Britit ovat nyt päätyneet kompromissiratkaisuun EU:n löpökiellossa. Siellä osoitettiin poliittisille päättäjille, että suuri osa huviveneistä käyttää dieselöljyä myös veneen lämmittimessä, sähkön tuottamisessa ym. Useimmissa tapauksissa käyttösuhde on 40% tähän tarkoitukseen ja 60% koneajoon, jolloin vähemmän verotettua polttoainetta saa ostaa vastaavassa suhteessa. Veneilijän pitää selvittää miten oman veneen ko suhde on ja sillä perusteella saa taas halvempaa dieseliä.
Tässäpä olisi mallia pikaiselle poliittiselle aloitteelle meilläkin!
“It is for the purchaser to declare the percentage of fuel used for propulsion. However, analysis by both the industry and HMRC suggests that a split of 60% for propulsion and 40% for domestic use (heating, cooking etc) probably reflects most people’s use and it is therefore likely that many users will declare such an apportionment.”
http://www.rya.org.uk/NewsAndEvents/newsroom/news/Pages/EndingthederogationonRedDiesel.aspx
Tässäpä olisi mallia pikaiselle poliittiselle aloitteelle meilläkin!
“It is for the purchaser to declare the percentage of fuel used for propulsion. However, analysis by both the industry and HMRC suggests that a split of 60% for propulsion and 40% for domestic use (heating, cooking etc) probably reflects most people’s use and it is therefore likely that many users will declare such an apportionment.”
http://www.rya.org.uk/NewsAndEvents/newsroom/news/Pages/EndingthederogationonRedDiesel.aspx
Vastaukset 37
Vanhimmat
sitten pitää saada löpöllä toimivia hilavitkuttimia veneeseen
Kesän aikana kuulemani perusteella mallia sovellettiin viime kesänä myös Suomessa.Purjeveneilijänä asialla ei ole itselleni merkitystä ja minä tankkasin dieseliä. Kulutus kaudella oli 50 litraa 4 viikon lomareissulla 8 viikonloppua - arviolta puolet poltettiin safiressa.
Moottoripuolella joillakin on tapana tankata joka neljäs kerta verollista dieseliä jolloin tarvittavat kuitit voi esittää kysyttäessä. Kiusaus on varmasti suuri kun yhdellä saunareissulla soppaa kuluu helposti esimerkiksi 300 - 400 litraa, veneen lämmitykseen tästä menee viikonlopussa korkeintaan litra.
Litra,minulla menee veneen lämmitykseen 6 litraa vuorokaudessa ja lämmitys päällä noin 6 kuukautta vuodessa
omakotitalomme kulutti ennen maalämpöön siirtymistä saman verran. Veneemme Safiren (3200 W) kulutus on 0,1 l- 0,15 l tunnissa ja meidän veneessä optimikäyttöaika on ollut tarvittaessa 5 - 6 h vuorokaudessa.Lyhyenkin moottorilla ajon jälkeen keskellä venettä sijaitseva moottori lämmittää venettä pitkään mukavasti. Ei mitään energiaa ole pakko haaskata merimetsoille.
Siirtymäkauden jälkeen löpön merkkiaineen löytyminen veneen tankista tulee meillä Suomessa rangaistavaksi, vaikka kuinka perustelisit käyttäneesi lämppäriä tai koneella ladanneesi veneesi akkuja. Viime kesänä löpöä sai vielä käyttää ja sitä myytiin joillakin meriasemilla.
Omassa purjeveneessäni tankkasin kauden aikana (huhtikuusta marraskuuhun) noin 500 litraa dieselöljyä. En ole pitänyt kirjaa kamiinan tunneista. Toisinaan se on ollut päällä viikon kerrallaan. Maileja tuli tällä kaudella vähän yli 4000, joista osa koneella. Avomerilegeilläkin joudun pitämään konetta käynnissä pari kertaa vrk:ssa, ettei akut tyhjene autopilotin ja jääkaapin takia.
Kyllä minun taloudessani merkitsee täytänkö tankkini korkeasti verotetulla dieselillä vai vähemmän verotetulla löpöllä. Brittien systeemi alentaisi kustannuksiani. Hienoa, jos saataisiin sama systeemi eli osa polttoaineesta löpönä.
Niin ne vaihtelee kaikkien tarpeet.Enpä minäkään sitä energiaa haaskaa merimetsoille,(en pidä moisista tuholaisista)mutta veneeni seisoo talvikuukaudet laiturissa ja siinä sitä lämmitysenergiaa pakkaa kulumaan.
Nyt olenkin alkanut rakentelemaan lämmitykselle omaa tankkia että voin poltella kabolassa polttoöljyä ja tulee hiukan edullisemmaksi.
Maalämpöä et voi soveltaa purkkariin. Jos seilaat myös keväällä ja syksyllä (tai pohjoisilla vesillä), jollain keinolla pitää paatti saada lämpimäksi. Mitä energiamuotoa pitäisit siihen tarkoitukseen sopivimpana? Puhallinlämmitin (kuten sinun 3000W Safiresi) vie sekä sähköenergiaa (miten lataat akkusi?) että polttonestettä. Sähkötön kamiinakin lienee ekologisempi ratkaisu kuin puhallinlämmitin tai koneen ajaminen kuumaksi.
Aurinkopaneelit eivät lataa etenkään silloin kun veneessä tarvitaan eniten sähköä (lämmitin, valot). Tuuligeneraattori lataa vain silloin, kun tuulee navakasti. Kummankaan tuotto ei riitä veneen lämmitykseen. Polttoöljyä on vaikea korvata millään järkevällä ja edullisella tavalla, kun puhutaan purjeveneistä.
En usko, että missään purjeveneessä lämmitetään merimetsoille. (Norjassa niitä on muuten ruvettu metsästämään ja on lihan kerrotaan olevan maukasta... ;)
viimekesänä löpö ei enää olisi saanut ostaa veneen tankkiin mutta aika moni osti. Koska tankkeja ei määrätty puhdistettavaksi värit säilyvät tankeissa esim minun kulutuksella vuosikausia.
Suomi on liittynyt aikanaan kioton sopimukseen jossa tavoitteena CO2 päästöjen kasvun pysäyttämine. En ymmärrä kuinka nämä talkoot eivät koskisi veneilijöitä. Euro on hyvä konsultti - korkeampi hinta pakottaa miettim ään polttoaineen järkevää käyttöä. Äläkä huoli, kyllä katainen keksii varmasti näillekin veromarkoillemme järkeviä käyttökohteita.
1.
Käytännössä se esimerkkinä mainittu 3000W Safire ja keskiveneeseen sijoitun moottorin lämmön riittäminen ovat hyvin kaukana Kioton sopimuksesta. Samoin on viime kesänä tankatun löpön merkkiaine. Se, että sinun veneesi tankissa merkkiaine pysyy vuosikausia, voi tarkoittaa aivan muuta kuin ilmastotalkoisiin osallistumista. Koska ilmeisesti purjehdit hyvin vähän ja lämmitätkin venettäsi vain hetkittäin, harrastat varmaankin jotain muuta. Autoiletko työmatkoilla ja vapaa-aikoina, mökkeiletkö, matkusteletko, lämmitätkö saunan sähköllä jne ? Mikä osuus muulla kuin purjeveneellä on sinun CO2 päästöissäsi?
2.
Purjeveneiden pääasiallinen käyttövoima liikkumiseen on tuulienergia. Mikä on ekologisempi kulkuneuvo? Haukut aivan väärää puuta, jos kuvittelet purjeveneiden olevan avainasemassa CO2 päästöissä. Lopeta autoilusi, kesämökkeilysi, turistimatkasi. Siirry sinäkin fillariin/kävelyyn ja purjehdi enemmän, jos haluat näyttää esimerkkiä ilmastotalkoissa. Moottoriveneesi (jos sinulla oli sellainen) olet varmaankin vaihtanut lihas- tai tuulivoimalla liikkuvaan.
Jos verrataan purjehtimalla tai vaikkapa lentämällä+hotellimajoituksilla tehtyjä ulkomaanreissuja, kummalla tavalla luulet syntyvän enemmän CO2 päästöjä?
3.
Et kai tosissasi kuvittele, että verovaroille täytyy "keksiä järkeviä käyttökohteita"? Paljonko verovaroja kertyisi, jos huviveneilyssä lämmitykseen yms. käytetyn polttoöljyn osuus (esim 40%) olisi vähemmän verotettua löpöä ja sitä saisi laillisesti tankata (jolloin tankkiratsioitakaan ei tarvita)? Paljonko verovaroja kuluu, kun löpön merkkiaineen tutkimiseen ruvetaan käyttämään poliisivoimia partioaluksineen? Kumpi vaihtoehto on CO2 päästöjen kannalta merkittävämpi?
Lämpöpumppu (merivesilauhdutuksella) soveltuisi erinomaisesti lämmönlähteeksi veneisiin ja laivoihin. Merivesilauhdutteisia jääkaappeja on jo ilmestynyt markkinoille. Energian hinta on ilmeisesti toistaiseksi liian edullista jotta tämänkaltaisia lämmitysjärjestelmiä olisi vielä kehitelty toimiviksi tuotteiksi.
Olemassa olevista järjestelmistä pidän puhalluslämmitintä/safirea meidän veneesen soveltuvimpana. Vesikiertoinen kaminalämmitys tarvitsee nestekiertopumpun joka sekin vie sähköä.
Aiemmin kertomaani 50 litran dieselin kulutukseen sisältyi myös osa akkujen latauksesta, osa sähköstä tuotetaan aurinkopanelilla ja maasähköäkin lataukseen on käytetty. Konetta emme lämmityksen vuoksi ole käytttäneet vaikka nestekiertoon liitetty puhallinlämmitin veneeseemme on asennettu. Tavallinen purjeiden laskun jälkeinen satamaan ajo riittää tavallisesti lämmittämään moottorin joka luovutttaa lämpöä tuntikausia. Kesäkuumalla tästä on tietysti vain haittaa. Meidän veneilykausi loppuu syyskuussa. Tämän jälkeen kotona riittää maalämpöä.
Kuten sanoin meidän tapauksessa dieselin/löpön hintaero on merkityksetön. Lämmittimellä oli aiemmin oma löpötankkinsa, jonka poistin viime keväänä. Tuntui naurettavalta värjöttellä yhtäkään yötä veneessä 20 litran löpötankn tyhjettyä kun veneen varsinaisessa tankissa olisi ollut 150 litraa dieseliä.
Pyöräilen kaikki työmatkat, hankin talooni maalämmön, mietin autonkäyttöä, purjehdin enkä pidä dieselin käyttövaatimusta veneissä kohtuuttomana vaatimuksena vaikka omassakin käytössäni puolet tästä menee lämmitykseen. Löpön ja dieselin polttaminen tuottaa samanverran CO2 päästöjä ja asian monimutkaistaminen johtaisi varmasti talonkokoisten moottoriveneiden käyttämiseen löpöllä niinkuin tiedän jo viimekesänä tapahtuneen.
Hanki erillinen tankki ja asia on järjestyksessä. Minä purin omani juuri viimekesänä pois eri viestissä kerrotusta syystä johtue.
"Löpön ja dieselin polttaminen tuottaa samanverran CO2 päästöjä ja asian monimutkaistaminen johtaisi varmasti talonkokoisten moottoriveneiden käyttämiseen löpöllä niinkuin tiedän jo viimekesänä tapahtuneen"
Nyt syrjähdit aiheesta yhdistämällä taaskin purjehtimisen moottoriveneilyyn. Brittimallissa löpön käyttäminen tulee perustumaan venekohtaiseen arvioon kulutuksen jakautumisesta. "Talon kokoisen moottoriveneen" lämmitykseen (löpön käyttö) menevä osuus on polttoaineen kokonaiskulutuksesta vain murto-osa ei varmaankaan 50% niinkuin sinulla. Sillä perusteella niitä ei laillisesti voisi ajaa löpöllä, jos brittimalli tulisi käyttöön meilläkin.
