Meitä on kahdenlaisia vl:iä:

Nettikeskusteluissa Mopin palstalla pohdiskeltiin ansiokkaasti konservatiivi-liberaali asetelmaa uskonnossamme. Lopputulemaksi, johon itselläkin on helppo yhtyä, muodostui kaksi painotusta, jotka kärjistettyinä kuuluvat näin:

ARMOKESKEISET uskovaiset, jotka turvaavat autuutensa kokonaan Kristuksen armosta valmistettuun sovitustyöhön. Omien ansioiden osuus taivaaseenpääsyssä katsotaan mahdottomaksi. Silti lähimmäistä rakastaen. Omatunnon ääntä kuunnellaan, mutta sitä ei haluta sitoa ulkoa ohjattavaksi. Raamatun auktoriteetti korkein.

KILVOITUSKESKEISET uskovaiset, joiden turva on kilvoituksessa ja "synnin poispanemissa". Ja seurakuntaäidin neuvojen kuuliaisuudessa. Omantunnon ääni tärkeä, mutta oltava yhteistunnossa seurakunnan kanssa. Raamatun auktoriteetti suuri, mutta seurakunnan suurempi.

Näin siis uskomme. Kärjistykset kuuluvat aloittajalle. Kummalla tavalla sinä uskot?
8881
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

kyllähän se tuo armokeskeinen uskovaisuus vastaa enempi henkeeni.

Äänestä
  • Tarkoitat vissiin että lihaa se miellyttää. Se synninluvallisuus.

    Äänestä

  • Peräpenkin istuja kirjoitti:

    Tarkoitat vissiin että lihaa se miellyttää. Se synninluvallisuus.

    Sinä siisä väität että syntilista on Raamatullinen:
    http://scratchpad.wikia.com/wiki/Synnit

    Äänestä

Miten se oli se vain yksi ryhmä?

Koen tuon ensimmäisien, eli ”ARMOKESKEISET” olevan niitä, mitä oli –60 luvun alussa, eli kristittyjä. Rakkaus oli tärkeä, ja toivon, että se voittaa vielä, niin minäkin tulen ryhmää.

Saat olla varma, että viesti itketään pois, sillä tämähän jakaa ”Jumalan Valtakuntaa

Äänestä
  • Minusta käsitteiden liberaali ja konservatiivi ongelma on juuri niiden arvolatautuneisuus sekä myös epätäsmällisyys. Ymmärtääkseni oikeastaan ainoan näkemyseron vl-uskovaisten keskuuteen synnyttää suhtautuminen nelisenkymmentä vuotta vanhaan, 70-luvulla rakennettuun ja tuolloin kaikkia sitovilla päätöksillä paalutettuun vl-elämäntapanormistoon (tuosta tosin poikii monenlaista, mutta tuohon minusta lähes kaikki keskustelut täälläkin kilpistyvät). Ne, joita tässä ketjussa on aseteltu liberaali-määritteen, tai jopa elämäntapaliberaali-määritteen alle pitävät noita normeja järkioppina ja ihmiskutoisina säädöksinä ohi Raamatun, jotka tulisi pitää selkeästi ehdonvallan asioina. Konservatiiveiksi tässä keskustelussa on taas kutsuttu niitä, jotka pitävät 70-luvulla syntyneitä yhteisiä päätöksiä käytännössä autuuden ehtoina.

    Sekä "liberaalit" että "konservatiivit" lienevät jokseenkin yhtä mieltä siitä, että kaikkien uskovaisten tulee pyrkiä noudattamaan Jumalan kymmentä käskyä. Kukaan tuskin vähättelee väärän todistuksen antamista, varastamista tai huorin tekemistä ja on samaa mieltä siitä, että edellä mainittujen asioiden hyväksyminen on synnin luvallisuudessa elämistä.

    Siksi käsite elämäntapaliberaali on minusta täysin harhaanjohtava, kuten oikeastaan myös liberaali. Uskoakseni esim. tämän palstan kirjoittajat ovat lähes 100%:sti konservatiiveisiksi luokiteltavien kristillisten arvojen kannattajia.

    Ehkä sisällöllisesti sen suuntaiset käsitteet, kuin "armokeskeinen" ja "kilvoituskeskeinen" kuvaisivat painotuseroja. Ja kun molemmat ryhmät ovat yhtä mieltä siitä, että Raamatussa synniksi mainittuja asioita tulee karttaa, eli kilvoitella syntiä välttäen, kilvoituskeskeisen ajattelun pääpaino asettuukin vl-elämäntavan ulkoisiin tunnusmerkkeihin. Se voisi olla myös "elämäntapaorientoituneisuutta".

    Lainaus nim. Maria / Mopin palsta

    Äänestä

Tosihan se on. On niitä jotka vaeltaa jaetulla sydämmellä.

Äänestä

..pietistien ja heränneiden synnyssä. Armokeskeiset vastaavat silloista kirkkoa yleensä ja painottavat pelkästään järjellistä oikeaoppisuutta. Kilvoituskeskeiset ovat niitä, jotka haluavat elää jotenkin alkuperäisemmin, kristillisemmin, syvemmin, pyhemmin ja elävämmin elämäänsä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Takapenkintaavi kirjoitti:

Nettikeskusteluissa Mopin palstalla pohdiskeltiin ansiokkaasti konservatiivi-liberaali asetelmaa uskonnossamme. Lopputulemaksi, johon itselläkin on helppo yhtyä, muodostui kaksi painotusta, jotka kärjistettyinä kuuluvat näin:

ARMOKESKEISET uskovaiset, jotka turvaavat autuutensa kokonaan Kristuksen armosta valmistettuun sovitustyöhön. Omien ansioiden osuus taivaaseenpääsyssä katsotaan mahdottomaksi. Silti lähimmäistä rakastaen. Omatunnon ääntä kuunnellaan, mutta sitä ei haluta sitoa ulkoa ohjattavaksi. Raamatun auktoriteetti korkein.

KILVOITUSKESKEISET uskovaiset, joiden turva on kilvoituksessa ja "synnin poispanemissa". Ja seurakuntaäidin neuvojen kuuliaisuudessa. Omantunnon ääni tärkeä, mutta oltava yhteistunnossa seurakunnan kanssa. Raamatun auktoriteetti suuri, mutta seurakunnan suurempi.

Näin siis uskomme. Kärjistykset kuuluvat aloittajalle. Kummalla tavalla sinä uskot?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu