Hei, olen työskennellyt puolitoista vuotta kellaritiloissa (talon alin kerros maan alla), joissa haisee tunkkainen maakellarinhaju ja ilmastointi ei ole toiminut. Atoopikkotausta. Nyt pitkällä sairaslomalla tosi pahan altisumisen vuoksi. Astmaepäily. Nyt ollaan työpaikalla mittailtu sisäilan tasoa, joka hyvä samoin ilmoitettiin ettei tiloissa ole kosteutta. Voiko silti olla hometta ja mikä sen hajun tekee?? Hulluksi tässä tulee, odottelen pääsyä keuhkopolille. Lääkäri ehdottomasti sitä mieltä että homealtistuminen työpaikalla tapahtunut, mutta tuntuu että muut syyttävät kohta, että päässä vikaa, kun mitään ei löydy. Onko minulla siis toivoa, voiko kosteusmikrobeja vielä löytyä???? Hullu en kuitenkaan ole.
Voiko olla hometta vaikka sisäilamittaus ok ja ei löydy kosteutta
homealtistunut
122913
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Maakellarin haju johtuu yleensä sädesienestä, mikä on ihmiselle erittäin haitallista. Jos ilmastointitkaan ei pelaa on kellaritiloissa kaikenlaisia mikrobeja.
Mittaukset on tehty ihan päin peetä, jos kesällä - syksyllä ei ilmasta löydy homeita, niin ei voi pitää paikaansakaan (niitä on aina myös ulkoilmassa).
Tiloja ei ole kunnolla tutkittu, kannattaa ottaa yhteyttä työsuojelupiiriin. Pelkästään ilmastoinnin puuttuminen on jo syy asettaa tilat oleskelukieltoon!
Siis en enää onneksi joudu tiloissa työskentelemään, enkä koko talossa, minut on siirretty viereiseen rakennukseen ja kokeilen siellä, tehokas lääkäri. Mitataanko homeita nopeasti vai siten kasvattamalla, kun nämä kosteusmittaukset otettiin nopeasti? Ja työterveyshuolto niitä tekee. Jos ei hometta löydy pitääkö minun maksaa joku asiantuntija tutkimaan, kysessä kuitenkin iso asia, jos ammattitautia epäillään. Jotain työtervhuolto mietti, että mitataanko homeet kun alkaa pakkanen?? Eli voisiko tämä kosteusmittaus ensin olla joku pikajuttu ja sitten vasta homemittaukset?
Meillä sisäilman mittasi terveystarkastaja. Tämä tapahtui keskitalvella jolloin ilmankosteus oli pienimmillään, ilmanvaito/ilmastointi pois päältä, aikaisin aamulla. Tulokset tuli n. viikossa.
Mitä jatkotoimenpiteitä?
Maksoi sata euroa. Tulokset olivat puhtaat, siis ei tarvinnut mitään toimenpiteitä.
haju on jo itsessään terveyshaitta. Hajut ovat kosteusvauriomikrobien aineenvaihduntatuotteita (myko- tai bakteeritoksiineja eli myrkkyjä). Kun kyseessä on alin kerros, niin ongelma voi olla siellä talon alla. Siellä voi olla biologisesti hajoavaa esim. rakennusjätettä tms. Alapohjarakenteista ja alustäytöstä pitäisi ottaa materiaalinäytteitä, joiden mikrobiologinen tila analysoidaan. Sisäilmanäytteet ovat täysin epäluotettavia ja kosteusmittauksilla ei ole oikeastaan mitään tekemistä asian kanssa. Kuivuneet homeet ovat yhtä vaarallisia kuin kosteatkin.
Vaadi itsellesi muut työtilat tai lopeta työskentely siellä kokonaan. Voit sairaastua pysyvästi. Parempi olla köyhä terve kuin köyhä sairas (sairastumisen myötä köyhtyy myös varmasti).
kastunut betoni haisee ns. maakellarille? Onko emäksinen betoni välittömästi kastumisen jälkeen mikrobivaurioitunut?
Kun tehdään alimpaan kerrokseen kosteusmittaus esim. epäillen maakosteutta, mitä mielestäsi tehdään alapohjarakenteille? Tarkastetaanko alapohjarakenne ja mitataan olosuhteet rakenteessa? Kuitenkin ilmeistä on, että jos rakenteessa on virhe / vaurio, se ei korjaannu itsestään..?