Jokainen ymmärtää, ettei merkkiaineen lisääminen polttoaineeseen muuta CO2 päästöjä - älä ole lapsellinen!
Kamiina ei vaadi vesikiertoa pattereineen ("vesikierrossa" on muuten samaa litkua kuin mottorin jäähdyttimessä, glykoliliuosta).
Vesikierto pattereineen toimii myös ilman kiertovesipumppua, jos letkusto on väljä ja suht lyhyt.
Kiertovesipumpun sähkönkulutus on minimaalinen.
Merivesijäähdytteinen kompressori jääkaapissa on tuttu omasta veneestäni. Se ei poista tarvetta akkujen lataamiseen. "Merilämmön" käyttöperiaatetta veneessä en voi ymmärtää muuta kuin metallirunkoisen veneen meressä talvehtimisen yhteydessä, jolloin syvällä oleva köli johtaa jään alta hieman nollan yläpuolella olevan meriveden lämmön runkoon. Merihän on kesälläkin aika kylmä, syvemmällä 4-asteista. Voisitko panna linkin, jossa selvitetään miten purjevene lämmitetään merivedellä asumislämpöön. Siitä kai nyt oli kyse.
Jos veneesi kulutus oli 50 litraa vuodessa ja 50% siitä meni Safireen, voi päätellä veneesi käytön olleen melko vähäistä. Konetunteja tuli alle 20 (tai ehkä vain 12-13 h, jos kulutus oli 2 l/h), vaikka kerroit koneen lämmön usein riittävän yöpymisiin tms.
Polttoaineen hinnalla ei todellakaan ole merkitystä sinulle. Miksi yrität todistella sitä? Muilla veneilijöillä voi olla aivan erilaiset tarpeet, erilainen kulkualue ja pitempi purjehduskausi - joillakin ympärivuotinen.
Siinä olen samaa mieltä kanssasi, että monissa matkaveneissä on aivan liian pienet tankit!
EUn ja Suomen valtiovallan tavoitteena on CO2 päästöjen kasvun katkaiseminen. Yhtenä keinona veneissä on käytettävä verollista polttoainetta joka on löpöä kalliimpaa. Korkeammalla hinnalla pyritään vähentämään polttoaineen kulutusta. Mitä tässä et ymmärtänyt. Co2 päästöjen kannalta ei ole todellakaan väljä poltatko löpöt tai dieselit kabolassa tai pentassa. Tavoitteena on siis alentaa kokonaiskulutusta.
Ainakin omien havaintojeni mukaan tavoite näytti viime kesänä toteutuvan (tosin polttoaineiden hinnat olivat muutenkin korkeat).Mielestäni liikenteessa oli aiempaa vähemmän moottoriveneitä.
Jos aluksesi lämmitysöljyn kulutus on merkittävä hanki erillinen löpötankki. Minä en ymmärrä kuinka esittämäsi järjestelmä voisi toimia käytännössä.
Oman veneeni tilajärjestyllä nestekiertojärjestelmä vaatisi todennäköisesti kiertopumpun. Safiren puhaltimen kulutus on kiertovesipumpun luokkaa.
Rakennusten lämpöpumppujärjestelmien porakaivosta kierrätetään ympärivuoden 4 asteista vettä jolla talo ja käyttövesi lämpiävät. Lämpöpumpuissa kysymys on lämpötilaeron hyödyntämisestä samoin kun siinä jääkaapissasi. Jös jääkaappisi laitettaisiin toimimaan toisin päin, eli lämpö luovutettaisiin veneen sisälle ja kylmä siirrettäisiin vaihtimella mereen veneesi alkaisi lämmetä - jääkaapin kompuran tehon on tietysti tähän tarkoitukseen liian pieni. Lämpöpumppujen kompurat toimivat tavallisesti sähköllä ja kulutetulla 1 kwh tuotetaan 3 kwh lämpöä.
Jos aluksesi on talvella kiinni maasähkössä sähkötoimisella lämpöpumpulla aluksen voisi lämmittää 1/3 energiankulutuksella öljyn polttamiseen verrattuna. Investoinnin järkevyys riippuu monesta asiasta.Joissakin aluksissa investointi voisi olla jo näillä energian hinnoilla järkevä.
