Tervehdys,
josko täältä löytyisi arvokkaita neuvoja minulle, joka haaveilen lääkikseen pääsystä. Olen koko nuoren ikäni haaveillut lääkärin urasta, mutta voin tässä ja nyt myöntää olleeni erittäin laiska peruskoululainen. Tästä johtuen matemaattisten aineiden pohjat ovat jääneet todella heikoiksi. Matikkaa olen ahkerasti yrittänyt harjoitella ja saanutkin jopa pari kiitettävää arvosanaa lukion lyhyen matikan kursseista. Sen sijaan fysiikan ja kemian pakolliset kurssit jäivät aika säälittäviksi esityksiksi. Uskon tosin, että asenteeni ratkaisi niihin arvosanoihin radikaalisti ("nää on nää tyhmät pakolliset. Mennään nyt sit jotenkin läpi näistä.") Uskon siis olevani kykeneväinen kohentamaan niin kemian kuin fysiikankin arvosanoja pelkällä asennemuutoksella. Matemaattiset aineet siis todellakin KIINNOSTAVAT, mutta sitä on vain aina tullut kuittailleeksi, että "ei minulla mitään matemaattista älyä löydy."
Varsinainen kysymykseni onkin: Galenosta selailtuani tulin huomanneeksi, että kirjan teoriaosuus koostuu (omasta mielestäni) melko edistyneestä fysiikasta, kemiasta ja matikasta. RIITTÄÄKÖ lukion tarjoama tieto antamaan avaimet Galenoksen avaamiseen? Jos siis lukisin kaikki pitkän matikan, kemian ja fysiikan kurssit. Tuntuu valtavalta askeleelta ryhtyä näin suureen proggikseen, mutta olen todellakin valmis siihen, jos vaan saan varmuuden tätä kysymystä koskien. Riittääkö lukion oppimäärä Galenoksen ymmärtämiseen? Monet ovat sanoneet, että niin sanotut "preppauskurssit" ovat silti edessä, vaikka kuinka ahkerasti opiskelisikin. Toiset taas tuntuvat pärjäävän pelkällä lukio- ja pääsykirjatiedolla. Varmasti nämäkin ovat yksilöllisiä asioita, mutta jotakin suuntaa silti kaipaisin.. :P
Sitten vielä toinen asia: antaako Galenos vastaukset kaikkiin pääsykokeen kysymyksiin? Toisinaan kuulee, että pääsykokeissa on kysytty jotakin, mistä ei ole sanallakaan Galenoksessa mainittu. Hämmentävää. Nyt jos joku ihana ja fiksu lääkisopiskelija viitsisi käyttää hetken näiden kysymysten analysoimiseen, niin olisin todella todella kiitollinen :)
josko täältä löytyisi arvokkaita neuvoja minulle, joka haaveilen lääkikseen pääsystä. Olen koko nuoren ikäni haaveillut lääkärin urasta, mutta voin tässä ja nyt myöntää olleeni erittäin laiska peruskoululainen. Tästä johtuen matemaattisten aineiden pohjat ovat jääneet todella heikoiksi. Matikkaa olen ahkerasti yrittänyt harjoitella ja saanutkin jopa pari kiitettävää arvosanaa lukion lyhyen matikan kursseista. Sen sijaan fysiikan ja kemian pakolliset kurssit jäivät aika säälittäviksi esityksiksi. Uskon tosin, että asenteeni ratkaisi niihin arvosanoihin radikaalisti ("nää on nää tyhmät pakolliset. Mennään nyt sit jotenkin läpi näistä.") Uskon siis olevani kykeneväinen kohentamaan niin kemian kuin fysiikankin arvosanoja pelkällä asennemuutoksella. Matemaattiset aineet siis todellakin KIINNOSTAVAT, mutta sitä on vain aina tullut kuittailleeksi, että "ei minulla mitään matemaattista älyä löydy."
Varsinainen kysymykseni onkin: Galenosta selailtuani tulin huomanneeksi, että kirjan teoriaosuus koostuu (omasta mielestäni) melko edistyneestä fysiikasta, kemiasta ja matikasta. RIITTÄÄKÖ lukion tarjoama tieto antamaan avaimet Galenoksen avaamiseen? Jos siis lukisin kaikki pitkän matikan, kemian ja fysiikan kurssit. Tuntuu valtavalta askeleelta ryhtyä näin suureen proggikseen, mutta olen todellakin valmis siihen, jos vaan saan varmuuden tätä kysymystä koskien. Riittääkö lukion oppimäärä Galenoksen ymmärtämiseen? Monet ovat sanoneet, että niin sanotut "preppauskurssit" ovat silti edessä, vaikka kuinka ahkerasti opiskelisikin. Toiset taas tuntuvat pärjäävän pelkällä lukio- ja pääsykirjatiedolla. Varmasti nämäkin ovat yksilöllisiä asioita, mutta jotakin suuntaa silti kaipaisin.. :P
Sitten vielä toinen asia: antaako Galenos vastaukset kaikkiin pääsykokeen kysymyksiin? Toisinaan kuulee, että pääsykokeissa on kysytty jotakin, mistä ei ole sanallakaan Galenoksessa mainittu. Hämmentävää. Nyt jos joku ihana ja fiksu lääkisopiskelija viitsisi käyttää hetken näiden kysymysten analysoimiseen, niin olisin todella todella kiitollinen :)
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sen voin näin alkuun sanoa, että tällä palstalla kaikki kirjoittelijat eivät välttämättä ole niitä asiallisimpia vastaajia, jotenka jos joku jaksaa alkaa kirjustamaan täysin epäasiallista kommenttia, niin sen voit jättää huomiotta. Mutta yleensä asiallisiin kysymyksiin vastataan asiallisesti ja toivottavasti minäkin voin sinua edes vähän auttaa ;)
Itse koin, että lukion kurssit antoivat melko lailla riittävät tiedot Galenoksen fysiikoiden ja kemioiden ymmärtämiseen. Jokunen asia siellä oli uuttakin, mutta itse ainakin sain selvitettyä ne netin ja kirjaston kirjojen avulla, sekä pohtimalla asiaa aikaisempien tietojeni pohjalta. Mitään valmennuskurssia en siis käynyt ja omat fysiikan taitonikin olivat kokonaan lukion jälkeen itsenäisesti opiskeltuja. Monet tutut asiat olivat Galenoksessa selitetty vaan todella vaikeasti ja jonkin aikaa sai lauseita pohtia, ennen kuin tajusi, että tutusta asiastahan tässä on kyse.
Ainakin viime vuotinen pääsykoe oli vielä tehty sillä tavoin, että kysyttiin juuri noita lukiokursseihin liittyviä asioita. Periaatteessa teknisesti laskut ovat hyvin yksinkertaisia, mutta vaikeiksi ne tekee se, että itse kysymykset ovat pitkiä, niissä on paljon tietoa ja todella joutuu ajattelemaan, mistä onkaan kysymys. Täytyy osata erottaa olennainen epäolennaisesta ja asioiden väliset yhteydet.
Tarpeelliset tiedot löytyvät kyllä Galenoksesta, pääsykokeessa jaettavasta materiaalista ja itse kysymyksestä. Kysymykset ovat vain todella soveltavia, minkä vuoksi porukka ei aina edes näe yhteyttä Galenoksen ja kysymyksen välillä. Tästähän sitä valitettiin viime keväänä todella paljon, mutta kyllä minä ainakin sain kaikki tarvittavat tiedot noista materiaaleista. Mutta todella ulkoa opettelemalla ei pärjää, vaan on ymmärrettävä.
