Minusta on maailman hienoin asia jos tyttö on neitsyt ja hänen päätös antaa se jollekin pojalle/miehelle vietäväksi.
Olkaa ylpeitä.
Minä olen yli 30v. naimisissa, onnellinen mutta ainoa asia joka kiusaa edelleen on se että vaimoni tarjosi joskus neitsyttään minun vietäväksi, kun ei osannut kantaa kortsuja mukana niin muutaman viikon päästä kaverini vei sen.Ja minä katsoin likeltä vierestä.SATTUU edelleen niin helvetisti.
Älkää noloilko vaan OLKAA YLPEITÄ!!!
Olkaa ylpeitä.
Minä olen yli 30v. naimisissa, onnellinen mutta ainoa asia joka kiusaa edelleen on se että vaimoni tarjosi joskus neitsyttään minun vietäväksi, kun ei osannut kantaa kortsuja mukana niin muutaman viikon päästä kaverini vei sen.Ja minä katsoin likeltä vierestä.SATTUU edelleen niin helvetisti.
Älkää noloilko vaan OLKAA YLPEITÄ!!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
... musta neitsyys tai poikuus on turhanpäivästä... Oliko sulla vaimosi kanssa poikuus tallella? Se on vaan yks kerta, josta ei todennäköisesti tyttö edes niin nauti... Mulla oli ikävuosina 18-30 lukuisia suhteita ja sit kun tapasin avomieheni, osasin jo hommat ja meillä on ollut kivaa, enkä tunne tarvetta syrjähyppyihin.. Se neitsyys ja poikuus on myytti, ei sillä ole väliä... Pitkässä suhteessa seksi paranee koko ajan ja se "korkkaamisen" tarve miehillä on turha.
Se korkkaamisen tarve on miehillä aivan yhtä turha kuin naisilla uusien kenkien tarve. Kaikilla sitä ei ole, joillain on. Se, että arvotat jonkin asian turhaksi, kertoo siitä että olet mieltänyt itsesi objektiivikseksi auktoriteetiksi, mikä ei valitettavasti pidä paikkaansa.
Mikään tarve ei ole turha, tai kaikki tarpeet ovat yhtä turhia. Oikeaa tai väärää ei viimekädessä ole olemassakaan, ne ovat ihmisten keksimiä kulttuurisidonnaisia arvoja. Näin siis tieteellisestä näkökulmasta.
Nakkimakkara.
Pesukarhu.
Eli siis pointtina se, ettei objektiivista päättäjää ole. Ei siis voi sanoa onko jokin turha vai ei.
It's all in your head
Perunamuusi
ps. Minulla ei ole korkkaamistarvetta.
Mutta miksi naisen täytyisi "säästää" itseään jollekin ja miehet voi huvitella ja sit ottaa neitsytvaimon... Miksi? Eikö jokaisella ole oikeus elää elämäänsä samalla lailla? Ihmiset kulkee hetken rinnakkain ja sitten eroavat ja löytyy joku muu.. Esim muslimimaissa aiheuttaa hirmuista turhautumista sekä pojille, että tytöille, kun tyttöjen seksisuhteet ennen avioliittoa on kielletty.. En mä ainakaan sure, etten ole "vienyt" kenenkään poikuutta. Ainakin vanhemmilla ihmisillä on menneisyytensä ja siitä ei kannata olla mustasukkainen..
Omalta kohdaltani voin sanoa että nolottaa siksi, että joudun tunnustamaan kokemattomuuteni eli tavallaan osaamattomuuteni jota minun on aina ollut hankala myöntää. Samalla nolouteen sisältyy iso annos ujoutta ja pelko siitä miten toinen reagoi. Kaikki ei osaa asiantilaa arvostaa...
Olen kyllä ylpeä neitsyydestäni, mutta ajoittaiselle noloudelle ei kerta kaikkiaan voi mitään.
Olisiko se hienompaa että olisit ollut jo ties kuinka monen kanssa?
Minä ainakin arvostan neitsyyttä ekä hiukan liikaakin, mutta kuten ylempänä kirjoitin niin itse menetin sen mahdollisuuden, jonka olin jo päässäni suunnitellut.(Ajattelin olla oikein romanttinen, hellä ja niin että se olisi ikimuistoinen meille molemmille)
Mutta se meni kuten meni.Yllätin hänet kaverini kanssa rakastelemassa ja seurasin hetken sivusta, että näenkö oikein.
Truma jäi, ja luottamus ihmisiin/kavereihin heikkeni.Tajusin, että jokainen meistä tilanteen tullen ajattelee aina vain omaa parastaan ja kaverisat viis veisataan.
Jos sun kumppani on sulle se "oikea" niin hänelle voi kertoa kaiken.Myös sen että olet neitsyt.
Muussa tapauksessa se kaveri ei ole sen arvoinen.
Ole kuitenkin ylpeä ja itsevarma, ja varmista ettet riko kenekään toisen sydäntä kuten minulle kävi.
Olen työstänyt tätä asiaa jo kauan, mutta se näky on syvällä päässäni kuin eilinen.
Keskustelen mielelläni aiheesta lisää.
...mitä hankalaa siinä oikein on? Ihmiset elää elämäänsä ja kun kohtaavat, voi olla romanttinen ja eka kerta jokaisen kanssa on jotenkin jännittävä... Mulla ainakin kädet vapisi ja oli hirveä tunnelataus, kun ekan kerran kultani kanssa rakastelin, vaikka olin kokenut... Ei se, että on aiemmin harrastanut seksiä, sitä miksikään muuta.. Aina sama jännitys ja epävarmuus, jos myös tunteet on mukana. Uskonnolliset periaatteet on eri asia, siihenen ota kantaa... Mut mitä sä Roope pelkäät? Että sä et ookaan yhtä hyvä kuin kumppanisi entiset? Ei niillä oo väliä, kun rakastuu.. naisellekaan.. Vois verrata, et oohan syöny pitsaakin ennen ja sit on eri pitsa... Rennosti vaan ja ilman mustasukkasuutta entisiä kohtaan. Kai sä rakastat ihmisessä sitä ihmistä, etkä neitsyyttä?!? Kun kaksi ihmistä päättää alkaa seurustella, se on ihanaa... Mut ei suhde kestä, vaikka vannois kuinka ja vaikka olis molemmat kokemattomia, jos se ei oo kestääkseen... kaikki vaan omana itsenä suhteeseen, kokeneet ja kokemattomat.. Rakkaus on ihanaa.. Ja miettikää teinejä tässä seksin kyllästämässä maailmassa. yhtenä viikkona rakastat yhtä ja toisena toista... Ei tytönkään elämä oo pilalla, vaikka neitsyys olis "menny". Tai vaikka ei olis nähnykään poikaa alasti... Se on se rakkaus mikä merkkaa..
Katsos vaikka;
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=2000000000000009&posting=22000000039333640
Luin linkkisi ja mielipiteesi.
Hieno juttu, että edelleen on naisia, joilla on periaatteita, ja jotka eivät niistä suostu tinkimään!
Ole ylpeä itsestäsi, siihen sinulla on ainakin syytä, harvassa ovat noin fiksut naiset nykypäivänä.