Oi kuinka voisin unohtaa?Rakkauteni mun.Olen sairas. Ei hän minua huolisi. Minulla on huomenna lääkäri onneksi. Syön lääkettä nimeltä deprakine. Kuinka deprakine auttaa? Olen kuukaudenpäivät sitä syönyt eikä siitä ole ollut mitään tehoa.Nytkin istun koneen ääressä kyyneleet silmissä ja itken.Pitäisikö minun tappaa itseni?Olisiko siitä apua? Lääke ai ainakaan ole antanut apua minulle.Kun aamulla heräsin oli tuskani valtava.Istuin sängynlaidalla ja itkin.Olen itkeskellyt pitkinpäivää.Rinnassa on puristava tunne.Apua ei saa enää tänään mistään.Täytyy yrittää vetää ranteet auki vielä ilta puhteina.Downdaundaundowni
Kuinka voisin
dowdondowdan
2203
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tutulta kuulosti purkauksesi ja hylätty olo. Olen ollut samoissa tunnetiloissa vaikkei minua edes hylätty. Silloin kun ei vaan ollut mahdollista tavata ym. Onko sulla aikaisempia hylkäämiskokemuksia jotka nyt mahdollisesti aktivoituu. Puhu niistä lääkärillesi jos mahdollista. Rakkaussuru on niin raastavaa. Olet varmaankin nuori. Sulla on elämä edessäsi ja vain jonkin verran takanapäin. Vanhempana voit jo hymyillä tapahtuneelle. Tsemppiä sulle toivottaa täti keski-ikäinen:)
Ranteitaan ei kannata auki viiltää, koska siihen ei kuole. Vaivanpalkaksi saa vain arvet ja huonon olon.