Itselläni oli vähän vastaava tilanne kuin sinulla. Koko yläasteen ja lukion alkuajan väitin itselleni, että en minä mikään matemaattinen ihminen ole. Fysiikan ja kemia opiskelijoista ja lääkikseen haluavista ajattelin, että ne on ne jotkut hikut, jotka lukee jotakin ihme hepreaansa. Eikä sinne lääkikseen ole tavallisilla ihmisillä mitään asiaa. Sain lukiossa kuitenkin luettua pitkän matematiikan ja kemian ja otettuani porukkaa kiinni pärjäsin viimeisissä kursseissa ja kirjoituksissa jo aivan loistavasti. Siinä sitten sain uskoa itseeni ja aloin todella miettimään tuota lääkistä. Kiinnostus lisääntyi vaan koko ajan ja otin sitten lukion jälkeen fysiikan kirjat esiin ja luin kaikki kurssit itsenäisesti galenoksen. Työ oli kova, mutta ekalla kertaa tärppäsi ja nyt sisällä ollaan. Ja voin sanoa, että kyllä tämä on ollut kaiken sen arvoistakin ;) Ja kovaa työtä se lääkiksessäkin opiskelu tulee olemaan. Että kyllä minä väittäisin, että kyllä se työmäärä kannattaa tehdä, jos todella lääkäriksi haluaa. Unelmien opiskelupaikkansa eteen on jo valmis antamaan jotakin - on se vaan jotakin niin arvokasta.
Sinuna en kuitenkaan lähtisi sitä pitkää matematiikkaa kahlaamaan. Siitä ei kovinkaan paljoa hyötyä ole pääsykokeen tai edes lääkiksessä opiskelun kannalta. Tarvittavat matikan taidot ovat oikeastaan ne, mitä tarvitaan fysiikan ja kemian laskujen ratkaisemiseen. Mutta koska en oikein tiedäkään, mitä kaikkea lyhyeen matikkaan kuuluu, niin en osaa sanoa, onko joitakin asioita pitkällä, jotka pitäisi lisäksi opetella. Joku muu varmaan osaa siitä enempi kertoa.
Loppupeleissä lääkikseen pääsyssä pitkälti ratkaisee oma asenne ja periksiantamattomuus (joskin tietty loogisen ajattelun taito tulee olla). Tie ei ole helppo, eikä lyhyt, eikä se tule sitä olemaan sisään pääsyn tai valmistumisen jälkeenkään, mutta ainakaan minä en unohda sitä tunnetta koskaan, kun kuulin sisään pääsystäni - ja on tämä ollut elämäni ihanin syksy nyt täällä lääkiksessa. Se on jotakin niin arvokasta, kun tuntee olevansa oikeassa paikassa. Eli ei muuta kuin tsemppiä opiskeluusi. Ehkä meistä vielä kollegat tulleepi ;)
Wau!
Enpä olisi uskonut, että näin nopeasti tulee vastaus ja vieläpä näin asiallinen! Minulla kun on ollut käsitys, että täällä "suolessa" porukka on aika brutaalia. :P
Melkein alkoi itkettää tuo tekstisi - tuli heti jotenkin vahvempi fiilis. Kiinnostustahan mulla on vaikka naapureille jakaa, mutta suurin ongelma on varmaan se epävarmuus omien kykyjen kanssa. Kun tosiaan on nämä parikymmentä vuotta elänyt siinä luulossa, että ei minulla mitään loogista älyä ainakaan ole :D
Pitkää matikkaa lähinnä luen niiden kahden ekstrapisteen takia (ja tuleehan pitkästä matikasta muutenkin paremmat lähtöpisteet hakuun.) Mutta myös siksi, että olisi todella vankka pohja sitten mutkikkaampia laskuja varten.
