Mua rassaa tää odotus, niin masentavaa. Siis ei muutoin mut ko ultrassa saa hypätä jatkuvasti.
Rakenneultras kätilö sano et vauva liian pieni ja lapsivettäkään ei juuri ole (mulle sano et ok:sti ja oli lääkärille menny selittää mun selän takana et sitä ei ole) ja yrittivät mua siihen punktioon mut pidän sitä turhana koska en oo keskeyttämässä. Ja enää keskeytystä tietenkä ei vois tehä, viikkoja tänää 24. Niin.. sitte lääkäri teki toisen ultran ja totes et ihan riittävästi onkin vettä, lapsi vastasi enemmän aikaansa ja laitto mut silti verikokeisiin tulehdusjuttuja varten ja uusiks ultraan. No taas menin ultraan, sanoi et erikokeiden tulokset kaikki ok ja laitto silti vielä TAAS uuteen ultraan, jotta nähää miten vauva kasvaa. Ööh.. kasvua on kuulemma tullut ja jtn se mumisi johki nauhuriinsa pienikokoisuusepäilystä. Plaah... Painoarvioks anto tässä vaiheessa reilun puol kiloa. Miks ihmeessä mua juoksuttavat siellä?? Liikkeet tunnen ku vauva sillä tuulella tuol masus ja voi voi jos se nyt on pikkusen pieni ja kasvaa hieman alemmalla käyrällä..Ihme juoksuttamista. Toki katselen mielelläni vauvaa mut ei huvita mennä kuuntelee kuinka pieni masuasukki siel muka on. Kaks ekaa lasta oli normaalipainoisia, hiukan päälle kolmekiloisia, ja tuskin tästäkään ny 4-5kg tulee. Kolmatta siis odotan ja olo sellanen et oisivat ottaneet mut jokski silmätikuks ny oikee. Rasittavaa.. Mietin et pitäskö mennä oikeen yksityiselle ja kysyy suoriks et jos viittis kattoo ja kertoo suoraan onks siel ny joku vika tjtn, ja onks se vauva siel tosiaan niin pieni. Ihmettelen ja kummallista touhua. Kaikki alko sen kätilön takia, jos ois rakenneultras HETI mitannu kaiken oikein nii ei olis tämmöst showta tullu. Niih, mittaukset menivät sil päin jtn ja tuntuu et hakemalla haettas koko ajan jtn vikaa. Tää niin raastaa et .. moniko menis tässä vaiheessa yksityiselle varmistamaan et kaikki on tosissaan hyvin?? Jos vielä seuraavan ultran jälkeen käskevät sinne nii sanon et tuun jos on ilmanen käynti. Rahastusta. Muuta hemmetin vikaa eivät oo löytäneet ku et ei vastaa täysin viikkoja. Viikon reilu taitanee tulla jäljessä...mut kasvaa kuitenki ja ku kysyvät tunnenko liikkeet nii tuntuu et ne ihmettelee ku sanon et joo. eli MITÄH?!? Oon iha maassa asian vuoks ja jotenki vaikeeta nauttia raskaudesta ku koko aja saa miettiä miks vauva ei muka kasva ja et juonko liikaa kahvia tms. ja syönkö tarpeeks.
