Suomen Lääkärilehti 3/1999 vsk 54 s. 203 - 208
Raija Hukkanen: Katsaus kulttimuotoisiin ilmiöihin psykoterapiassa ja koulutuksessa.
"Karismaattiseen, kulttimaisia piirteitä omaavaan ryhmään kuuluvien jäsenien tunnuspiirteinä on kuvattu olevan (8):
1) Kiinnittyminen yksimieliseen uskomussysteemiin
2) Vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen ylläpito ryhmässä
3) Ryhmän käyttäytymisnormien voimakas vaikutus yksilön käyttäytymiseen
4) Uskomus ryhmän tai ryhmänjohtajan karismaattiseen (tai pyhään) voimaan. Lisäksi on todettu, että tällaisella ryhmällä on taipumus eriytyä valtakulttuurista. Heillä on tunne totuuden tai viisauden löytämisestä muihin verrattuna. Tyypillistä on myös vahvan ryhmäkokemuksen tuottama tunne muuttuneesta tietoisuuden tasosta, jonka merkitys tulkitaan ryhmän ideologiaa tukevaksi (8,9). Osa jäsenistä kokee ryhmään kuulumisen aikana suotuisia muutoksia psyykkisissä oireissa ja osan oireet pahenivat (9). Suotuisat muutokset liittyivät suoraan verrannollisesti ryhmän yhteenkuuluvuuden tunteen asteeseen ja jäsenen tunteeseen yksimieliseen ryhmään kuulumisesta. Tällöin ulkomaailma koettiin herkästi pahaksi tai uhkaavaksi. Psyykkiset oireet lisääntyivät silloin, kun jäsen osoitti ryhmäideologiasta poikkeavaa käytöstä tai pyrki lähtemään ryhmästä (8,9).
TERAPIAKULTTIEN TUNNUSPIIRTEITÄ
(2). Vahingollisilla terapiakulteilla on seuraavanlaisia yhteisiä piirteitä toiminnassaan (2,3):
1) Psykoterapiakieltä ja käsitteitä käytetään toimintaa esiteltäessä ja apua tarjottaessa
2) Toiminta on pääsääntöisesti ryhmämuotoista
3) Johtaja esittäytyy ammatillisesti pätevänä. Hän on karismaattinen, dominoiva persoonallisuus, jolla on narsistisia ja grandiooseja piirteitä.
4) Ryhmän jäsenet kohottavat johtajan karismaattiseen asemaan ja idealisoivat häntä. He pitävät itseään etuoikeutettuina ryhmään kuuluessaan. Idealisoivaa transferenssia ei käsitellä terapiassa.
5) Ryhmän jäsenet tekevät henkilökohtaisia uhrauksia johtajan ja ryhmän puolesta. Henkilökohtainen elämä ryhmän ulkopuolella kutistuu.
5) Vahva ryhmäidentiteetti kehittyy
6) Kehittyy vahva paine ryhmän normeihin ja käytäntöihin myöntymiseen ja sopeutumiseen
7) Ryhmä on epäluuloinen, mitätöivä tai vihamielinen muita hoitotyön ammattilaisia kohtaan. Riippuvuus ryhmän sisällä lisääntyy ja kriittinen ajattelu vähenee.
8) Terapiaan liittyvillä henkilöillä on ollut kehityksellinen tai muunlainen muutosvaihe lämässään, jolloin identiteetin ja turvallisuuden tarve on ollut suurin - esimerkiksi silloin, kun henkilö valmistuu ammattiin.
Kulttimaiseen terapiaan liittymiseen vaikuttaa omalta osaltaan inhimillinen, syvä tarve tuntea yhteenkuuluvuutta jonkin ihmisryhmän kanssa. Kaipuu varhaiseen vuorovaikutukseen on jäänteenä
aikuisessakin."
"Suomessa Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) hyväksymien ja valvomien psykoterapiamuotojen ja psykoterapeuttien lisäksi on parina viime vuosikymmenenä versonut erilaisia terapiasuuntauksia ja henkisen kasvun ja itsensä löytämisen ryhmiä, joiden toiminnan arvioinnista ja valvonnasta ei vastaa kukaan. Terapeutin, kouluttajan, ohjaajan ym. nimikkeillä toimii kirjavan ja välillä suhteellisen vähäisen koulutuksen saaneita henkilöitä, jotka järjestävät terapiaa ja koulutusta. - Raija Hukkanen"
Raija Hukkanen: Katsaus kulttimuotoisiin ilmiöihin psykoterapiassa ja koulutuksessa.