Kuten sanoin valmiita järjestelmiä ei tietääkseni toistaiseksi pienveneisiin ole olemassa (ilmalämpöpumppuja löytyy mutta niitä käytetään pääasiassa jäähdytystarkoitukseen ja kosteuden poistoon).
Tankkiin jääneen dieselin määrää en syksyllä tarkasti mitannut - kulutusarvio perustui ostettuun dieselin määrään. Veneellä vietettiin neljän viikon loman lisäksi kahdeksan viikonloppua. Kesälomalla heinäkuussa käytimme lämmitintä todella harvoin.Purjeilla liikuttiin ja tuulta oli riittävästi. Tarkoitus on lomailla joka ei meille tarkoita mailien keräämistä - maileja kertyi kesän aikana Suomen ja ruotsin puolelta toista tuhatta.
Meidän tankki on käyttöömme liiankin suuri 150 l - tankkausväli on ollut yli kaksi vuotta.
Lisätietoja http://www.sulpu.fi
Yksi laite löytyi sattumalta. Linkistä löytyy merivesilauhdutuksella toimiva lämpäpumppu /jäähdytyslaite joka toimii myös lämmittimenä (tällöin meriveden lämpötilan oltava tässä laitteessa kuitenkin 10, varmaankin kierron jäätymisvaaran vuoksi)
http://www.svb.de/index.php?sid=5292dcf01b16a2dbbf64ca55cd476d6f&cl=details&cnid=12567&anid=2812
Sekö muka vie vähemmän energiaa kuin dieselkamiina?
Kiertovesipumpun, 12 V, virrankulutus on 0.1 A.
Safiren kulutus lienee suurempi, muistaakseni 0.2- 0.4 A, joka on tietenkin suht. vähäinen moneen muuhun ilmapuhallinlämmittimeen verrattuna.
Kun olen talvehtinut veneelläni, yhteyttä maasähköön ei ole ollut. Kamiinan hankinta- ja käyttökulut lienevät edullisemmat kuin ehdottamasi lämpöpumppujärjestelmät. Kamiina on sähköstä riippumaton ja toimintavarma. Minun veneessäni ei ole lämpöpattereita kiertovesipumppua. Lämpö riittää pakkasellakin.
Tankkien koon tarve riippuu täysin veneen käytöstä niinkuin on jo todettu. Pitkillä purjehduksilla olisi hyvä, että p-a riittäisi paitsi lämmitykseen myös tarvittaessa vähintään 500 mailin koneajoon (mm. mastovaurion varalle tai meren ylitykseen tyvenessä). Omat p-a tankkini ovat 350 litraa, vesitankki 400 l. Isommat olisivat paremmat, mutta eivät oikein mahdu pikkuveneeseen.
Kesälomareissuillakin tulee "pakollista" koneajoa, jos seilaat Itämeren ulkopuolelle Kielin kanavan tai Götan kanavan kautta. Kurja, jos tankki on kovin pieni niillekin retkille. En tiedä onko "mailien kerääminen" jollekin tärkeää. Niitähän kertyy, kun käy vähän kauempana....Etkö ole edes suunnitellut?
Aiemmassa veneessäni tankki oli 50 l - hyvin riitti pohjanmerelle (Tanskaan) ja takaisin - pidemmälle ei neljän viikon kesäloman aikana millään ehdi. Mutta kuten sanoit tarpeet vaihtelevat. - tämä on harvinaisen totta. Minun on otettava huomioon myös muiden perheenjäsenten mielihalut loman suhteen, myös sen 8 vuotiaan.
Jos ajatus olisi lähteä palloa kiertämään kalusto menisi ilman muuta vaihtoon.
Mielestäni diesel-päätöksellä halutaan vain kerätä lisää rahaa valtiolle. Suomen "ilmastopäätöksillä" ei ole toistaiseksi luontoa autettu yhtään. Esimerkiksi Saksasta kannattaa edelleen hakea vanhoja autoja ja käyttövoimaveroa kerätään edelleen.