Ilmeisesti maaperässä on aina kosteutta ja epäpuhtauksia, niin minkälainen anayylsi mielestäsi pitäisi täyttömaan sisältämistä mikrobeista tehdä?
Miksi esim Andersenin keräimellä tehty sisäilmanäyte on epäluotettava?
Kiitos vastauksista.
Jos rakennuksen alla on epäpuhtauksia tai kosteutta, se on väärin perustettu (ja näitä tapauksiahan riittää tässä maassa). Rakentamismääräysten mukaan kaikki hienorakeinen ja humuspitoinen maa-aines on poistettava rakennuksen alta ja sen vierestä (istutuksia, ruohoa yms. ei saa olla rakennuksessa kiinni). Alustäytön on oltava karkeata, puhtaaksi pestyä soraa, joka estää kapillaarisen vedennousun alapohjarakenteisiin. Sen lisäksi tarvitaan useimmissa tapauksissa salaojitus koko rakennuksen ympärille (ellei rakennus ole esim. korkealla soraharjulla).
Jos kysymyksessä on maanvarainen betonilaatta, niin se tulee piikata auki ja ottaa kattava näyte alustäytöstä. Siitä analysoidaan vesipitoisuus, mikrobit, humusaste, rakeisuus ja kapillaarisuus. Sen lisäksi on tärkeätä tarkastaa salaojituksen toimivuus, oikea perustuskorkeus, kallistukset ja salaojavesien purkupaikan toimintakunto.
Sisäilman mikrobipitoisuus vaihtelee jatkuvasti riippuen mikrobien kasvuvaiheesta, vuorokauden ajasta, ilmanpaineista ym. ym. Ilmanäytteitä pitäisi ottaa eri aikoina vähintään kymmenisen kertaa, jotta tuloksia voisi edes jotenkin tulkita. Raskaita itiöitä (kuten esim. Stachybotryksen) sillä ei edes saada kiinni.
Betoni ei ole homehtumisherkkää, mutta siihen yhteydessä olevat materiaalit voivat sitä olla. Jos betonilaatta kastuu alhaaltapäin, niin haju voi tulla myös humuspitoisesta vedestä.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2004/W6.pdf
alapohjarakenteen alla täyttömaassa on aina kosteutta. Hygroskooppisella alueella mennään lähes aina olosuhteisiin, missä homeelle on olosuhteet. Eli voiko tutkija yleistää, että esim alapohjarakenne : pinnoite, esim maali
pintavalu
tb-laatta
höyrysulku
eps-levyt
humuspitoinen, hienoainesta sisältävä kostea hiekka..rh>75%
Toimenpiteenä on täyttömaan analysoiminen ja tarvittaessa em. rakenteen purku ja täyttömaan vaihto? Siis jos rakenteessa ei pintapuolisesti ole mitn vikaa.Halutaan vaan tutkia mahdolliset ongelmat..
Toki jokainen tietää mitä täyttömaan pitää olla ja miten talo pitäisi rakentaa.. Iltojen iloksi voi opetella vaikka rt-kortit ja rillit ulkoa..
Tuo 75% Rh ei ole vielä mitenkään poikkeava arvo ihan on normaali,alustäytön Rh:n oletustaso on 100%
Kyllä kosteusmittauksillakin on väliä,niillä voidaan tutkia onko kosteuspitoisuus tasolla joka mahdollistaa mikrobikasvun,ja myöskin mistä kosteus rakenteeseen tulee.Tietystikkään jos home on kuivunut,ts joskus rakenteeseen päässyt kosteutta mutta joka kuivanut,niin tietenkään sitten ei kosteuspitoisuuksien perusteella voi tehdä johtopäätöksiä.Mutta usein kosteusmittauksilla saadaan selville kosteusteknisesti toimimaton rakenne joka mahdollistaa mikrobien kasvun.MVOC VOC mikrobinäytteet ilmasta on ihmisten täydellistä kusetusta,jotkut sisäilmamittausfirmat mainostavat härskin harhaanjohtavasti mittauksien erinomaisuutta.Esim MVOC mittauksilla ei saada selvitettyä onko tai ei rakenteissa mikrobikasvua.Myös ilmasta otettavilla mikrobinäytteillä ei voi poissulkea,eikä myöskään positiivisella tuloksella osoittaa mikrobikasvun olemassaoloa.Menetelmiin liittyy useita epävarmuustekijöitä.Mittaukset ovat aikalailla huijausta.
http://homejaterveys.net/index.php?option=com_content&view=article&id=68&Itemid=67