ardenneri

Ekaan kysymykseesi en osaa vastata, mutta toiseen.. Todellakin! Ardenneria olen itsellenikin suunnitellut, tosin nyt on kunnon tupsujalat ovat vieneet sydämmeni. Ison hevosen kanssa ei koolla mielestäni paljon ole väliä. Iso hevonen vetää yhtä helposti 170 senttisen maahan kuin 150 senttisenkin. Topakkuus se on joka jyllää.
Tietenkin kurottelu saattaa käydä ärsyttäväksi harjatessa tai suitsiessa, mutta onhan vanha kunnon tallijakkara keksitty.
Sitäpaitsi ardennerit ovat harvinaisen rauhallisia kuulemani mukaan.
Että onnea ardennerin hankintaan 8)

Pakko sanoa että itse en ole ratsastanut kuin yhdellä ardennerilla, mutta ihanaa oli. hevonen oli iso, siis ihan järkyttävän iso kun maasta katsoi, mutta selässä kun istui niin tuntui ponilta. 800kg tais olla. selkäkään ei ollut pöytämallia varsinaisesti niin ei ollut mitenkään erikoista. hevonen oli todella kiltti ja kevyt ratsastaa, pikkutytöt tallilla ovat ratsastaneet tandemia riimulla hiekkateitä pitkin tällä.

ainut huono puoli on että kun on painoa niin paljon niin ei voi oikein hypätä. itsekkin olen uneksinut ardennerista kauan, mutta järkeä pitää käyttää ja tiedän etten tekisi sillä niin paljon kun ei sellainen oikein valmennuksiin sovi.

Hei!

Kun olette suunnittelemassa ardennerin tai jonkin muun raskaan työhevosrodun edustajaa omistukseenne, käykää tutustumassa kyseisen rodun edustajiin. Aivan kuten esim. suomenhevosissa, myös ardennereissa ja muissa roduissa on aivan ihanan lutuisia ja hyvin peruskoulutettuja ja toimivia yksilöitä ja sitten niitä, jotka eivät aivan sellaisia ole. Ja massa jyrää... ja ovat yllättävän notkeita ja nopeita muhkusta habituksestaan huolimatta.
Itsellä useita erirotuisia raskaita työhevosia, eri ikäisiä, eri osaamistasoissa. Perusluonteeltaan kaikki ovat rehtejä ja tervepäisiä, mielellään lähtevät töihin. Mutta sekä omaa ja läheltä nähtyä kokemusta on siitä, kun tonnikeiju ei syystä tai toisesta ole yhteistyöhaluinen. "Normikokoinenkin" hevonen asettaa tällöin haasteita, tuplahaasteet ovat vastassa sitten tuplakokoisen kanssa.
Muhkumpien jättien kanssa on myös hyvä etukäteen selvittää, onko karsinapaikka ja tallin muutkin tilat, tarhojen aitaukset, ratsastuskentät... jne. mitoitukseltaan muhkun kanssa toimimiseen sopivat.
Kaikki kengittäjät eivät suostu huoltamaan telineessäkään näiden jättien kavioita. Tiedustelkaa siksi, onko alueellanne asiantuntevaa, osaavaa (raskaiden työhevosrotujen kavionhuollossa ja kengityksessä omat niksinsä), halukasta kengittäjää. Vaikka hevonen sinänsä seisoisikin vuolun/kengityksen ajan rauhallisesti paikallaan, tosiasia on, että kaviot painavat reilusti enemmän, kuin lv tai normikokoisen suokin vastaavat. Kavioaines saattaa myös olla sen verran tuhtia, että sekin jo aiheuttaa haastetta kengittäjälle.
Ottakaa huomioon myös se, että raskasrakenteisille isoille hevosille varusteita (satulaa, ajovermeitä, kenkiä, pääriimuja, loimia, yms.) ei Suomessa välttämättä suuristakaan hevostarvikeliikkeistä ole saatavilla. Onneksi tietysti netin kautta saapi ulkomailta tilattua:).
Huonoselkäisille, lonkkavaivaisille ja polviongelmaisille ei kokemukseni mukaan leveäselkäiset muhkut ole parhaita mahdollisia ratsuja. Joten jos on em. ongelmia/vaivoja ja edelleen harkitsette esim. ardenneria, käykää kokeilemassa kunnolla ratsastusta ja makustelkaa, kestääkö kroppanne leveässä selässä ratsastusta.
Toivottavasti tekstini ei ole negatiivissävytteinen, sellaiseksi sitä ei ole tarkoitettu. Nämä em. asiat ovat vain muutamia arkipäivän asioita, joita minulta kysellään ja minulle kerrotaan.( Jotkut etsivät epätoivoisesti "jätilleen" uutta sopivampaa kotia, koska selkä ei kestä ratsastusta tai jätin mittasuhteet ja sen hoitoon ja käsittelyyn liittyvät asiat ovatkin yllättäneet.) Nämähän ovat oikein koulutettuina, käsiteltyinä, hoidettuina ja sopivissa työ- ja lepo-olosuhteissa mitä mahtavimpia hevosia! Hyviä hetkiä raskaiden työhevosten kanssa!

Kaverilla ollut ardenneri,en voi yleistää mutta, ilmeisesti heillä oli jonkinlaisia ongelmia ratsastuksen osalta aina silloin tällöin. Tuo yksilö oli aika itsepäinen ja välillä oli sellaisia risti riita tilanteita.. :) Hellyyttävä otus se kaikinpuolin silti oli, mukava ratsastaa kun oli sillä päällä. Nyt tosin on lopetettu loukkaantumisen takia.

ps. tosiaankin esim tuolla muhkulla oli hankaluuksia löytää sopiva satula suomen markkinoilta. Rungottomaan päätyivät lopulta :)

Jos jollain on heittää ulkomaisten nettisivujen osoitteita, mistä kannattaa esim. suojia lähteä metsästään muhkurodun (eestin raskas vetohevonen) edustajalle, niin olis huippua. Normi x-full suomikaupoissa on taakse auttamattomasti liian naftit, putseja pitäisi laittaa kahdet :D

Minun on myös pakko kirjoittaa. Olen ollut paljonkin tekemisissä ardennerien kanssa ja voin sanoa että kaikki on mahtavaa silloin ku homma pelaa, mutta kun hevonen jostain syystä ei halua jotain tehdä, se on vaarallinen. Vaikea selittää...
Hevonen on niin iso että jo massallaan saa tuhoa aikaan, vaikka sitä ei välttämättä tahallaan tekisikään.
Luonne niillä on hieno kun pääsee kaveriksi, mutta testaava ardenneri on oikeasti aika pelottava. Ja tosiaan kavioiden hoito on hankalaa jalan painon vuoksi. Ja jos jostain syystä hevonen ei haluakkaan nostaa jalkaa niin pulassa olette.
Kaikki on ardennerin kanssa hankalampaa. En voi suositella.