Tallinnan laivat ajavat päivittäin edestakaisin, jotta perusjuntit pääsevät hakemaan edullista viinaa. Toimivat yhteydet Tallinnan ja Helsingin välillä ovat tärkeät, mutta ei niitä nopeita aluksia näin usein tarvitsisi ajeluttaa. Kaikissa uusissa aluksissa ei ole edes katalysaattoreita ja polttoainetta kuluu noin 15000-20000 l/matka. Vuositasolla tuosta kertyy todella iso luku.
Pientä on huviveneilyn aiheuttamat päästöt, kun Tallinnan laivojen lähtöjä lienee päivittäin noin 30 kpl. Vai onko jopa enemmän? Onneksi pudotuspeli on jo alkanut.
Pienemmästä kulutuksesta johtuen rakennusten öjykaminoita vaihdetaan kiihtyvällä tahdilla lämpöpumppuihin. Jopa ilmalämpöpumpun käyttäminen tuo öljylämmitystalossa säästöjä. Samat luonnonlait pätevät vesilläkin. Investoinkustannus aiheuttanee kuitenkin ettei hankkeeseen kannata ainakaan vielä ryhtyä.
Mutta tekniikka kehittyy - kuka olisi uskonut 25 vuotta sitten, että voit joskus jättää sekstantin ja radiosuuntimalaitteen kotiin ja seurata kulkuasi näyttöruudulla olevalla merikortilla kolmen metrin tarkkuudella.
että 25 -vuoden kuluttua olemma taas sen sekstantin ja harpin kanssa vesillä. Kun aletaan pohtia kuinka paljon saastuttaa tuo kaiken elektroniikan valmistus ja hävittäminen ja niiden tarvitsemien virtalähteiden valmiustus ja hävittäminen
Mutta harvemmin on otettu askeleita taaksepäin. Kuten sanottu, tekniikka kehittyy ja parempia laitteita syntyy. Viimein on alettu miettimään myös asioita luonnon kannalta ja ympäristöystävällinen tekniikka korvaa nykyistä.
Navigointilaitteet ovat pitkäikäisiä toisin kuin esimerkiksi kännykät. Niiden kuormitus on huomattavasti pienempää monen muun "leikkikalun."
"Aiemmassa veneessäni tankki oli 50 l - hyvin riitti pohjanmerelle (Tanskaan) ja takaisin - pidemmälle ei neljän viikon kesäloman aikana millään ehdi."
Aivan reilu perhepurjehdushan se oli, kun 4 viikossa kävit Tanskan Pohjanmeren puoleisella rannikolla. Olen tehnyt saman muutamia kertoja.
Kiva reitti oli Kielin kanavan kautta Pohjanmerelle, siellä Helgolandin kautta Tanskan (Jyllannin) rannikkoa pohjoiseen. Etappisatamia ovat Fanö, Thorsminde, Hvide Sande, Thyrorön. Takaisin itäänpäin olen tullut joko Skagerrakin kautta tai Limfjordenin läpi. Limfjorden on suojainen kulkualue Skagerrakiin verrattuna.
Oman kokemukseni mukaan 4 viikon reissu Tanskan Pohjanmeren puoleiselle rannikolle vaatii sekä yöpurjehduksia (Itämeri on ylitettävä suht nopeasti) että koneajoa. Muuten ei ehdi. Ei todellakaan kannata jäädä odottelemaan tuulen viriämistä, jos vauhti hidastuu pariin kolmeen solmuun. Käytännössä on mukavampi, jos polttoainetta on riittävästi.
Ensimmäiset Jyllannin länsirannikon (Tanskan Pohjanmeren puoli) perheretket teimme 30-jalkaisella, jonka p-a-tankki oli 40 litraa. Oli tarpeen pitää 20 l jerrykannua mukana.
Sama lenkki 5 viikon pituisella lomalla olisi mielestäni suositeltavampi kuin viikkoa lyhemmällä. Neljässä viikossa voisi mieluumminkin käväistä vain Helgolandissa ja jättää Jyllannin kierto, kunnes oma kokemus on lisääntynyt. Helgoland on realistisempi toteutettavaksi myös säiden ja vuorovesien suhteen, jos kysymys on ensimmäisestä Pohjanmeren purjehduksesta.
Muutoin Tanskan, Norjan, Hollannin purjehdukset ovat varsin suositeltavia "eläkeikää odotellessa". Kun Itämeren ylitykset tekee ripeästi, kesäloma riittää kyllä eikä stressiä ehtimisestä tule. Meillä lapset nukkuivat yöpurjehduksilla ja viihtyivät. Nyt seilaavat omillaan.
Koko ajan tulee uusia elektroniikkaleluja. Purjehtijoiden tarpeet luodaan osittain markkinoiden tarjonnan kautta eikä sen mukaan, mitä merenkulku vaatii. Suuri osa huvivene-elektroniikasta on laadultaan kyseenalaista. Se mikä esitteen mukaan on vesitiivistä ei käytännössä kestä kuin sadetta tai roiskeita.
Kun istuinlaatikkoni muutaman kerran täyttyi kovassa kelissä, jokainen pinnan alle jäänyt elektroniikkalaite tuhoutui (gps:n ulkonäyttö, autopilotin näyttö ja vhf:n kaiutin). Niiden piti olla "waterproof". Myös takakaiteen gps ja navtex-antennit on merivesi turmellut muutamassa vuodessa - siis lyhytikäistä ja merelle kyseenalaista laatua, purjehtijoiden leluja.
Siinä suhteessa "askeleita taaksepäin" on otettu. Laitteita on kehitetty pääasiassa kaupallisten näkökohtien mukaan ja niistä on tullut enemmän tai vähemmän lyhytikäisiä leikkikaluja. Halpa hinta myy paremmin kuin korkea laatu.
Perinteisiä navigointivälineitä ei kannata panna roskikseen! Muistutus siitä tuli itselleni vuosia sitten Selkämerellä Kaskisten ulkopuolella, kun salamanisku tuhosi elektroniikan.
järjestelmä eikä tämän foorumin keksintö?
Luepa alkuperäinen linkki. Ehkä sen jälkeen ymmärrät, että se ei olekaan ristiriidassa CO2 päästöjen vähentämistavoitteiden kanssa. Jos mootoriveneen polttoaine menee 100%:sesti kulkemiseen, oikeus vähemmän verotettuun polttonesteeseen on 0%.
Eihän kysymys ole siitä onko sinun tai minun venessäni erillinen tankki lämmitykseen + generattorille tai pitääkö erillisiä tankkeja ruveta asentamaan.
Kysymyksessä oli aikoinaan tehty nk. äijä-purjehdusreissu joka ulottui Grenaahan saakka.Satamassa pysähdyttiin neljä kertaa menomatkalla ja paluumatkalla viidesti. Matka molempiin suuntiin reittiä Utö-Öölanti-Ystad- Falsterbon kanava,Kattekattia ylös, Grenaa. Perhettä en voisi kuvitellakkaan houkuttelevani perhettäni vastaavalle reissulle yövahteineen jne. Myönnän, että muistaakseni 2 x 20 litran kanistereita lisälöpöä oli meilläkin mukana. Aallokossa tankkaaminen ei aina onnistu josta johtuen kokemusta purjeilla pimeässä rantautumisestakin tuli matkalla hankittua. Kipinä jäi kieltämättä kytemään, mutta kuten kerrottua nykyisillä lomilla ja miehistöllä ei onnistu millään... ehkä sitten eläkkeellä.
miksi moinen retki pitäisi kiinnostaa. Minä ainakaan en halua lomallani "rääkätä" itseäni moisella
laittoi ajattelemaan paljonko CO2 päästöjä syhtyy yhden gps- sateliitin toimittamisesta kiertoradalle? Tosin ne toimitettaisiin sinne vähän sotilastarkoituksia varten ilman veneilijöitäkin.
