Vaikka ruotsia puhuvan vähemmistön yläluokkaan kuuluva ryhmä oli pieni, se oli kuitenkin hallinnut Suomen valtio-, talous- ja kulttuurielämää pitkälle 19. vuosisadan loppupuolelle asti. Joillakin tämän ryhmän jäsenillä oli merkittävä, ehkä johtava osuus Suomen itsehallinnon puolustamisessa tsaarin Venäjän viranomaisten loukkauksia vastaan vuosisadan vaihteessa. Myöhemmin monet työskentelivät aktiivisesti valmistellen Suomen itsenäistymistä ja pitivät samalla tavoin kuin lukuisammat suomenkieliset uutta tasavaltaa omana valtionaan ja maanaan.
Tämän taustan merkitystä tuskin koskaan korostetaan liikaa. Se soi Suomen ruotsinkielisille siinä määrin arvovaltaa maassa, että heidän asemansa oli vailla vertaa Euroopan etnisten vähemmistöjen joukossa. Siksi he suhtautuivat myös erityisen herkästi kaikkiin muutoksiin tai toimenpiteisiin, jotka näyttivät heikentävän heidän asemiaan valtiossa, jota he varsin pitkälle pitivät omana luomuksenaan. Suomen tilanteen ainutlaatuisuus tulee aivan selväksi, kun sitä vertaa itäisen Euroopan kansallisuus- ja vähemmistöpulmiin. Melkein kaikissa näissä maissa oli sotien välisellä ajalla huomattavia etnisiä vähemmistöjä, ja jotkut, kuten Viron, Latvian, Posenin ja Böömin saksalaiset tai Transilvanian ja Slovakian unkarilaiset, olivat aikaisemmin olleet etuoikeutetussa asemassa. Mutta toisin kuin Suomessa nämä ryhmät eivät olleet auttaneet luomaan eivätkä yleensä tunteneet kiintymystä tai isänmaanrakkautta sitä valtiota kohtaan jossa he nyt elivät.
Suomenruotsalaisen kulttuurin löytäminen ei ole helppo tehtävä ja siihen menee aikaa. Koulun alaluokilla saattaa olla hyvinkin vaikeaa tajuta suomenruotsalaisuutta ja sen omalaatuisia piirteitä, kun niiden ymmärtäminen on myöhemmällä iälläkin vaikeaa. Sen vuoksi ruotsin opiskelu olisi aloitettava riittävän myöhään, vasta kun saksan kielen opinnot ovat kyllin pitkällä. Onhan yleisesti tunnettu tosiasia, että yhden germaanisen kielen opittuaan suomalaislapsi leikiten oppii muitakin mm. ruotsin.
Olisikin nyt keskeytettävä kaikki ruotsin opiskelu niin suomen- kuin ruotsinkielisissä kouluissa sen seikan selvittämiseksi, paljonko tietoa lapsella tulisi olla ruotsalaisesta kulttuurista ennen opetuksen alkua. Komitean saatua mietintönsä valmiiksi ja opetushallituksen annettua tarvittavat ohjeet voitaisiin sitten jatkaa ruotsin opettamista uusin innoin.
Tämän taustan merkitystä tuskin koskaan korostetaan liikaa. Se soi Suomen ruotsinkielisille siinä määrin arvovaltaa maassa, että heidän asemansa oli vailla vertaa Euroopan etnisten vähemmistöjen joukossa. Siksi he suhtautuivat myös erityisen herkästi kaikkiin muutoksiin tai toimenpiteisiin, jotka näyttivät heikentävän heidän asemiaan valtiossa, jota he varsin pitkälle pitivät omana luomuksenaan. Suomen tilanteen ainutlaatuisuus tulee aivan selväksi, kun sitä vertaa itäisen Euroopan kansallisuus- ja vähemmistöpulmiin. Melkein kaikissa näissä maissa oli sotien välisellä ajalla huomattavia etnisiä vähemmistöjä, ja jotkut, kuten Viron, Latvian, Posenin ja Böömin saksalaiset tai Transilvanian ja Slovakian unkarilaiset, olivat aikaisemmin olleet etuoikeutetussa asemassa. Mutta toisin kuin Suomessa nämä ryhmät eivät olleet auttaneet luomaan eivätkä yleensä tunteneet kiintymystä tai isänmaanrakkautta sitä valtiota kohtaan jossa he nyt elivät.
