Onko taso laskenut noissa TV1:n maanantain Kotikatsomon ohjelmissa? Viime maanantaina loppunut Ylikävely oli ihan floppi, huono juoni ja tehty niin sekavaksi kuin mahdollista. Tuli mieleen, että tällaisiako ne nykyään on? Edellinen Kotikatsomon sarja oli vielä ihmeellisempi, puoli tuntia sitä laatua riitti.
Ei silti kolmosen 'Tukka auki' jäi kyllä kanssa ensimmäisen jakson puolen tunnin katsomiseen.
Ainako näiden sarjojen on käsiteltävä avioeroja tappeluineen, huutoineen, pettämisineen jne. Eikö näitä ole jo nähty riittämiin?
Ei silti kolmosen 'Tukka auki' jäi kyllä kanssa ensimmäisen jakson puolen tunnin katsomiseen.
Ainako näiden sarjojen on käsiteltävä avioeroja tappeluineen, huutoineen, pettämisineen jne. Eikö näitä ole jo nähty riittämiin?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Täytyyhän telkkarin antaa MALLIA ihmisten elämiseen, kun muuten avioelämä voisi olla riian ruusuista? Tukka auki sarja on jo nimestä pääteltävissä, et kyse on surkeesta tuotoksesta, sillä sarjan nimi voisi olla ihan hyvin "housut nilkoissa".
Tämä Ylikävely sarja oli aivan hanurista, kun siinä ei oikeen selvinnyt mikä on nyt ja mikä on mielikuvitusta. Katoin itte pelkän ekan osan ja siinäkin oli liikaa. Olikohan kotikatsomossa tarkotus esitellä jotain uutta ja kokeellista kamaa nykysin. Välillä on ollut ihan hyviikin juttuja tarjolla.
Silti surkein sarja on BB, missä porukka yritetään saada sekoileen vaikka väkisin. Joskus katon sen koosteen edellisestä päivästä ja siinä on sentään jätetty pois yli 23 tuntii tavaraa. Hyvää kasvattavaa tavaraa nuorille ja opettavaista millasta on oikee elämä. Onneksi tulee maikkarilta.
Tämä uusin Katso ihmistä oli ennakkotietojen perusteella kiinnostava, olihan sen aiheena Hannu Salaman saama jumalanpilkkasyyte. Vaikka kuinka on kyse draamasta eikä dokumentaarisuuteen edes pyritä, minusta Salaman hahmosta on tehty turhan vaisu ja siivo. Piippua polttelee joskus, mutta harvoin näkyy hänen edessään edes viinilasia, väkevämmistä juomista puhumattakaan. Illat istuu kiltisti kotona vaimon kanssa eikä suinkaan kapakassa taiteilijakavereiden kanssa.
Olen itse elänyt 60-luvun, ja muistan, kuinka tietyt Helsingin ravintolat saivat taiteilijakapakan maineen, koska Saarikoski, Salama, Ojaharju ja muut vähemmän tunnetut henkilöt viettivät niissä aikaansa, eikä ihan aina kovin siivosti.
Myös tupakan siivoaminen pois näkyvistä huvittaa: sarjan (vai moniosainen elokuvako se on?) yhdessä jaksossa tehdastyöläinen seisoo tupakalla tehtaan ulko-oven vieressä pihalla. Täysin normaali näkymä nykyisin, mutta 60-luvulla hän olisi polttanut tehdassalissa niin kuin moni muukin. Ravintolat olivat niin savuisia, että ilmaa olisi voinut veitsellä leikata.
Eiköhän se Salaman ja kumppaneiden ravintolaistuminen alkanut vasta 60-luvun loppupuolella, tv-elokuvassa kuvattiin vuosia 64-65, jolloin Salama ei tainnut Saarikoskea vielä edes tuntea. Lisäksi Salama ei ole tainnut koskaan olla varsinaisia tupakkimiehiä, nuorempana poltteli piippua ja joskus sikaria, mutta lopetti niidenkin "kärryyttämisen" jo vuosikymmeniä sitten. Totuus on usein tarua arkisempaa...