enemmän sähköä kuin ns. normitalon?
Jos keskikesällä aurinko paistaa ikkunasta sisään ja sisälämpötila 30C ja ulkona 25C, eli lämpötilaero 5C, niin ei kai sillä eristyspaksuudella ole paljon väliä.
Itse suhtaudun vähän epäilevästi tähän passiivitalo ajatukseen, mutta jäähdytys on huono vastustusperuste.
Jos keskikesällä aurinko paistaa ikkunasta sisään ja sisälämpötila 30C ja ulkona 25C, eli lämpötilaero 5C, niin ei kai sillä eristyspaksuudella ole paljon väliä.
Itse suhtaudun vähän epäilevästi tähän passiivitalo ajatukseen, mutta jäähdytys on huono vastustusperuste.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ja mikäli käyttää jäähdytykseen "maakylmää", niin jäähdytys on sitäkin huonompi peruste. Maasta kun saa kylmää pelkän kiertovesipumpum voimin, vaatinee sähkötehoa ehkä jotain 20-60 wattia.
Eikä maan kylmyyden hyödyntäminen vaadi kovinkaan kummoisia investointejakaan mikäli asia vain huomioidaan ennen talon rakentamista. Vähän vaan muoviputkea samaan kuoppaan talon perustusten kanssa, ja siinä se.
Lisäksi talvella maa on ilmaa lämpimämpää, joten sitä voi käyttää tuloilman esilämmitykseen, tosin se edellyttää pakkasnesteen käyttöä, sillä muuten voi kenno jäätyä. Eikä LTO ole mikään peruste olla käyttämättä esilämmitystä, nimittäin esilämmityksellä LTOkin toimii paremmin kun se ei jäädy ihan yhtä herkästi, eli sulatustoimintoa tarvitsee paljon harvemmin.
Itselläni myös epäillyksiä nk. pasiivitalon suhteen. Kyllä tuo energiaa säästää, mutta ei suomen loissa ainakaan ennen ole ollut hyviä kokemuksia pidemmän päälle liian "pulloiksi" rakennetuista taloista. Saa nähdä, onistuvatko kaikki rakentamaan pasiivitalon oikein rakentein vai onko vastassa mutaman vuoden päästä kalliisti korjattava homeongelma.
Halvin pasiivitalo on jyrkkään eteleärinteeseen puoliksi maaha upotettu talo, jossa katto täynnä aurinkopaneeleja, tuskin tarvitsee lainkaan ulkoista energianlahdettä. Taitaa olla kohta 20 vuotta, kun oi TV:ssa juttu tuollaisesta talosta, ilman aurinkopaneeleja siinä kului pari mottia polttopuita vuodessa.
60 ja 70 luvulla kuka tahansa osasi tietämättömyyttään tehdä hometalon, nyt niitä tekee vain huijarit.
Nykypäivän rakenteet on mietittyjä ja toimivia.
Professori Ralf Lindberg Tampereen yliopistosta teki ympäristöministeriölle selvityksen passiivitaloista ja niihin liittyvistä odotuksista. Hän varoittaa ylipaksujen eristysten kosteusriskeistä ja epäilee energian-ja kustannussäästöjen suuruutta. Lindbergin mukaan maassamme voidaan hyödyntää Ruotsin kokemuksia passiivitaloista. Naapuriin on arvioiden mukaan rakennettu 500 passiivitaloa.
Teksti lainattu Tm rakennusmaailma lehdestä.
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/energiatalkoot/14619.html
Lindberg taitaa saada rahoitusta eristevalmistajien sijaan laitevalmistajilta.
Väite ulkoverhouksen kondessiongelmista, joka johtuisi ulkoverhouksen kylmenemisestä, kuullostaa ihan huuhaalta.
Lahoaako hyvin eristettyjen talojen seinäverhoilu muka nopeammin kuin huonosti eritettyjen? Enpä usko.
Lindberg vannoo myös tiiveyden nimiin, kuten pasiivitalon kannattajata.
Ulkoverhoilun kuntoon vaikuttaa eristeen paksuus. Ohuesti eristetyssä talossa lämpöhukka kuivattaa seinää paremmin. Tuolla tuskin on ratkaisevaa merkitystä, onhan kylmiäkin ulkorakennuksia ja näyttää nuo seinät kunnossa pysyvän.
olleet vielä hometaloja. Tehtiin ohjeiden ja määräysten mukaisesti. 10-20 vuotta myöhemmin niistä vasta tuli hometaloja.
En jaksa uskoa että sillä on ulkovuoreen mitään merkitystä että onko seinässä villaa 200 vai 300mm. Tuskin on tuuletusraon toisella puolella enää lämpötilaeroa minkään vertaa, taitaa olla kumpikin ulkolämpötilassa.
70 luvulla rakennetussa talossa on aika monta asiaa eri tavalla tehty kuin tämän päivän talossa.
70 luvulla talossa ei välttämättä ollut lainkaan tuloilmalle mitään muuta reittiä kuin tuuletusikkuna.
Kosteusongelman lähtökohtana on yleensä tuuletuksen puute ja perustukset valesokkeleineen ja muine karmeine virheineen.