Rakenneultras kätilö sano et vauva liian pieni ja lapsivettäkään ei juuri ole (mulle sano et ok:sti ja oli lääkärille menny selittää mun selän takana et sitä ei ole) ja yrittivät mua siihen punktioon mut pidän sitä turhana koska en oo keskeyttämässä. Ja enää keskeytystä tietenkä ei vois tehä, viikkoja tänää 24. Niin.. sitte lääkäri teki toisen ultran ja totes et ihan riittävästi onkin vettä, lapsi vastasi enemmän aikaansa ja laitto mut silti verikokeisiin tulehdusjuttuja varten ja uusiks ultraan. No taas menin ultraan, sanoi et erikokeiden tulokset kaikki ok ja laitto silti vielä TAAS uuteen ultraan, jotta nähää miten vauva kasvaa. Ööh.. kasvua on kuulemma tullut ja jtn se mumisi johki nauhuriinsa pienikokoisuusepäilystä. Plaah... Painoarvioks anto tässä vaiheessa reilun puol kiloa. Miks ihmeessä mua juoksuttavat siellä?? Liikkeet tunnen ku vauva sillä tuulella tuol masus ja voi voi jos se nyt on pikkusen pieni ja kasvaa hieman alemmalla käyrällä..Ihme juoksuttamista. Toki katselen mielelläni vauvaa mut ei huvita mennä kuuntelee kuinka pieni masuasukki siel muka on. Kaks ekaa lasta oli normaalipainoisia, hiukan päälle kolmekiloisia, ja tuskin tästäkään ny 4-5kg tulee. Kolmatta siis odotan ja olo sellanen et oisivat ottaneet mut jokski silmätikuks ny oikee. Rasittavaa.. Mietin et pitäskö mennä oikeen yksityiselle ja kysyy suoriks et jos viittis kattoo ja kertoo suoraan onks siel ny joku vika tjtn, ja onks se vauva siel tosiaan niin pieni. Ihmettelen ja kummallista touhua. Kaikki alko sen kätilön takia, jos ois rakenneultras HETI mitannu kaiken oikein nii ei olis tämmöst showta tullu. Niih, mittaukset menivät sil päin jtn ja tuntuu et hakemalla haettas koko ajan jtn vikaa. Tää niin raastaa et .. moniko menis tässä vaiheessa yksityiselle varmistamaan et kaikki on tosissaan hyvin?? Jos vielä seuraavan ultran jälkeen käskevät sinne nii sanon et tuun jos on ilmanen käynti. Rahastusta. Muuta hemmetin vikaa eivät oo löytäneet ku et ei vastaa täysin viikkoja. Viikon reilu taitanee tulla jäljessä...mut kasvaa kuitenki ja ku kysyvät tunnenko liikkeet nii tuntuu et ne ihmettelee ku sanon et joo. eli MITÄH?!? Oon iha maassa asian vuoks ja jotenki vaikeeta nauttia raskaudesta ku koko aja saa miettiä miks vauva ei muka kasva ja et juonko liikaa kahvia tms. ja syönkö tarpeeks.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Miksi sitä sinne yksityiselle pitää juosta kysymään (ja maksamaan tosiaan rahastukselta tuntuvia ylimääräisiä ultria). Esitä kysymyksesi suoraa ultran tehneelle/tekevällä lääkärille. He varmasti yrittävät, etteivät huolestuta sinua turhaan, mutta kyllä itsekin vastaavassa tilanteessa haluaisin tietää mikä on vialla tai minkä he epäilevät olevan vialla.
Ja minulle ainakin sanottiin, että ultrat on vapaaehtoisia, ei ole mikään pakko mennä yhteenkään.
Eikös se pienikokoisuus johdu siitä että istukka ei toimi kunnolla eli vauva ei sen kautta saisi riittävästi ravintoa ja siksi kasvaa hitaammin? Tai sitten voi olla ihan normaalia geeneistä johtuvaa pienikasvuisuutta.
samaa kun odotin kolmatta, sai rampata ultrissa yhtenään kun ei kasvanut, olikin sitten 2630g painava tyttö ja aivan terve, keksivät sitten syyn geeneistä jne...
nyt odotan neljättä ja ei ihme oo tarvinnu usein rampata, kaksi ylimäärästä ultraa vain, kolmannen aikana oli joka kuukausi.
ne vahtaa liikaa nitä käyriä, eihän kaikki lapset käyrillä kasva muutenkaan, mullekin varmaan toivoisivat 4kg lasta nyt, en todellakaan halua sellasta 3kg on sopivan kokoinen minulle varsinkin nyt kun muutenkin kolmannen aikana repesin niin pahasti ettei edes korjattu virhettä ja pelkään et repeekö uudelleen ja varmaan repee jos iso vauva, joten olen happy jos on 3kg painavakin.
nyt oli 2,0-2,3kg rv 33 painoarvio, 5 vkoa vielä laskettuun aikaan, et ehtii kasvaakin vielä tässä ennen loppua.
jaksamista siulle, ymmärrän sua oikein hyvin kun itse saman kokenut