Uutiset:Sakkolain uudistus saattaa ruuhkauttaa käräjäoikeudet
Julkaistu: 5:17
stt
Turku. Käräjäoikeudet ovat vaarassa ruuhkautua pikkurikosten käsittelystä, kirjoittaa Turun Sanomat. Syynä on lokakuussa voimaan tullut sakkolain uudistus, jonka seurauksena poliisin kirjoittamia sakkoja ei voi enää muuntaa vankeudeksi.
Yrittäjiä huolestuttaa, että pienistä rikoksista saattaa jatkossa selvitä ilman minkäänlaista rangaistusta.
Tämän estämiseksi esimerkiksi Neste Oil on linjannut, että se vaatii kaikkien polttoainevarkauksien tutkimista normaalissa esitutkinnassa. Tällöin tekijä voi joutua vankilaan, jos jättää sakkonsa maksamatta.
Helsingin poliisin rikosylikomisario Jukka Mäkelä arvioi Turun Sanomille, että muuallakin on ollut merkkejä linjamuutoksesta.
Jotta sakon maksamisesta kieltäytyvä varas joutuisi vankilaan, pieni rikos täytyisi tutkia esitutkinnassa, syyttäjän pitäisi käsitellä asia ja tuomarin ratkaista se. Työmäärä on moninkertainen ja prosessi hitaampi verrattuna aiempaan menettelyyn.
Sakkolain uudistuksella pyritään helpottamaan Suomen vankiloiden tilanahtautta.
Kysykää joskus vaikka poliisilta mitä jokin lakiuudistus tuo tullessaan. Ruuhkien tekeminen käräjäasteelle ei kaiketi ollut lainkaan tarkoitus.
Julkaistu: 5:17
stt
Turku. Käräjäoikeudet ovat vaarassa ruuhkautua pikkurikosten käsittelystä, kirjoittaa Turun Sanomat. Syynä on lokakuussa voimaan tullut sakkolain uudistus, jonka seurauksena poliisin kirjoittamia sakkoja ei voi enää muuntaa vankeudeksi.
Yrittäjiä huolestuttaa, että pienistä rikoksista saattaa jatkossa selvitä ilman minkäänlaista rangaistusta.
Tämän estämiseksi esimerkiksi Neste Oil on linjannut, että se vaatii kaikkien polttoainevarkauksien tutkimista normaalissa esitutkinnassa. Tällöin tekijä voi joutua vankilaan, jos jättää sakkonsa maksamatta.
Helsingin poliisin rikosylikomisario Jukka Mäkelä arvioi Turun Sanomille, että muuallakin on ollut merkkejä linjamuutoksesta.
Jotta sakon maksamisesta kieltäytyvä varas joutuisi vankilaan, pieni rikos täytyisi tutkia esitutkinnassa, syyttäjän pitäisi käsitellä asia ja tuomarin ratkaista se. Työmäärä on moninkertainen ja prosessi hitaampi verrattuna aiempaan menettelyyn.
Sakkolain uudistuksella pyritään helpottamaan Suomen vankiloiden tilanahtautta.
Kysykää joskus vaikka poliisilta mitä jokin lakiuudistus tuo tullessaan. Ruuhkien tekeminen käräjäasteelle ei kaiketi ollut lainkaan tarkoitus.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kuten usean vastaavan "säästölain" valmistelu, myös tämä sakon muuntorangaistuksen uuskäytännön sääntely syy-seurausuhteineen taisi jäädä kiireessä huonolle valmistelulle. Sen kanssa tekemisiin nyt joutuvat viranomaiset olisivat voineet valaista erityisesti tätä syyn loogista seuraussuhdetta. Ehkä näin tehtiinkin valmisteluvaiheessa?
On ollut havaittavissa aiemminkin, että poliittinen tahtotila menee tarkoitushakuisuudessaan ja kiireessä asiantuntijuuden edelle.
Joskus on hyvä pitää jopa kiireempääkin, kuten aselain kohdalla olisi ollut enemmän kuin suotavaa heti Jokelan jälkeen. Sakon muuntorangaistuksen kohdalla näin kiire ei ole ollut,koska tuomiovolyymi on ollut melko sahaavaa. Sakkovankisumakin taannoin johtui vain teknisistä, ei muista syistä. Kyse on siis ollut vain sakkovankien laitospaikan säästötavoitteesta. Sekään ei ole huono tavoite, mutta nythän juuri nähdään, että työt ja kustannus vain siirtyvät toisen viranomaisen kontolle.
"Onks täs mittään järkee?", voisi hyvin muuankin virkapukuinen kysyä, nyt vakavassa mielessä.
Ei tämä ole ensimmäinen kerta, kun Eduskunnassa möhlitään.
Kun Suomessa pyrittiin kiivaimmin sosialismiin 1970 luvulla ryhdyttiin uudistamaan rikoslakia.
Ennen ns. uudistusta auton vieminen ilman omistajan lupaa oli varastamista. Uudistuksia valmisteleva rikoslakikomitea kuitenkin teki siitä luvattoman käytön. Eduskunta mietinnön siunasi ja se sai lain voiman. Kaiken kukkuraksi luvaton käyttö tehtiin asianomistajarikokseksi. Siitä seurasi se, että jos poliisi vaikka yöaikana tapasi liikenteestä ´varastetun´ auton, niin piti saada yhteys auton omistajaan ja kysellä häneltä vaatiiko hän teosta rangaistustta. Jos yhteyttä ei saatu tai omistaja ei vaatinut rangaistusta piti ns. ´varas´ päästää menemään ja asian tutkintaa ei voinut enää jatkaa.
Pari vuotta tätä hölmöä tilannetta jatkui, ennen kuin Eduskunta korjasi tilanteen säätäen uuden lain. Tietenkään ei voitu enää myöntää, että kyseessä on auton varastaminen, vaan rikokselle keksittiin uusi nimi, siitä tuli moottorikulkuneuvon käyttövarkaus. Samalla se säädettiin virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi.
kustannusperiaate-pykälä.
Poliisin ei tarvitse suorittaa tutkintaa asianomistajan vaatimuksesta huolimatta koska sitä vaatimusoikeutta ei ole olemassa. Syyttäjä voi sanoa pikkujutun ollessa kyseessä että hän ei tule syyttämään asiassa myöhemmin joten poliisin ei tarvitse suorittaa tutkintaa.
Odotellaan mikä on se rikoksen aiheuttama euroraja jolla ne tutkitaan.
Jos tarkoitat ETL 4,4:n perusteella tehtyjä päätöksiä, niin eipähän noita ole juuri näkynyt.
Syyttäjiä taitaa hirvittää varma kantelu Kuusimäen Matin butiikkiin ja kasvojen menetys sen jälkeen.