Juhani Suomi paljasti kirjoittamassaan Urho Kekkosen elämäkerrassa, että presidentti Kekkonen kävi neuvotteluja Viipurin palauttamiseksi Suomelle.
Kekkonen ehdotti Moskovassa vuonna 1968 neuvostojohdolle eräiden Lapin pohjoisimpien osien vaihtamista Viipurin kaupunkiin ja sitä ympäröiviin alueisiin. Juhani Suomen mukaan Kekkonen vielä uudisti tarjouksensa vuosina 1969 ja 1972. Ehdotukseen sisältyi myös Itä-Saksan tunnustaminen.
Kekkosen tekemä tarjous on herättänyt laajasti arvostelua. Yksi arvostelijoista on ollut tuolloinen pääministeri Mauno Koivisto, jolta Kekkosen tekemä tarjous pimitettiin täysin.
Koivisto on myöhemmin arvellut, että Kekkonen saattoi tehdä tarjouksensa muodon vuoksi voidakseen myöhemmin kertoa yrittäneensä saada Karjalaa takaisin.
----------------
Venäjän presidentin Boris Jeltsinin hallinto antoi Suomelle vuoden 1991 lopulla epävirallisia viestejä Karjalan palauttamisesta, kertoo Kainuun Sanomat. Venäjä oli syksyllä 1991 kertonut palauttavansa Japanille toisessa maailmansodassa valtaamansa Kuriilien saaret. Täten Suomessa viestit ymmärrettiin Kainuun Sanomien mukaan mahdollisuudeksi ostaa Karjala takaisin.
Kainuun Sanomien mukaan presidentti Mauno Koiviston käskystä toiminut salainen asiantuntijaryhmä arvioi vuosien 1991–1992 aikana kuluja, joita Karjalan palauttaminen olisi aiheuttanut. Ryhmän laskelmien mukaan Karjalan palauttaminen olisi maksanut Suomelle 64 miljardia markkaa. Kuluja olisi koitunut yhdyskunta- ja kaupunkirakentamisesta.
Pidemmällä aikavälillä perusrakenteiden kunnostuskulut olisivat nousseet 350 miljardiin.
Laskelmia tehtiin samaan aikaan, kun Suomi neuvotteli Venäjän kanssa uudesta naapuruussopimuksesta.
Koiviston mielestä Karjalan palautuksen hinta oli liian kallis, kertoo Kainuun Sanomat. Muistelmissaan Koivisto kirjoittaa, että hän sanoi Jeltsinille ETYK-huippukokouksessa heinäkuussa 1992, ettei Suomella ole varaa ostaa Karjalaa takaisin.
Kekkonen ehdotti Moskovassa vuonna 1968 neuvostojohdolle eräiden Lapin pohjoisimpien osien vaihtamista Viipurin kaupunkiin ja sitä ympäröiviin alueisiin. Juhani Suomen mukaan Kekkonen vielä uudisti tarjouksensa vuosina 1969 ja 1972. Ehdotukseen sisältyi myös Itä-Saksan tunnustaminen.
Kekkosen tekemä tarjous on herättänyt laajasti arvostelua. Yksi arvostelijoista on ollut tuolloinen pääministeri Mauno Koivisto, jolta Kekkosen tekemä tarjous pimitettiin täysin.
Koivisto on myöhemmin arvellut, että Kekkonen saattoi tehdä tarjouksensa muodon vuoksi voidakseen myöhemmin kertoa yrittäneensä saada Karjalaa takaisin.
----------------
Venäjän presidentin Boris Jeltsinin hallinto antoi Suomelle vuoden 1991 lopulla epävirallisia viestejä Karjalan palauttamisesta, kertoo Kainuun Sanomat. Venäjä oli syksyllä 1991 kertonut palauttavansa Japanille toisessa maailmansodassa valtaamansa Kuriilien saaret. Täten Suomessa viestit ymmärrettiin Kainuun Sanomien mukaan mahdollisuudeksi ostaa Karjala takaisin.
Kainuun Sanomien mukaan presidentti Mauno Koiviston käskystä toiminut salainen asiantuntijaryhmä arvioi vuosien 1991–1992 aikana kuluja, joita Karjalan palauttaminen olisi aiheuttanut. Ryhmän laskelmien mukaan Karjalan palauttaminen olisi maksanut Suomelle 64 miljardia markkaa. Kuluja olisi koitunut yhdyskunta- ja kaupunkirakentamisesta.
Pidemmällä aikavälillä perusrakenteiden kunnostuskulut olisivat nousseet 350 miljardiin.
Laskelmia tehtiin samaan aikaan, kun Suomi neuvotteli Venäjän kanssa uudesta naapuruussopimuksesta.
Koiviston mielestä Karjalan palautuksen hinta oli liian kallis, kertoo Kainuun Sanomat. Muistelmissaan Koivisto kirjoittaa, että hän sanoi Jeltsinille ETYK-huippukokouksessa heinäkuussa 1992, ettei Suomella ole varaa ostaa Karjalaa takaisin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
http://64.233.183.104/search?q=cache:nut5yNYMuP4J:keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000800&posting=22000000028648095 Valtiojohto vaikenee Karjalasta presidentti suomi24 fi&hl=fi&ct=clnk&cd=1&gl=fi