"Karismaattiseen, kulttimaisia piirteitä omaavaan ryhmään kuuluvien jäsenien tunnuspiirteinä on kuvattu olevan (8):
1) Kiinnittyminen yksimieliseen uskomussysteemiin
2) Vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen ylläpito ryhmässä
3) Ryhmän käyttäytymisnormien voimakas vaikutus yksilön käyttäytymiseen
4) Uskomus ryhmän tai ryhmänjohtajan karismaattiseen (tai pyhään) voimaan. Lisäksi on todettu, että tällaisella ryhmällä on taipumus eriytyä valtakulttuurista. Heillä on tunne totuuden tai viisauden löytämisestä muihin verrattuna. Tyypillistä on myös vahvan ryhmäkokemuksen tuottama tunne muuttuneesta tietoisuuden tasosta, jonka merkitys tulkitaan ryhmän ideologiaa tukevaksi (8,9). Osa jäsenistä kokee ryhmään kuulumisen aikana suotuisia muutoksia psyykkisissä oireissa ja osan oireet pahenivat (9). Suotuisat muutokset liittyivät suoraan verrannollisesti ryhmän yhteenkuuluvuuden tunteen asteeseen ja jäsenen tunteeseen yksimieliseen ryhmään kuulumisesta. Tällöin ulkomaailma koettiin herkästi pahaksi tai uhkaavaksi. Psyykkiset oireet lisääntyivät silloin, kun jäsen osoitti ryhmäideologiasta poikkeavaa käytöstä tai pyrki lähtemään ryhmästä (8,9).
TERAPIAKULTTIEN TUNNUSPIIRTEITÄ
(2). Vahingollisilla terapiakulteilla on seuraavanlaisia yhteisiä piirteitä toiminnassaan (2,3):
1) Psykoterapiakieltä ja käsitteitä käytetään toimintaa esiteltäessä ja apua tarjottaessa
2) Toiminta on pääsääntöisesti ryhmämuotoista
3) Johtaja esittäytyy ammatillisesti pätevänä. Hän on karismaattinen, dominoiva persoonallisuus, jolla on narsistisia ja grandiooseja piirteitä.
4) Ryhmän jäsenet kohottavat johtajan karismaattiseen asemaan ja idealisoivat häntä. He pitävät itseään etuoikeutettuina ryhmään kuuluessaan. Idealisoivaa transferenssia ei käsitellä terapiassa.
5) Ryhmän jäsenet tekevät henkilökohtaisia uhrauksia johtajan ja ryhmän puolesta. Henkilökohtainen elämä ryhmän ulkopuolella kutistuu.
5) Vahva ryhmäidentiteetti kehittyy
6) Kehittyy vahva paine ryhmän normeihin ja käytäntöihin myöntymiseen ja sopeutumiseen
7) Ryhmä on epäluuloinen, mitätöivä tai vihamielinen muita hoitotyön ammattilaisia kohtaan. Riippuvuus ryhmän sisällä lisääntyy ja kriittinen ajattelu vähenee.
8) Terapiaan liittyvillä henkilöillä on ollut kehityksellinen tai muunlainen muutosvaihe lämässään, jolloin identiteetin ja turvallisuuden tarve on ollut suurin - esimerkiksi silloin, kun henkilö valmistuu ammattiin.
Kulttimaiseen terapiaan liittymiseen vaikuttaa omalta osaltaan inhimillinen, syvä tarve tuntea yhteenkuuluvuutta jonkin ihmisryhmän kanssa. Kaipuu varhaiseen vuorovaikutukseen on jäänteenä
aikuisessakin."
"Suomessa Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) hyväksymien ja valvomien psykoterapiamuotojen ja psykoterapeuttien lisäksi on parina viime vuosikymmenenä versonut erilaisia terapiasuuntauksia ja henkisen kasvun ja itsensä löytämisen ryhmiä, joiden toiminnan arvioinnista ja valvonnasta ei vastaa kukaan. Terapeutin, kouluttajan, ohjaajan ym. nimikkeillä toimii kirjavan ja välillä suhteellisen vähäisen koulutuksen saaneita henkilöitä, jotka järjestävät terapiaa ja koulutusta. - Raija Hukkanen"
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.