Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Miks jättäminen on niin vaikeata?

    Juu jätin tyttöystäväni tos alkukesästä. Mielestäni tein aivan oikein. Olen sitä mieltä vieläkin, mutta tyttöystävän mukana meni kaveritkin.. En o ikinä ennen jättänyt ketään kun mut on aina ennen jätetty.. Se ei kyl ollu mulle helppoo.. Ja en kyl sillon tienny miten yksinäiseks sitä joutuu.. Nykyään on sekin muutunu päälaelleen kun menen töihin olen ilonen mut en tykkää kun päivä loppuu ja palaa kotio.. Tänne yksinään.. Illat on aika hirveitä.. Vaikee mennä nukkuun yrittää vältää ajatusta siitäkin.. Olen yksinäisenpi kun ikinä.... Mut se on kyl ihme kun en o kuitenkaan masentunu.. Oon kyl ollu sitäki joskus.. Ihmettelen kun sitä ei o tapahtunu... Juu mun kavereita tarvitisin!
    2417
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    Minut taas jätettiin, monen vuoden kihlauksen jälkeen. Itse pyysin kyllä tyttöä (28 v) kihloihin. Ihana ihminen, se oli harmi, kun menetin hänet ja hän pisti ystävyys suhteetkin poikki. Ei sitä silloin tajunnut miten yksinäiseksi sitä tulee. Paljon on yritystä, mutta ei se mihinkään johda. Harmittaa jälkikäteen, kun hän olisi voinut olla vaimoni. Pyysin varmaan 10 kertaa naimisiin. Jotenkin se oli minun mielestäni hyvä suhde, kun ks oli kuitenkin itseä 4 vanhempi pieni naishenkilö. Olin 19 v, kun hänet tapasin.

    Äänestä

    onhan tämä tuskaa koko elämä. kuolla joutas. aina eroan vaan. suru on sanoin kuvailematon eikä horisonttia näy :(

    Äänestä

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    yksinäinen112 kirjoitti:

    Juu jätin tyttöystäväni tos alkukesästä. Mielestäni tein aivan oikein. Olen sitä mieltä vieläkin, mutta tyttöystävän mukana meni kaveritkin.. En o ikinä ennen jättänyt ketään kun mut on aina ennen jätetty.. Se ei kyl ollu mulle helppoo.. Ja en kyl sillon tienny miten yksinäiseks sitä joutuu.. Nykyään on sekin muutunu päälaelleen kun menen töihin olen ilonen mut en tykkää kun päivä loppuu ja palaa kotio.. Tänne yksinään.. Illat on aika hirveitä.. Vaikee mennä nukkuun yrittää vältää ajatusta siitäkin.. Olen yksinäisenpi kun ikinä.... Mut se on kyl ihme kun en o kuitenkaan masentunu.. Oon kyl ollu sitäki joskus.. Ihmettelen kun sitä ei o tapahtunu... Juu mun kavereita tarvitisin!

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu