kysyä laina apua kummeiltani? Tarvisin noin 10000e..
kohta menossa kaiki ulosottoon, saan kyllä melkein kaiken maksettua vaan elämiseen ei jää yhtään rahaa.. asun yksin, olen 20v ja on auto ja koiria..
pakko keksiä jotain, ja tuo olisi hyvä vaihtoehto vaan en kehtaa myöntää tyhmyyttäni.. eettä voi ihminen ollakin tyhmä..
onko häpeä kysyä? se on ainoa mahdollisuuteni selvitä.. stressi näistä asioista on painanut jo mooonta kuukautta, masennus alkaa iskemään enkä jaksa enää sinnitellä.. käyn töissä, siellä piristyn mutta sieltä kun joudun lähtemään, mikään ei kiinnosta, tahtoisin vaan nukkua, itku tulee koko ajan.. enkä vain jaksa enää.. 6kk olen sinnitellyt ilman tulosta parempaan.. huonommaksi tuntuu vain menevän.. enkä jaksa enää, pakko kohta luovuttaa ja heittää elämä hukkaan... en jaksa en jaksa.. koko ajan yli vuoden ollut yksin asiani kanssa koska en kehtaa kertoa kellekään.. mutta nyt, en jaksa enää yrittää.. paukut loppuu, tunne on kamala.. en vaan jaksa enää, oon ihan loppu, niin loppu.. millään muulla ei mulle ole enää merkitystä kuin koirilla, niiden takia olen näinkin piitkään sinnitellyt.. mutta nyt loppuu puhti en jaksa enkä pysty.. olo on iahn järkyttävä.. olla asian kanssa yksin, pitkään olen jaksanut sinnitellä.. yli vuoden.. olen tehnyt kaikkeni mutta asiat vaan ei järjesty.. ei näy valoa mulle enää.. tämä tyttö uupui kokonaan..
kohta menossa kaiki ulosottoon, saan kyllä melkein kaiken maksettua vaan elämiseen ei jää yhtään rahaa.. asun yksin, olen 20v ja on auto ja koiria..
pakko keksiä jotain, ja tuo olisi hyvä vaihtoehto vaan en kehtaa myöntää tyhmyyttäni.. eettä voi ihminen ollakin tyhmä..
onko häpeä kysyä? se on ainoa mahdollisuuteni selvitä.. stressi näistä asioista on painanut jo mooonta kuukautta, masennus alkaa iskemään enkä jaksa enää sinnitellä.. käyn töissä, siellä piristyn mutta sieltä kun joudun lähtemään, mikään ei kiinnosta, tahtoisin vaan nukkua, itku tulee koko ajan.. enkä vain jaksa enää.. 6kk olen sinnitellyt ilman tulosta parempaan.. huonommaksi tuntuu vain menevän.. enkä jaksa enää, pakko kohta luovuttaa ja heittää elämä hukkaan... en jaksa en jaksa.. koko ajan yli vuoden ollut yksin asiani kanssa koska en kehtaa kertoa kellekään.. mutta nyt, en jaksa enää yrittää.. paukut loppuu, tunne on kamala.. en vaan jaksa enää, oon ihan loppu, niin loppu.. millään muulla ei mulle ole enää merkitystä kuin koirilla, niiden takia olen näinkin piitkään sinnitellyt.. mutta nyt loppuu puhti en jaksa enkä pysty.. olo on iahn järkyttävä.. olla asian kanssa yksin, pitkään olen jaksanut sinnitellä.. yli vuoden.. olen tehnyt kaikkeni mutta asiat vaan ei järjesty.. ei näy valoa mulle enää.. tämä tyttö uupui kokonaan..
Vastaukset 12
Vanhimmat
jatkuu vaikka nyt tuntuu ettei ole missään mieltä. Olin 22 vuotias ensimmäisen laman aikana, perhe perustettiin talo ostettiin, löytyi ostaja ostettiin toinen talo lama iski, meillä olikin kaksi taloa koska toinen kauppa peruuntui. Vuoden päästä saimme molemmat talot myytyä alihinnalla tietenkin ja lainaa jäi silloista 235 000 markkaa, siis talojen myynnin jälkeen. Aikamme sinniteltiin ei ollut luottotietoja, ei ollut paljoa muutakaan kuin huono auto ja ainaiset velat niskassa. Velkasaneeraukseen päästiin ja viimeinen erä hoidettiin tänä vuonna. Eihän siinä mennyt kuin 18 vuotta, muistan hyvin sen tuskan ja häpeän mikä seurasi mukana. Mutta usko pois elämässä on paljon muutakin kuin vain raha. Jos vain suinkin voit pyytää tuota summaa lainaksi niin pyydä ja kyllä kannattaa myös kysellä muualta apua. Kun kaikki muut känsivät meille nuorelle perheelle selkänsä löytyi apua kirkon diakoniatyöstä, siis se apu mitä sieltä annetaan on korvaamatonta.
Miksi ihmeessä ne sukulaiset ja ystävät pitää olla aina sotkemassa omiin velkaongelmiin. Jos kymppitonni on kertynyt ulosottoon meneviä velkoja, niin se on osoitus huonosta taloudenhoidosta. Mitäs sitten kun et kykenekään maksamaan velkojasi kummeillesi? Nollakorollako heidän pitäisi rahaa sinulle lainata? Entä miten heidän tulisi suhtautua, jos et maksakaan velkojasi sovittuna ajankohtana?
Jos kerran olet töissä, niin yritä neuvotella velkojien kanssa maksuaikataulusta, pyri lisäämään tulojasi (esim. kakkostyö) ja vähennä menojasi. Mutta älä ihmeessä kaada niitä velkoja muiden niskaan ja sotke ystävyys- tai sukulaissuhteita talousasioihin.
mä oon niin loppu, oon yrittänyt sopia oon yrittänyt lähes kaikkee.. niin pitkään olen sinnitellyt.. Mutta nyt mä en vaan jaksa enää, et tiedä kuinka loppu olen.. mä en vaan pysty enää..
velkaa oli alun perin n.15000.. niin paljon olen saanu pois maksettua ilman luottotietojen menetystä/mitään merkintöjä.. mut nyt oon loppu, voimat ei riitä enää.. yritän jaksaa ja ponnistella, mutta se tuntuu mahdottomalta ja turhalta.. enkä mä jaksa, ollenkaan, en enää mitään.. oon yrittänyt, mutta nyt ei jaksa enää... en vain jaksa....
Velan vähentäminen on hyvä asia. Se antaa sinulle jo valttikortteja neuvotella lopuista veloista. Ei kukaan velkoja kiusallaan saatavia ulosottoon pistä, mutta olennaista on juuri osoittaa aktiivisuus yhteydenpidossa ja maksamisessa. Jos neuvottelutilanne tuntuu tukalalta, niin yhteydenotto Takuu-säätiöön kannaa myös tehdä. Sivulta http://www.takuu-saatio.fi löydät maksuttoman puhelinnumeron.
Ota pikaisesti yhteys paikkakuntasi velkaneuvontaan.
Sieltä saat oikeat tiedot, ne kertovat mitä kannattaa maksaa ja mitkä jättää maksamatta.
ja miten edetään…
Koska voit parhaassa velkajärjestely tapauksessa, saada nolla maksuohjelman käräjäoikeuden kautta.
Eli vapaudut veloistasi maksamatta mitään… Mutta tämä todellakin aina tapauskohtaista. Velkaneuvoja opastaa sinua lisää.
Hei,
tunne menee varmasti ohi, kunhan syksystä päästään. Minulla on ollut myös samanlaisia tunteita.. mutta johtunee syksystä.
Pystyisitkö miettimään kakkostyötä? Mistä vielä voisit "nipistää", vaikka 5000 euron velka on mielettömän hyvä saavutus, anna itsellesi siitä palkinto!!! Ilman muuta voisit kysellä edes pieniä lainoja sukulaisilta, ensi alkuun nyt tietysti vanhemmilta. Voisit vihjata muillekin sukulaisille, että joululahjat sitten rahana.
En tiedä, miten realistinen se kakkostyö on, mutta ehkä voisit miettiä "vapaaehtoistyötä", siinä mieli paranisi ja voisit ehkä saada ruokaakin ilmaiseksi, eikä elämä olisi pelkkää harmaata ja talousongelmien miettimistä. Olen huomannut, että kun on äärimmäisen tiukkaa, elämä menee pelkkään pohtimiseen, mutta kun saa muutakin ajateltavaa, niin homma etenee.
Sitten tietysti soitto velkaneuvojalle, samoin kuin sinne takuusäätiöön. Missään nimessä älä ota muualta lainaa lisää.
Onnea sinulle, rahan takia ei kannata terveyttä ja elämää menettää. Usko tämä.
Nuo neuvot kakkostyöstä (=aina löytyy jotain mainosjakajan töitä ja vuoden uurastuksella on jo velkasummat maksettu) ja velkaneuvojalle soittamisesta ovat hyviä, mutta tuskinpa vapaaehtoistyöllä noihin asioihin ratkaisua löytyy ja olisi vähintäänkin moukkamaista kinuta sukulaisilta lahjoja rahana. Saati että se tuossa suuruusluokassa mitään ratkaisisi.
Ensinnäkin jos sinulla on välit kummeihisi, voithan ottaa yhteyttä heihin ja kertoa ettet
jaksa.
Sinun ei tarvitse heti ottaa puheeksi sitä
laina-asiaa, vaan voi käydä niin että se tulee
puheeksi sitten itsestään.
Joskus on hyvä jos toinen henkilö on siinä välissä joka kertoo sinun tilanteesta heille ja
he sitten ottavat sinuun yhteyttä.
Suosittelen että kerrot ensin tästä huonosta
olostasi, aloita sillä.
Heti kun aamu koittaa, soitat velkaneuvojalle!!
Mahdollisuus velkajärjestelyyn, sosiaalinen luotto? Kysy!!
Ja vielä yksi mahdollisuus on yhteydenotto
kirkon diakonissaan, jos on oikein hätä, he voivat auttaa, sekä henkistä apua ja ihan tähän
taloussotkun selvittämiseen.
Ja sitten on vielä sosiaalitoimisto.
Se on apua tarvitseville suunniteltu paikka.
Vinkkinä voin sanoa että olen joskus aikoinaan
käynyt diakonissalla.
Tosin nyt minulla itselläni on ollut pahempi
tilanne kuin silloin.
Kerro olostasi jollekin läheiselle, sukulaiselle
vaikka sinua hävettäisi. Siitä huolimatta.
Jos tuntuu ettet jaksa, soita 0203445566,
kriisipuhelin ja on toinenkin nro(en muista ulkoa). Katso netistä joku auttava puhelin.
Se auttaa kun saat jakaa huolesi.
Muista diakonissa ja nuo muut mitä kirjoitin!
Kyllä ne asiat lähtevät selviämään, luota siihen.
Etkö saa pankista mitään luottoa kun kerran käyt töissä?
Minulla on lainaa enkä olisi saanut sitä, mutta
yksi sisaruksistani on mukana lainassa, vaikka
minä sitä maksan. Näin kuitenkin sain sen lainan.
Älä luovuta!!
Kerro sitten mitä olet tehnyt asioittesi hyväksi.
Varmasti jotakin kautta lähtee asiat paremmaksi.
Kysy apua jos vain voit sukulaisilta, nöyryys on valttia!
Tiedän täysin tuon tilanteen, et ole yksin. Sillä se "pahaolo" on pahinta ja kun ei enää jaksa...
Toisaalta ei se ulosottokaan maailmanloppu ole.
Hyvä että sinulla koiria, ne ”ymmärtää" ja lohduttaa aina:) Koira on ihmisen paras ystävä, niitä ei raha kiinnosta.
Ihan totta, nöyryys on valttia, mutta se on eri asia kuin kerjäläisyys.
Auton ja koiran ylläpitoon menee paljon rahaa ja yksinelävältä myös sellaista aikaa, jonka voisi käyttää esimerkiksi extraduunin tekemiseen.
Myy auto, jos et sitä aivan välttämättä tarvitse. Ja kylmästi ajatellen sinun pitäisi luopua myös koirasta, jonka ruokkimiseen ei riitä rahaa. En tarjoa tässä lopullista ratkaisua asiaan, sillä se ei kuitenkaan menisi tunnesyistä läpi sinulle. Tiedän, että koiraihminen ennen tappaa itsensä kuin luopuu lemmikistään, mutta juuri noinhan sinulle on tapahtumassa. Anna koira joksikin ajaksi sukulaisten hoitoon ja pistä asiasi kuntoon ennen kuin hermo pettää lopullisesti.
Itsellä meni kaikki myös ulosottoon. Elämä kun ei aina kohtele kaikkia tasapuolisesti. Itse tein työtä ja pyrin olemaan tunnollinen. Vaikka olisit rehellinen, niin ei se sinun syy ole, jos just sulle käy näin. Meitä on varmasti paljon samankaltaisia, jotka ajattelivat tulevaisuuteen ja siksi uskalsivat ottaa lainaa. Jos olet työssä ja jaksat tehdä, niin tee. Mene ulosottoon ja maksa ja yritä jaksaa velkajärjestelyyn. Uskon että kaikki selviää ja elämä, se on arvokkaampaa kuin raha. Kirkon diakoniatyöntekijä auttaa ja seurakunnat, on leipäjonoja. Älä häpeä! Olet Ainutlaatuinen, yksilö, eikä kukaan voi olla kuin sinä!