Terve,
Olen veneillyt toistaiseksi Busterilla ja nyt on kiinnostus herännyt HT veneisiin mutta arveluttaa lasikuidun kestävyys iän myötä. Olen miettinyt jotain -80 luvun venettä kuten Flipper HT 575 tms-?
Olsiko täällä kokemuksia siis lasikuituveneiden kestävyydestä - voiko luottaa että 20 vuotta vanha lasikuituven vielä kestää seuraavat 10 tai 20 vuotta?
Olen veneillyt toistaiseksi Busterilla ja nyt on kiinnostus herännyt HT veneisiin mutta arveluttaa lasikuidun kestävyys iän myötä. Olen miettinyt jotain -80 luvun venettä kuten Flipper HT 575 tms-?
Olsiko täällä kokemuksia siis lasikuituveneiden kestävyydestä - voiko luottaa että 20 vuotta vanha lasikuituven vielä kestää seuraavat 10 tai 20 vuotta?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kattele ympärilles..... hyvä mies.....
Katsele peiliin hyvä mies!
Olipas tyhjentävä vastaus.
Kysymys on ihan relevantti ja viisas, itseänikin kiinnostaisi tietää missä kunnossa 10 vuotiaan lasikuituveneen pohja on, jos on esim. lohjennut keulasta geeli pois ja kuitu on imenyt vettä ja jäätynyt talvella, ehkä muutamanakin vuonna.
Voiko kovassa keularyskeessä yhtäkkiä esimerkiksi paukahtaa kuitu puhki tämmöisestä kohdasta ja vene täyttyä?
Kyllä lasikuitu kestää vuosikymmeniä, kun sitä oikein pitää. Tietenkin jos gelcoat rikkoutuu ja lasikuituun pääsee imeytymään vettä kyseessä on aina vakava vaurio. Vahingoittuneen alueen ei tarvitse olla edes kovin iso, kun sitä kautta lasikuitu imee vettä sisään leviten yhä laajemmalle. Aletaan puhua ilmiöstä nimeltä lasikuiturutto, jonka korjaaminen kannattaa jättää oikealle asiantuntijalle (liikkeelle), eikä kaverin kummin kaimalle.
Lasikuituruton tunnistaa veneen pohjasta parhaiten syksyisin, kun veneen nostaa vedestä: kosteutta imeneissä kohdissa on pehmeitä kohtia, jopa selviä "ruttopaiseita". Talven aikana vesi saattaa haihtua sen verran, että paiseet häviävät, vaikka paha ongelma on jäljellä.
Oma edellinen veneeni oli lasikuituinen vm -75. Edeltävät(kin) omistajat olivat pitäneet veneestä hyvää huolta eikä rungossa ollut moitteen sijaa sen keväällä 28 vuoden iässä myydessäni. Se vene ainakin kestää vielä toiset 28 vuotta, jos sitä oikein pidetään.
Täytyy siis pitää mielessä, että "pomminvaarakin" on olemassa, mutta vastuullinen veneilijä, joka ymmärtää veneensä arvon pitää varmasti rungonkin kunnossa.
Hyvä vastaus kiitos.
Onko jollakulla kokemusta tai tietoa siitä, voiko ruttoinen kuitu paiseineen yhtäkkiä paukahtaa aaltojen voimasta rikki niin että vene uppoaa?
Siis voiko rakenne heiketä niin, että äkillinen aalto tai vedenpaine hajottaa lopullisesti?
Kiitos Tuomolle asiallisesta vastauksesta jonka toivoisin heijastuvan myös muiden käyttäytymiseen tällä avoimella keskustelupalstalla.
Olen kiinostunut kuulemaan myös muiden kokemuksia lasikuidun iästä, onko lasikuidulle esim. määritetty mitään teoreettista maksimi ikää - heikkeekö rakenne vai onko ainoa uhka tuo gelcoat pinnan vioittuminen ja siitä aiheutuva lasikuiturutto mikäli pintaa ei korjata.
Lisäksi olisi mielenkiintoista kuulla muiden kokemuksia käytännön tilanteista missä on havaittu lasikuidun vioittuneen/haurastuneen?
Aion nyt kuitenkin luottavaisin mielin aktivoitua syksyn venemarkkinoilla ja etsiä itselleni hyväkuntoisen Flipper HT 575:n.
Olen ollut mukana kaverin moottoriveneessä kun keulassa oleva runkopalkisto saatiin delaminoitua ajamalla. Siinä ei ollut vettä. Vettynyt laminaatti on niin heikkoa että sen pystyy ajamaan vuotavaksi, mutta todennäköisesti se muuttuu ennen lopullista rikkoontumistaan niin veteläksi, ettei sillä kukaan viitsi ajaa.
Vetelä laminaatti pitää aina kiertää kaukaa.
Ostin juuri 20v vanhan kotimaisen Vatorin. Ja hyvä näyttää olevan. Huoltoa toki lasikuituvene vaatii. Lasikuituhan (epoksikyllästetty lasikuitukomposiitti) itsessään ei ole täysin vedenpitävä materiaali, vaan vaatii gelcoatin. Tämä estää varsinaisen laminaatin kosteusvaurioilta, joista pakkanen ei liene vähäisin. Ymmärtääkseni lasikuiturutto on yleensä paikallinen - laikkumainen kolhun tms aiheuttama vaurio, joka laajenee ajan kanssa. Mielestäni paikallisista vaurioista ei ole välitöntä vaaraa. t:JAL
Yleinen ja aina välillä esille tuleva väärinkäsitys on se, että Gelcoat olisi täysin vedenpitävä kerros. Näin EI ole, vaan vesieristeeksi tarvitaan aina Primer-maalipinta, joka on veneen varsinainen vesieriste! Gelcoat siis läpäisee jonkin verran vettä. Joissakin uusissa veneissä ei edes enään laiteta Gelcoat pintaa pohjaan.
Jos kaikki veneet olisivatkin epoksilla laminoituja, koko lasikuiturutto ilmiötä ei olisi olemassakaan. Epoksi on vesitiivistä, lujaa, mutta kallista ja ammattitauteja aiheuttavaa. Tästä syystä vain erityistä lujuutta vaativat, lähinnä kilpaveneet laminoidaan epoksilla. 99% veneistä on laminoitu polyesterihartsilla, joka ei ole vesitiivistä. Gelcoat ja topcoat ovat aivan sitä samaa polyesterihartsia, mutta mukaan on sekoitettu parafiinia. Paksu kerros, jossa ei olu kuituja on melko hyvin vettä pitävä, ei kuitenkaan epoksin veroinen.
Lasikuiturutto ei yleensä aiheudu kolhusta, vaan syynä on epäpuhtaudet laminaatissa tai huonolaatuiset hartsit.
Tuossa muut jo kommentoivatkin tuota epoksihommaa, eli polyesterihartsiahan tuo laminaatin matriisiaine on, ortoftaali- tai isoftaalitavaraa.
Gelcoat pitää vettä kohtalaisesti, mutta ei täydellisesti - silloin kun se on polyesteripohjainen. Vinyyliesterigelcoat pitääkin jo melkein epoksin tasoisesti vettä. Väriaineet heikentävät gelcoatin vedenpitävyyttä, minkä takia joidenkin veneiden vedenalaiset osat ovat "lasikuitupinnalla". Kyseessä on kuitenkin väritön gelcoat kerros, ei suinkaan paljas pinta.
Kyllä 40 vuotta on lasikuituveneissä maksimi sen jälkeen on jo niin pehko ja vettä sisäänsä imenyt että on ongelmajäte.
Luin vuosia sitten jostakin venelehdestä, että lasikuitu on elastista, samallalailla kun tavallinen lasi. Eli se valuu ajanmittaan kasaan. Esimerkiksi jotkin hyvin vanhat ikkunat ovat alhaalta paksummat ja yläreuna saattaa olla ohentunut niin , että siellä on jopa reikiä. Esim. vanhan kirkon ikkunat.
Lehtijutussa oli arvioitu lasikuituveneen kestoiäksi n,2000vuotta, sen jälkeen se on niin pieni , ettei sinne mahdu sisään.
Itellä on timola 490r vm- 77. ikä ei vielä paina.
se on ollut vedessä joka vuosi eikä sitä ole hoidettu juuri mitenkään, tänä kesänä maalasin pohjan ekaa kertaa, kun oli niitä lommoja ja lasikuitu näkyi jossakin. Hyvä vene ja vielä monta kesää edessä.
(kaikki ei varmaan kestä näin hyvin)
Hyvin laminoituja (oikeat suhteet kuidun ja hartsin suhteeessa, sekä huollinen rullaus/ilmanpoisto ja oikea lämpötila)laadukkaista raaka-aineita tehtyjä veneitä on tehty jo n. viisikymmentä vuotta. Raaka-aineet ja ammattitaito, sekä tieto ovat kehittyneet.
Voimme arvioida että kuituveneen rungon ikä on oikein hoidettuna hyvinkin n. viisikymmnetä vuotta tai runsaasti enemmän. Sitävastoin ko veneen moottori, potkurikoneisto ja muut runkoon tehdyt kiinnityksetja läpiviennit ovat varmastikin korjaamisen tarpeessa. Liity veneilyseuraan, pyydä seuran katsastajaa vilkaisemaan venettä - heikot kohdat tulevat esille, samoin saat hyviä vinkkejä mahdollisesti korjattavista/ muutosta vaativista kohdista.