iski meitsiinkin kun täällä nyt on kaikenlaisia spekulaatioita äänestämisistä uusiin naisystäviin;D
Mun kaaliin ei mahdu että jätkä myy ekaks n. 80 tuhatta levyä ja seuraava saa niukinnaukin kultalevyn. Mikä meni vikaan? Onko medialla tosiaan näin iso valta? Ymmärrän sen, ettei uusia faneja vielä kauheasti ole, eikä tule ennenkuin toi idolstausta feidaantuu.
Ihmettelen eniten sitä, minne hävisivät ne n. 65 000 fania, jotka ostivat tän ekan levyn, muttei enää toista.
Oliko suurin osa ekan levyn ostaneista tosiaankin pikkutyttöjä ja mammoja ja mummoja, jotka eivät pääse/käy keikoilla ja heidän Arikuvansa on täysin iltalehtien negatiivisten juttujen ja lööpien muovaama?
Mun kaaliin ei mahdu että jätkä myy ekaks n. 80 tuhatta levyä ja seuraava saa niukinnaukin kultalevyn. Mikä meni vikaan? Onko medialla tosiaan näin iso valta? Ymmärrän sen, ettei uusia faneja vielä kauheasti ole, eikä tule ennenkuin toi idolstausta feidaantuu.
Ihmettelen eniten sitä, minne hävisivät ne n. 65 000 fania, jotka ostivat tän ekan levyn, muttei enää toista.
Oliko suurin osa ekan levyn ostaneista tosiaankin pikkutyttöjä ja mammoja ja mummoja, jotka eivät pääse/käy keikoilla ja heidän Arikuvansa on täysin iltalehtien negatiivisten juttujen ja lööpien muovaama?
Vastaukset 47
Vanhimmat
well, eka levy myi törkeästi idols-hypetyksen myötä.
toka levy myi saman verran kuin monen muunkin keskinkertaisen rock-bändin (esim. amorphis, negative, lovex) levyt, ehkäpä vähän enemmänkin. eli mikään ei ole mennyt vikaan.
myynti on ns normalisoitunut.
..kun huomasin, et Rasmuksen uusin levy on myynyt Suomessa samanverran kuin Becoming. Sen ilmestymistä on kummiskin odotettu vuositolkulla ja levyä on promottu ihan helvetisti. Eli edelleen...kultalevykantaan pääseminen on loistava tulos ja varsinkin Koivusen musagenressä. Eihän Sonatan uusinkaan myynyt paljoa enempää viime vuonna. Se vaan on niin, et pop, iskelmä ja lastenmusa jyllää Suomen myyntitilastoissa.
on se puhe Suomesta hevin luvattuna maana? Hevillä täällä vedellään.
Ei niin että levyn myyntitulos olisi ollut huono. Mutta turha minusta myyntilukuja on sillä selitellä ettei hevi muka myy. Kyllä myy!
Mutta Arin levy on myynyt hyvin, eikä pidä tuijottaa pelkkiä lukuja.
mutta bändien normimyynti on sellanen 15000 - 25000, ihan hyvä siis, mutta ei yllä virsilevyjen sun muiden myynteihin. Joku Nightwish tai Euroviisujen jälkeinen Lordi ovat poikkeuksia.
kuten Koivusetkin tähtää maailmalle. Harvoilla on siihen niin hyviä edellytyksiä joten onnea vaan matkaan kundeille. Toivottavasti voisivat jo ensi vuonna mennä keikkailee ainakin Eurooppaan ja miksei muuallekin.
eiköhän isoimmat tilit tee kuitenkin Suomessa nää iskelmälaulajat, katrihelena, siltsu, kari tapio jne
pidetään hevimaana, ei johdu varmaankaan siitä että täällä kuunneltais sitä erityisen paljon vaan varmaan siitä että täältä on tullu niin paljon hevibändejä joita maailmalla digataan ja myös tunnetaan.
suomiha on tangomaa.
Silti täällä on hyviä hevibändeja joiila on kysyntää ulkomailla.
wois olla siis ns. ulkomailla jos tää on sisämaa ;))
monta että ulkomailla Suomea pidetään hevimaana.
ansioo. tietty aika mont tunnettuu jos asukaslukuihin wertailee.Pohjoismaista on tullut/mennyt uutta tuoretta verta perinteisten "hevimaiden" wäljähtyneille wesille. on suomi siin mieles hewimaa et tääl aika moni soittaa jossain bändis ja diggaa hewist tuli sit sitä menestyst tai ei. bändei on tolkuttomast mut wähemmän äärilaitaa olewii kuten taas esim. norjas on et on sekin hewimaa mut hiukka toisel tapaa.
sit suomes on sekin et kansa aina hurahtaa totaalist millon mihinki ja sit kauhee buumi päälle ;))
buumi ei kestä kovin kauaa koskaan.
jo yli 30 vuotta ja rokkibuumi vielä kauemmin;D
mahikset menestyä ulkomailla.. ja pitkään koska ne on hyviä ja niillä on oma juttu nimeltään the ääni. Hyvät pärjää aina:)
must wast täl wuosikymmenel. ainahan osa on digannu mut ei se ennen oo ollu sellast kaikenkansan musaa. muistelen waan ku kymmenen wanhana diggasin waspii niin jengi pääosin ihmetteli ja räki päälle ;))) eikä siit ny kauheen kauaa oo. nw:n diggaaminen sulatettiin jo paremmin wähän myöhemmin.
miettii, niin esim . Lordin viisuvoiton jälkeenhän oli melkoinen lordi-buumi , mutta aika pianhan se laantui.
