Maataloudella menestystä

Eivät ne toivo, toivo, toivo...
Ne ottavat, ottavat, ottavat...
tuet 200 eri tukimuososta
1.9 miljardia euroa (v. 200)
tänä vuonna vielä enemmän
on tullut uusia tukimuotoja
mm. eläimen puhtaanapito tuki

Silti suomalainen ruoka on sikakallista. Maitotaloustuotteet ovat nousseet yli 20 % lyhyenä aikana.

***

Vertailu: Ruoka maksaa Suomessa selvästi eniten
Julkaistu: 11.7.2008

Suomalainen maksaa ruoastaan kaksi kertaa enemmän kuin saksalainen, kertoo Aamulehden tekemä vertailu. Lehti vertasi samojen ruokaostosten hintaa kymmenessä maassa eri puolilla Eurooppaa.

Tutkituista maista Suomi osoittautui kalleimmaksi. Toisena tuli Ruotsi, ja halvimmat ostokset tehtiin Saksassa.

**
(Wikipedia)
EU ja veronmaksajat tukivat Suomen maanviljelyä 1,9 miljardilla eurolla vuonna 2007 – toiseksi eniten EU:ssa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.

Järjestelmä on monimutkainen: erilaisia tukia on kaksi sataa.

Vuonna 2003 suorat maataloustuet olivat 1,7 miljardia euroa. Toisin kuin useimmissa EU-maissa, Suomen maataloustuista valtaosa (60%) on ns. kansallista tukea ja 40% EU-tukea. Tuet on porrastettu maantieteellisesti. Niiden suuruus voi vaihdella esimerkiksi viljeltävän peltopinta-alan, karjaeläinten lukumäärän tai tuotetun sadon määrän mukaan.

Suomi maksaa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan lisäksi lisätukia omasta budjetistaan. Vuosina 2008–2013 eteläisessä Suomessa maksetaan väliaikaista tukea 194–190 miljoonaa euroa vuodessa, josta tuotantoon sidottua EU:n komission myöntämää niin sanottua 141-tukea 130 miljoonaa euroa. Pohjois-Suomessa Pori-Tampere-Imatra-linjan pohjoispuolella maksetaan pysyvää pohjoista kansallista tukea vajaat 330 miljoonaa euroa vuodessa.

OECD:n mukaan Suomi tuhlaa liian paljon rahaa maatalouden tukemiseen.

Suomen kansalliset tuet ovat herättäneet närää naapurimaissa Ruotsissa ja Tanskassa.

Tietoja tuesta julkistetaan ainoastaan hyvin rajoitetusti. Tietoja saadakseen on tehtävä yksilöityjä tiedonluovutuspyyntöjä Maaseutuvirastolle. Pyynnöstä huolimatta tieto voi jäädä saamatta.

Iso osa tuesta menee maataloudessa toimiville liikeyrityksille. Pääosa suurimmista tuen saajista on yksityishenkilöitä. Kärkijoukossa on lihan ja viljan tuottajia sekä runsaasti suuria puutarha-alan yrittäjiä. Vuonna 2007 eniten maataloustukea saivat Huiskulan puutarha, MTT:n Jokioisten kartanot ja Kalajoella sijaitseva Bullstop; jokainen yli 1 200 000 EUR. Seuraavaksi suurimmat tuet olivat puolta pienemmät: runsaat 600 00 EUR saivat Mustakosken Puutarha, ilmajokelainen Sikana, yksityishenkilöistä eniten tukea saanut Handelsträdgård Strand Öb Närpiöstä, Pekka Tapani Vehviläinen Siilinjärveltä ja Mikko Kustaa Elovaara Kiuruvedeltä. Alle 600 000 EUR saivat Juha-Pekka Toukola Kangasalalta ja Ikaalisten Luomu. 500 suurinta tuensaajaa saivat jokainen vähintään 191 000 EUR.

Tuen saajiin kuului tunnettuja nimiä: Koneen Antti Herlin sai maataloustukea 243 000 EUR; Björn Wahlroos nosti Halikon kartanossaan 225 000 EUR tuet sijoittuen 309. suurimmaksi tuensaajaksi; Georg J. C. Ehrnrooth otti vastaan 247 000 EUR. Tukea sai autokauppiaina ja kustantajina toimivien Laakkosten perheyhtymä: 300 000 EUR. Tukea maksettiin korkealle pohjoiseen: kittiläläinen Levi-Farm sai noin 500 000 EUR.

Että silleen, maksamme ruuan hintaa kahdesti. Suorina tukiaisina (kansallinen tuki on 60 %) sekä elintarvikkeiden kalliina hintoja.

Paradoksi on se, että suomalaisilla ei ole varaa otaa tukemaan ruokaa. Leipäjonot ovat kasvaneet entistä pidemmäksi. EU-ruokaa jaetaan lähes joka kunnassa.