääomaa ostamaan eurooppalaisia elintarvikeyrityksiä suomalaisten jatkeeksi paperiteollisuuden tapaan.

Et nyt selvästikään tunne elävää elämää.
Ilmaus "kyymmenistä tuhansistä lähiruokaa jalostavista perheyrityksistä" kertoo sen.

Helsigissä järjestettävillä ELMA-messuilla voimme tutustua niihin parhaisiin, jotka ovat käyneet kovan koulun ja saaneet yrityksilleen edes pienet mahdollisuudet menestyä.

Käy vilkaisemassa vaikkapa siellä kauppakeskus JUMBOSSA, sieltäkin löytyy pienten jalostajien tuotteita, kuten kaikista muistakin suurista kauppakeskuksista.

Kehityksen pyörää ei voida kääntää taaksepäin, suomalainen elintarviketeollisuus pärjää vain tehostamalla toimintojaan. Mutta, kun "ympyrät" suurentuvat jää tilaa myös pienemmille "ympyröille", yksilöllisempien tuotteiden jalostajille. Näitä sopii kuitenkin meille vain rajoitettu määrä, ei löydy yksinkertaisesti maksukykyistä asiakaspohjaa.
Ei niitä pieniä elintarvikeyrityksiä löydy "kymmeniä tuhansia" edes meitä paljon, paljon väkirikkaammista maista, jotka vielä asuvat meitä monta kertaa pienemmällä alalla.