Vähän sama myös Arin kohdalla puolitoista vuotta sitten.
puolest ois parempi ajankohta kolmannen lewyn jälkeen ku hywii biisei ei oo mitenkään liikaa täs waihees. walmiustaso alkaa oleen oikee ja aikasemmin ei senkään puolest ois ollu asiaa.
riittää (kahdelta albumilat) täyspitkään keikkaan eli no problems.
kuin buumi. Kilpailuihin liittyvät hypetykset menee aina ohi, oli päällä mikä buumi vaan. Lordikin jyrää edelleen vaikka joka kersa ei niiden paitaa enää kannakaan täällä Suomessa.
et hywii biisei ku ei ne kaikki hywii oo ja enempikin sais olla waik makuasia onkin mist kukin diggaa. sit on wiel toi et bändin omii biisei on suht wähän et siin on yks puute wiel tälhetkel.
on aika vähän, sais olla enempi. Mutta voi olla että yleisö haluis kuulla noita mitä on albumeilla, koska kait sellaset jotka on levyjä ostaneet tai kuulleet, tulis myös keikoille.
ulkomaan suosioon. Dorry vaan mutta liikaa "väinämöistä" tässä porukassa. Ääni ei yksistään riitä.
ihmeen paljon väinämöistä on nimenomaan monissa muissa kotimaisissa (kuten Sonata Arctica), jotka on suosittuja ulkomailla. Koivusten musa pohjaa aikalailla kansainväliseen metalli- ja rockperinteeseen, johon on sopivasti sekotettu progesoundeja. Arvosteluissa Becomingia on verrattu aika moniin, mutta tosi laajalla hajonnalla. Niin, ja sehän saanut paljon paremmat arvostelut ulkomailla kuin täällä.
diggaileekin. Just monet folkmetalli-bändit, jopa suomeks laulavat, on tosi suosittuja esim Saksassa.
se ei oo se ainoa juttu edes kaikilla suomalaisilla menestyjillä. Muuten olis aika ohuen narun varassa suomirokin tulevaisuus.
suomalaismetalli menestyy maailmalla, mut tarkotinkin lähinnä, et ei oo mikään ongelma, jos suomalaisuus näkyy/kuuluu bändissä, pikemminkin päinvastoin.
Kuulunkohan nyt johonkin ihan ihmeelliseen vähemmistöön, kun minusta Ari Koivusen (ja tarkoitan bändi Ari Koivusta) kohdalla levylle prässätyt tuotteet ja livemeno on jossain määrin kaksi eri maailmaa?
Levymatsku ei ole mun mielestä ihan niin hiiiirrrrveeen huikaisevaa, paitsi Arin äänenkäyttö, mikä on aikas ylimaallista Becomingilla (ja ehkä joku Father). Livebändinä jätkät alkaa olla nykyään kuitenkin tosi kova kokonaisuus. Tästä näkökulmasta levymateriaalin tasossa voi olla normi vaihtelua - ei se oo mikään katastrofi tulevaisuuttakaan ajatellen. Vahvana livebändinä hipit pysyy näkkileivässä, keikkaa riittää ja tukka heiluu, vaikkei levylle ikuistetut ideat aina faneille niin avautuiskaan.
Sitä paitsi nyt pitää muistaa, et Becoming on bändin eka yhdessä duunaama levy. Vähä semmonen harjotuskappale, jota kumminkin on myyty törkeen hyvin, vaikka jätkäthän oli vasta hakemassa yhteistä linjaa musan teossa.
jos nostetaan puuhun ja suoraan latwaan ja wiel perse edel niin ei tarwii ihmetel et hetken aikaa kestää perspektiiwin haku ja otteen saaminen siit rungost waik ois millanen apina kysees ;))
Ihan kun mun näppiksiltä, Arin äänen takia mäkin Becomingia pääosin kuuntelen, jos kohta äänikin on livenä parempi. Becoming on mun makuun liian siloteltu, vaikka on siinä hyviäkin hetkiä, mut siitä puuttuu jotenkin energiaa, mitä taas livessä todellakin riittää. Lisäks tykkään kyllä yleisesti ottaen huomattavasti raskaammasta musasta ja keikoillahan bändi onneks soittaa niin tykisti kun nyt noita biisejä voi soittaa.