Suomenruotsalaisen kulttuurin löytäminen ei ole helppo tehtävä ja siihen menee aikaa. Koulun alaluokilla saattaa olla hyvinkin vaikeaa tajuta suomenruotsalaisuutta ja sen omalaatuisia piirteitä, kun niiden ymmärtäminen on myöhemmällä iälläkin vaikeaa. Sen vuoksi ruotsin opiskelu olisi aloitettava riittävän myöhään, vasta kun saksan kielen opinnot ovat kyllin pitkällä. Onhan yleisesti tunnettu tosiasia, että yhden germaanisen kielen opittuaan suomalaislapsi leikiten oppii muitakin mm. ruotsin.
Olisikin nyt keskeytettävä kaikki ruotsin opiskelu niin suomen- kuin ruotsinkielisissä kouluissa sen seikan selvittämiseksi, paljonko tietoa lapsella tulisi olla ruotsalaisesta kulttuurista ennen opetuksen alkua. Komitean saatua mietintönsä valmiiksi ja opetushallituksen annettua tarvittavat ohjeet voitaisiin sitten jatkaa ruotsin opettamista uusin innoin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Vaikka ruotsia puhuvan vähemmistön yläluokkaan kuuluva ryhmä oli pieni, se oli kuitenkin hallinnut Suomen valtio-, talous- ja kulttuurielämää pitkälle 19. vuosisadan loppupuolelle asti. Joillakin tämän ryhmän jäsenillä oli merkittävä, ehkä johtava osuus Suomen itsehallinnon puolustamisessa tsaarin Venäjän viranomaisten loukkauksia vastaan vuosisadan vaihteessa. Myöhemmin monet työskentelivät aktiivisesti valmistellen Suomen itsenäistymistä ja pitivät samalla tavoin kuin lukuisammat suomenkieliset uutta tasavaltaa omana valtionaan ja maanaan."
Ei ruotsinkielinen eliitti ollut päässyt johtaviin asemiin omien kykyjensä perusteella, vaan suomalainen eliitti oli aiemmin syrjäytetty ja heidän ei annettu liittyä ruotsinkieliseen eliittiin suomenkielellä: Siten eliitti pakkoruotslaitettiin. Kansaa ei onnistuttu pakkoruotsittamaan vaikka osittain se pakkoruotsin muodossa edelleen on pyrkimyksenä.
"Tämän taustan merkitystä tuskin koskaan korostetaan liikaa. Se soi Suomen ruotsinkielisille siinä määrin arvovaltaa maassa, että heidän asemansa oli vailla vertaa Euroopan etnisten vähemmistöjen joukossa. Siksi he suhtautuivat myös erityisen herkästi kaikkiin muutoksiin tai toimenpiteisiin, jotka näyttivät heikentävän heidän asemiaan valtiossa, jota he varsin pitkälle pitivät omana luomuksenaan."
Höpön höpö. Asiaa ei pelkästään korosteta liikaa vaan sen lisäksi sitä vääristellään. Ruotsinkielisten arvollalla ei ole saatu mitään aikaiseksi. Kiristämällä ja Ruotsinvaltion tuella on ruotsinkieliset saaneet asemansa jota ei nykyisten syrjintäkäsitysten perusteella voi ylläpitää.
