Onko muuten kukaan tutkinut, miten hoitokokoukset vaikuttivat lapsiin ja nuoriin -70-luvulla? Laaja on käsite, mutta omakohtainen kokemukseni on se, että lapset pakotettiin olemaan mukana sellaisissa tilanteissa, että huhhuh. Omakohtaista kokemusta on siis 13-vuotiaasta lähtien, kun ens. kerran törmäsin tilanteeseen. se oli uskomatonta, kun lapsille ei kukaan selittänyt, mistä on kysymys. Tai miten pelosta vapisevat vanhemmat olisiuvat voineet selittääkään mitään. Kilpaa tehtiin parannusta vääristä hengistä ennenkuin käy huonosti. Olin jo luullut, että olen vapautunut näistä traumoista, mutta ei.
Hoitokokoukset ja lapset
tutkimusta..
9617
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minulla ei ole kokemusta hoitokokousvuosista, mutta 80-luvun alusta muistan jo jotain. Mulla on sellainen muistikuva lapsuudesta, että maailmani oli jotenkin jaettu kahtia. Oli normaalielämä naapurusten lasten kanssa ja eskarissa ja sen koin turvalliseksi ja iloiseksi.
Sitten oli tämä Ry-elämä joka poikkesi täysin normaalielämästä. Ry-elämässä ihmisissä oli aistittavissa pelkoa ja kaikki oli jotenkin ankaraa ja surullista. Aina siellä ry.llä laulettiin jostain verikyyneleistä ja "kohta mut mustaan multaan lasketaan"-tyyppisiä lauluja. Miellenjääneitä sanoja ovat siis verikyyneleet, musta hauta ja kaikenlainen yleinen synkkyys. Pilvet peittää auringon-laulua laulettiin paljon.
Sitten aina kun oli näitä seurakuntapäiviä, muistan että ihmiset kävivät aina itkemässä siellä edessä mikkiin. Eräs äiti joka oli synnyttänyt 16-lasta kävi itkemässä kuinka raskasta se on aina mennä uudelleen ja uudelleen neuvolaan ja synnytylaitokselle kun siellä niin kovasti ihmetellään. Ylipäänsä ihmiset kävivät aina itkemässä mikkiin siellä edessä kuinka raskasta on uskovaisen osa.
Minä istuin pikkulapsena sielllä aina hyvin empaattisena ja ajattelin että voi hyvät hyssykät ei kai tämän elämän nyt pitäisi näin synkkää olla, ei se muuaalla ollut kuin näissä ry-piireissä. Ajattelin sitten että pakkohan täältä on pois päästä kun ei elämä mualla näin synkkää ole. En halunnut että minut lasketaan kohta mustaan hautaan.
Ja heti lähdin kun mahdollista oli.
T: naisihminen
Ihan samat ajatukset ja ihmetykset oli minullakin. Ajattelin, että miksi pitää aina toivoa poispääsyä ja laulaa niin synkkiä lauluja, kun elämä on kuitenkin Jumalan lahja?
En minäkään halunnut aivopestä lapsiani tuolla tavalla!
ps. ja hoitokokouksiin en vienyt heitä ollenkaan
puhdistaapi Jumala...
Aina kun tätä laulua laulettiin, tiesin, että kohta jotain vanhusta aletaan nöyryyttämään ja lopuksi hänet sidotaan synteihinsä sekä julistetaan saatanan lapseksi.
Pelotti ja kylmäsi aina kun tuo julma laulu alkoi.
Lapset ainakin pitäisi jättää julmuuksien ulkopuolelle.
Psykiatriaa jonkin verran tuntevana pystyn toteamaan omalta kohdaltani, että minulla ainakin on posttraumaattinen stressireaktio. En muistanut oikeastaan vuosikymmeniin koko hk-juttuja, mutta pari vuotta sitten mieleni pohjalta alkoi purkaantua muistoja. Olin tavallaan koteloinut ne sinne enkä halunnut muistella. VL-uskon olin hylännyt vääränä jo aiemmin. totean saman kuin moni muu jo ennen minua, että onneksi Jumalan aika tuli ja nämä asiat nousi päivänvaloon, ilman nettiä ne olis jäänyt ikiajoiksi pimentoon. Voin vain kuvitella sen helvetin, mitä on kokeneet ne hk:ssa piinatut tuhannet ihmiset, kun jo vierestä katsojilla uhkaa hajota pää. Uskovaisen kotini turvallinen ilmapiiri kärsi myöskin näistä tapauksista, vaikka vanhempani eivät saaneetkaan pahinta höykytystä, mutta pelon ja kyräilyn ilmapiiri jäi. no, nyt uskon selviäväni näiden muistojen kanssa, mutta toivon SRK:lta...turhaanko??
tapauksen vuoksi itselleni pulpahtivat mieleen nämä julmat ja pelottavat ajat. Olen nyt muutaman vuoden elänyt niitä uudelleen (silloin piti vain vaieta ja unohtaa). Toivottavasti tämä läpikäyminen johtaa eheytymiseen.
Minä olin 70-luvulla teini-ikäinen, eikä minua, nuorempia sisaruksiani nyt puhumattakaan, suinkaan pakotettu osallistumaan ko. kokouksiin. Päinvastoin äitini, terveen "maalaisjärjen" omaava sydämen kristitty muuten, järjesti meille aina kotimiehen! Jos sinut on pakotettu, niin ehkä vanhempasi ovat olleet (tai ovat edelleen) väärässä ns. lakihengessä?
Jos tuo oli vitsi, se oli huono sellainen.
Uhri ei ole syypää tässä asiassa.
terveellinen oikaisu: tällä roskapalstalla nimittäin yleistetään jatkuvasti joitakin yksittäisiä tapauksia koko vl-liikettä koskevaksi.
Myös itse näihin ns. hoitokokouksiin osallistuneena voin kertoa sinulle, että alle rippikouluikäisiä en niissä muista olleen mukana.