Tosta oon kuitenkin eri mieltä, et bändillä ois edelleen varaa tehdä lisää pliisuja levyjä. Kyllä sen kolmannen lätyn pitäis näyttää jämäkästi linja eteenpäin. Jos se linja on tätä samaa, niin okei, mä ehkä siinä vaiheessa luovutan ja toteen, et tää ei ehkä lopulta ookkaan mun juttu. Mut mä uskon ja toivon, et seuraava levy on METALLIA ja siinä on joku oma kirkas näkemys takana. Sony voi tietysti torpedoida tän kaiken tai sit bändistä ei vaan löydykään sitä näkemystä.
Aika näyttää ja toisaalta vannomatta paras. Arin ääni ja laulutekniikka on kehittynyt viime aikoina siihen malliin, et mä ehkä loppupeleissä kirmaan levykauppaan ostaan ihan millasen poppislevyn tahansa:D
olen täysin samaa mieltä tuon kanssa mitä kirjoitat keskimmäisessä kappaleessa. "oma kirkas näkemys", juuri tätä kaivataan, ja se on juuri se hardest part, jota ei tekninen taitavuus pysty kompensoimaan vaikka sitäkin peräänkuulutan (joskus tarpeettoman kärkevästikin, kun satun olemaan mukavalla tuulella :))
jotenkin mä vaan luotan koivuseen, siihen, että siitä vuosien kuluessa kehkeytyy kova ja varma "kuski", ja että se tekee oikean, luovaa hulluutta omaavan jengin kanssa kunnon metallia. sen verran olen kuitenkin pessimisti, että uskon tohon menevän vielä vuosia, koska arin pitää ns. miehistyä melkoisesti :)
suhteen vaikuttaa aika sekavalta;)
Becomingia on mun mielestä vaikea erottaa esittäjistään eikä mitään radikaalimuutosta tartte tehdä tulevaa lättyä ajatellen. Lisää vaan viilausta ja hyviä biisejä kehiin. Luottamusta omaan osaamiseen ja näkemykseen ja rentoa otetta. Uus levy on varmaan myös äänitaituri Ari Koivusen levy, joten sen kait se pääsyy noiden biisien kuunteluun pitäis ollakin. Mä en näe mitään ongelmaa mitä bändi itsekin ei varmasti näkis vielä paremmin..ja ostan seuraavan levyn varmasti, sen verran luottoa( fyysist ja psyykkist;))löytyy.
normaalilta, mutta Arin miehistymisen tarpeesta olen eri mieltä. Ehkä koska olen nainen ja nuori itse. Siis metallin ei tartte olla niin vitun maskuliinista. Aina on tilaa myös nuoruudelle, pitää olla!!
eli myönnetään;) Eikä mulla oo edes mitään hajua, miks just tää kyseinen vokalisti on päässyt mun diggailuissa sellasen asemaan, et kuuntelen levyä, jota en kenenkään muun laulamana kuuntelis. Kaverissa on ilmisesti jotain maagista ja sit kun tietää miten loistava sen on livenä, niin voi levyä kuunnellessa vähän tehdä myönnytyksiä;D
kyllä niitä "miehekkäitä" metallilaulajia on kolmetoista tusinassa. Arin poikamaisuus ei edes mun mielestä ole mitään pelkästään ikään liittyvää eli mä oon ihan varma, et se on nelikymppisenäkin poikamainen. Esim. Bruce Dickinson on musta edelleen jotenkin poikamainen. Munkaan mielestä metallin ei todellakaan tartte olla maskuliinista, vaan tietty androgyynisyys sopii tosi hyvin varsinkin sellaseen synkistelyosastoon, josta diggaan.
thät!
...siis miehistyä ääneltään. sitten kun arin ääni on marinoitunut sen verran, että siihen tulee samanlaista syvyyttä kuin brucella, niin sitten sen soundi on ns. miehekäs. uskon että arpukalla on tähän potentiaalia, mutta se vaatii vuosia ja myös kiloja :)
meidän Arpukalle;)
tartte ainakaan "marinoitua". Aril on tollanen ääni ja jos se ei kelpaa niin mee kuuntelee jotain marinaadia. Arin ääni vanhenee tietty niinku hemmo itsekin, mutta toivottavasti se taipuu siihen suuntaan että se sävy mikä siin nyt on ei häviä.
nimen lanseeraaja, just joo. Eikä sen tartte miehistyä edes ääneltään, poikamainen saundi on just makee.
nimi mun mielestä.
nimi mun mielestä - Eli tähän piti vastata;)
ja mies on magee, mut mä tykästyin kanssa tähän Arpukkaan enemmän kuin Artzukkaan. Arska nimestähän Arppa ei itse pidä eikä tunnista sitä omakseen, tosin luulen, ettei se kyllä tykkää Arpasta eikä Arpukastakaan.
Rocksin kuvat. Todella hyviä.
et se ite diggaa Ari- nimestä.
suosiota ja joutaakin laskemaan. Ihan tarpeeksi niitä kuuntelijoita bändillä on.