"Suomen tilanteen ainutlaatuisuus tulee aivan selväksi, kun sitä vertaa itäisen Euroopan kansallisuus- ja vähemmistöpulmiin. Melkein kaikissa näissä maissa oli sotien välisellä ajalla huomattavia etnisiä vähemmistöjä, ja jotkut, kuten Viron, Latvian, Posenin ja Böömin saksalaiset tai Transilvanian ja Slovakian unkarilaiset, olivat aikaisemmin olleet etuoikeutetussa asemassa.
Kyseessä ei todellakaan ole muussa mielessä ainulaatuista kuin 2000-luvulla tapahtuva syrjintä enemmistöä kohtaan, ainoana maailmassa. Etelä-afriikkakin on saatu luopumaan avoimesta syrinnästään.
"Mutta toisin kuin Suomessa nämä ryhmät eivät olleet auttaneet luomaan eivätkä yleensä tunteneet kiintymystä tai isänmaanrakkautta sitä valtiota kohtaan jossa he nyt elivät."
Suomenruotslaiset eivät todellakaan ole koskaan kokeneet rakkauta Suomea kohtaan. Siitä ovat esimerkkinä suomenruotsalaisten osuus käpykaartilaisissa n. 60% Jatkosodassa, ja Pohjanmaan ruotsinkielisten ruotsin-Tv katsomistottumukset ym. ym. Mistä muka olet saanut tiedot itäisen Euroopan isänmaanrakkaustilastoista?
"Suomenruotsalaisen kulttuurin löytäminen ei ole helppo tehtävä ja siihen menee aikaa. Koulun alaluokilla saattaa olla hyvinkin vaikeaa tajuta suomenruotsalaisuutta ja sen omalaatuisia piirteitä, kun niiden ymmärtäminen on myöhemmällä iälläkin vaikeaa."
Suomenruotsalaisen kulttuurin löytäminen on vaikeaa koska sitä tuskin on olemassa. SE on lisksi tarpeetonta suomenkieliselle ja alussa väitinkin että sitä ei pelkästäätn liioitella vaan myös vääristellään. Olet selvä esimerkki että olin oikeassa ruotsalaisen kulttuurin liioittelemisesta ja vääristelemisestä.
"Sen vuoksi ruotsin opiskelu olisi aloitettava riittävän myöhään, vasta kun saksan kielen opinnot ovat kyllin pitkällä. Onhan yleisesti tunnettu tosiasia, että yhden germaanisen kielen opittuaan suomalaislapsi leikiten oppii muitakin mm. ruotsin."
Minkä vuoksi ruotsia pitäisi opiskella ollenkaan?
"Tämän taustan merkitystä tuskin koskaan korostetaan liikaa. Se soi Suomen ruotsinkielisille siinä määrin arvovaltaa maassa, että heidän asemansa oli vailla vertaa Euroopan etnisten vähemmistöjen joukossa."
Ne suomenruotsalaiset jotka ovat jotakin tehneet suomalaisuuden hyväksi ovat tehneet niin omista motiiveistaan ja siten myös palkkionsa saaneet jo aikoja sitten. Suomalaisilla ei ole mitään kunniavelkaa kenellekään kuoleelle tai nykyään elävälle suomenruotslaiselle.
"Suomenruotsalaisen kulttuurin löytäminen ei ole helppo tehtävä ja siihen menee aikaa. Koulun alaluokilla saattaa olla hyvinkin vaikeaa tajuta suomenruotsalaisuutta ja sen omalaatuisia piirteitä, kun niiden ymmärtäminen on myöhemmällä iälläkin vaikeaa."
Suomenruotslaisuus on vain kopioruotsalaisuuutta ja ruotsalaisuuskin on vain yksi germaaninen sivuhaara. Jokainen joka on opiskelut saksaa ja ruotsia huomaa että ruotsin kieli on norjan ja tanskan kielen ohella vain saksalainen murre. Siksi ruotslaisuuden ymmärtäminen on erittäinkin vaikeaa ellei mahdotonta.