Haluaisitko ehkä pistää sähköpostiosoitteesi omaani, niin voisin ehkä vielä uteliaisuudesta udella sinulta lisää aiheesta? Ymmärrän kyllä toki, jos et hirveästi ajatuksesta tykkää (yli-innokas kyselijä voi käydä loppupeleissä rasittavaksi xD) mutta jos kiinnostaa vastailla, niin tänne: [email protected] voit pistää oman osoitteesi tulemaan. Olisi tosi hienoa vaihtaa kanssasi muutamia ajatuksia :)
Joka tapauksessa kiitän kovasti vastauksestasi! Niin ja miljoonasti onneksi olkoon! Toivottavasti minullakin tärppää pääsykokeissa sitten, kun on sen ekan yrityksen aika :)
"Pitkää matikkaa lähinnä luen niiden kahden ekstrapisteen takia (ja tuleehan pitkästä matikasta muutenkin paremmat lähtöpisteet hakuun.) Mutta myös siksi, että olisi todella vankka pohja sitten mutkikkaampia laskuja varten."
Olethan muuten tullut ajatelleeksi, että ne 2 ekstapistettä pitkästä matikasta tulee vain siinä tapauksessa, jos päätät sen ylioppilakokeissa kirjoittaa? Pelkästä matikan opiskelusta ei ole hyötyä lähtöpisteiden kannalta. Its en ajatellut matikkaa kirjoittaa, sillä laskeskelin saavani paremmat lähtöpisteet pitkästä kielestä reaaleista matikan kahdesta ekstrapisteetsä huolimatta.
Lähtöpisteillä ei ole merkitystä ainakaan Helsinkiin haettaessa, pitää olla todella hyvät paperit että niiden avulla pääsisi sisään ilman että muutenkin joutuisi koepistekiintiöön.
Niin joo, en ole kyllä Helsinkiin edes hakemassakaan..
Ja vaikkei lähtöpisteillä suurimmaksi osaksi merkitystä olekaan, niin pyrin ainakin itse panostamaan kirjoituksiin niin hyvin kuin mahdollista. Ovathan ne sentään pitkän kolmevuotisen uuratuksen tulos ja itse saan hajautettua kirjoitukset niinkin hyvin, ettei pääsykoekeväälle jää muuta kuin fyysikka ja äikkä :)
Mutta kuten kävikin jo ilmi, pääsykokeen varassahan sitä loppujenlopuksi sisään mennään.
Pitkä matikka ehdottomasti kannattaa, lyhyen pohjalta on vaikeaa, vaikka olisi oppinut ihan kaikki asiat mitä lyhyessä esillä on. Nimimerkillä: Kokemusta on. Pitkässä on paljon ylimääräistä ja pitkämatikkalaiset ehkä sitten vähättelevät joskus pitkän matikan arvoa, kun eivät tiedä miten paljon lyhyessä jätetään käymättä ja opettelematta. Olen aika varma, että keskinkertaisesti mennyt pitkä matikka antaa paremmat valmiudet kuin loistavasti mennyt lyhyt matikka. Siis oppiaineena, hakijan matemaattisista lahjoista en nyt puhu.
Olen opiskellut molemmat eikä juuri eroa ollut...
No, omasta kokemuksesta voin sanoa, että Galenoksessa ei mitenkään megalomaanisesti tule ekstraa lukion laajan fysiikan ja kemian päälle, joten ollos huoleti, lukion fysiikka ja kemia paitsi riittävät varmasti Galenoksen ymmärtämiseen, myös kattavat Galenoksen sisällön kyseisten aineitten osalta hyvinkin pitkälle.
Toisekseen, tunnen useita opiskelijoita -itseni mukaanlukien- jotka opiskelevat Helsingin lääkiksessä ilman mitään valmennuskursseja, ja onpa moni tullut näin suoraan lukiostakin. Valmmennuskurssi varmasti auttaa, mutta mikään kurssi ei voi poistaa faktaa, että pääsykoekirja pitää osata - HYVIN, ja sitä ei voi kukaan kenenkään puolesta opiskella.
Ainakin viimeisimmässä pääsykokeessa monet valittivat, ettei asioita olisi selitetty Galenoksessa. No, kirjaimellisesti kaikkea ei ollutkaan, mutta pointtina oli silloinkin tiedon soveltaminen Galenoksen ja kokeessa annetun aineiston pohjalta, mitään Galenoksen tai lukion ulkopuolista triviatietoa ei pidä osata, toki ainahan kaikesta tiedosta apua on. Toisin sanoen pähkinänkuoressa:
JOS OSAAT JA YMMÄRRÄT LUKION LAAJAN FYSIIKAN JA KEMIAN SEKÄ GALENOKSEN OLEELLISEN SISÄLLÖN, PÄÄSET SISÄLLE - ILMAN MITÄÄN NAURETTAVIA RAHASTUSTARKOITUKSEEN VÄÄNNETTYJÄ VALMENNUSKURSSEJA.
Kun tässä ketjussa on tullut asiallisia vastauksia, niin ajattelin oman kysymykseni tänne tunkea..
Elikkä siis. Viettelen tässä välivuotta ja hiljalleen on alkanut kirkastua, että lääkikseenhän mää haluan ja sinne nyt ois tarkoitus keväällä pyrkiä. Probleemana vaan se, että lukiossa kiinnosti lähinnä kielet ja historia ja luin lyhyttä matikka, vain yhden kurssin kemiaa (ja senkin tenttimällä) ja pari kurssia fysiikkaa nollakiinnostuksella. Tämä ei niinkään johtunut siitä, että olisin noissa aineissa toivottoman huono, vaan lähinnä vaan kiinnosti muut jutut silloin.
Pohjaa ei siis kovin hyvin ole, mutta tahto on suuri ja kovasti olisi tarkoituksena nyt alkaa lukemaan ja pänttäämään. Mietinkin vaan, että minkälainen lähestymistapa olisi tällaiselle kemiaa ja fysiikka heikonlaisesti taitavalle paras..
Kannattaako minun nyt opiskella kaikki lukion kemian ja fysiikan kurssit ja ne opiskeltuani alkaa pänttäämään Galenosta? Vai otanko Galenoksen käteen ja lukion kirjat viereen ja ongelmia tullessa opettelen asian lukion kirjoista ja sitten Galenoksesta?
Tuntuu, että motivoivampaa olisi tavallaan koko ajan lukea Galenosta, mutta turvautua aina tarpeen tullen lukion kirjoihin, eikä käyttää ensin paria kuukautta pelkästään lukion fysiikan ja kemian pänttäämiseen.
Lisäksi osaisiko kukaan sanoa, onko jotkut lukion kemian ja fysiikan kurssit turhia Galenoksen ymmärtämisen kannalta?
Sitä myös hieman ihmettelin kun Galenosta selailin, että sivumäärää fysiikan ja kemian hommille näytti tulevan melko paljon vähemmän kuin biologian jutuille. Kemia näytti painottuvan alkuun ja sitä oli vajaat 100 sivua ja fysiikkaa vain sinne tänne ripoteltuna. Onko kyseisessä opuksessa muuten ihan selkeästi jaoteltu kemia-, fysiikka- ja biologiaosuudet? Vaikka sivumäärällisesti kemiaa ja fysiikka onkin vähemmän, niin onko se sitten niin vaikeaa asiaa, että siihen vaaditaan enemmän lukemista kuin biologian juttuihin?
Vastailen nyt tähän vielä omalta kannaltani - mielipiteitä ja yksilöitähän on monia.
Mitä lukion fysiikkaan ja kemiaan tulee, niin kemian osuus on galenoksessa melkoisen hyvin tiivistettynä heti siinä ensimmäisessä luvussa, taisi olla jotain about 80 ekaa sivua. Se kannattaa lukea läpi ja sitten kertailla lukion kirjoista vastaavat jutut jos tuntuu ettei Galenoksen selitykset riitä; aika monet jutut käydään suhteellisen yliolkaisesti ja lyhyesti siinä läpi ja ilman pohjatietoja ne lienevät aika kinkkisiä.
Fysiikan suhteen varmaan sama... pläräilisin ensin Galenoksen ja tsekkaisin vähän, mitä tajuaa ja mitä ei. Eniten fysiikan kursseista taitavat painottua mekaniikka, säteily, aaltoliike mekaniikan "alalajina", sähkö, termodynamiikka. Sähkömagnetismi ainakin on lukion kursseista totaalisen tarpeeton lääkiksen kannalta.
Yleisesti ottaen pääsykokeissa (samoin kun itse varsinaisissa opinnoissa) korostuu fysiikan ja kemian osalta hyvä ja varma peruskokonaisuuksien hallinta, ja sen soveltaminen. Laskurutiinia kannattaa oikeasti treenata, ja aika paljonkin, ihan tekemällä laskuharjoituksia, vaikka vanhoista kemian ja fyssan yo-tehtävistä. Nippelitiedot eivät ihan oikeasti kiinnosta edes pääsykokeitten laatijoita enää nykyään. Muuten kyllä fyssan ja kemman merkitys kokeessa on aika merkittävä.
Varmaan paras ja toimivin systeemi olisi opiskella Galenosta ja lukion fysiikan ja kemian kursseja rinnakkain, vaikka ensin käydä vähän "puolivillaisemmin" ne lukion kurssit läpi, niin että tietää vähän kaikesta vähän jotain, ja sitten painottaa treenaamaan niitä Galenoksen luvun paljastamia ongelmakohtia.
Ei muuta kuin paljon onnea ja jaksamista matkaan. Aikaa on varmasti riittävästi jos nyt aloitat, voin taata että kauhutarinat siitä, miten lääkiksen kokeisiin pitäisi lukea vuositolkulla ovat joko ihan silkkaa paskapuhetta tai sitten epätoivoisten "vielä 9:nnen kerran yritän" -tyyppien vuodatusta.
Mä taas sanoisin, että ehdottomasti lukion kirjat käteen, koska kokeessa tullaan melko varmasti kysymään Galenoksen ulkopuolista asiaa. Näin kun oli viimekin vuonna useemmassa tehtävässä. Eli hyvät pohjat lukio fy/ke, G:n asiat opiskelee kyllä pienessäkin ajassa, ei ole paljoa ylimääräistä (niinkun siis fy/ke) ja helppoa asiaa se on. Bilsaa kyllä kannattaa lueskella siinä rinnalla ihan jo, koska sitä tietoa ei muualta saa (taino toki saa, mutta että ei lukiokirjoista).
Eli anna G:n fy/ke asioiden olla vaikka maaliskuulle asti rauhassa, lue nyt vaan lukio asioita. Kun niissä on hyvät pohjat, on G:kin helppo.
Suuret kiitokset vastauksistanne!
Taidanpa ottaa sellaisen lähestymistavan, että lueskelen nyt pari kuukautta lukion kirjoja ja otan sen galenoksen käteen vasta sitten kun on jo jonkinlainen pohja. Nyt pitää vaan keksiä, mistä saisin ne lukion kemian ja fysiikan kirjat käsiini.
Hirvittää kyllä hitusen tämä koko hakuhomma sillä kaverini, joka on todella hyvä kemiassa/fysiikassa/matikassa pääsi viime keväänä ensimmäisellä yrityksellä sisään ja häneltä se jo vaati melko paljon lukemista (tosin ei lähellekään niin paljon kuin olen aina lääkikseen pyrkivien kuvitellut lukevan). Kuinkahan paljon se sitten mahtaakaan minulta vaatia?
http://galenoshaltuun.blogspot.com
Muistiinpanoja, kuvia, videoita.. Tervetuloa!