Totuus on että koko ihmiskunta on auttamattomasti tuhon tiellä. Insinöörit eivät osaa todellakaan ratkoa kaikkia ongelmia joita toiset insinöörit ovat kehittäneet vaikka jotkut niin luulevatkin. Lopunaikoja odotellessa voidaan vaikka lämmittää veneitä ja käyttää koneita niin kauan kun polttoainetta riittää.
Kyllä tuleville seilorisukupolville tuulta riittää - hommatkoot öitä varten vaikka untuvapussit.
Grenaa on Kattegatilla ja aika kaukana Pohjanmerestä! (Grenaa on myös aika mitäänsanomaton jättimarina... Tanskan pienet kalastussatamat ovat idyllisempiä...).
Olen seilannut perheeni kanssa paljon Kattegattia kauemmaksi ja vieläpä miltei joka ainoana kesälomana n. 30 v aikana - myös ne Pohjanmeren puoleiset Tanskan satamat on tutkittu perheen voimin!
Nykyisin teen purjehdusreissut vaimon kanssa kahden. Enää en viitsi pysähdellä Itämeren puolella juurikaan, kun reissuun lähdetään. Tavallisesti etappisatamat ovat Hanko-Kalmar-Köpis-Skagen. Vasta sitten tehdään lyhyempiä legejä ellei samantien jatketa pitemmälle.
Miksi matkapurjehduksen pitäisi olla "äijäreissu", jos mennään lähivesiä kauemmaksi?
Miksi lasten kanssa ei voisi tehdä yöpurjehduksia? Lapsethan nukkuvat yöllä, kun vene kulkee. Päivällä voidaan leikkiä satamissa...
Ainakin meillä lasten kasvaessa heidän innostuksensa pinnavuoroihin ja purjeiden trimmaukseen lisääntyi ("Hei miks me ei voida nostaa spinnua" jne) ja matkapurjehduksia todella odotettiin. Ei tarvinnut suostutella. Nyt jälkeenpäin ollaan yhdessä naurettu parin kymmenen vuoden takaisia videoita vaikkapa Stavangerin Lysefjordin uimareissusta -"kato nyt, noin kylmässä uitiin".
Mikään ei onnistu, jos ei ole innostusta! Lähteminen ja purjehtiminen on tietenkin vapaaehtoista ja jokaisen oma yksityisasia (julkkishakuisuus on toinen juttu). Siltikään ei kannattaisi kivettyä ennakkoluuloihin ja siihen, mitä muut eli 90% purjehtijoistamme tekevät. Eläkeiässä terveyseste tulee yhä todennäköisemmäksi. Sitten on turha enää jossitella omia tekemättä jättämisiään.
Tapasin viime kesänä Lapossa Saksalaisia jotka säilyttävät veneitään Tukholmassa ympäri vuoden. Heidän mielestään Tukholman ja Suomen saaristo on ehdottomasti maailman kaunein ja paras paikka purjehtimiselle. Jopa uimavesikin on sopivan lämpöistä. Henkilöt olivat myös sitä mieltä, että Tanskan ja Saksan tylsiä ja täysiä satamia on tullut nähdyksi heidän elämässään ehdottomasti tarpeeksi.Ihmeen paljon muitakin ulkomaaneläviä täällä kotivesillä muutenkin näkee joka kesä.
Lapsia on varmaankin monenlaisia. Meidän poika ei ole koskaan todellakaan innostunut köliveneen ruorivuoroista vaikka kisailikin kevytveneillä muutamia vuosia. On kuulemma tylsä lotja. Ratissa olenkin tavallisesti minä tai autohelm. Nuorempi on todella innostunut vesilläolosta, mutta kärsii meritaudista. Eckerö - Arholma on kuulemma isän kauheaa kidutusta. Kasvatus epäonnistunut myös vaimon osalta sillä minä olen perheessä ainoa joka spinnun nostosta todella innostuu. Kaikki spinnuun liittyvät toimenpiteet saankiin suorittaa sitten ihan itse. Perheen mielipiteitä kuunneltuani olen päätellyt, että Suomen ja Ruotsin vedet riittävät tälle porukalle toistaiseksi mainiosti. Ja meillä kaikilla onkin ollut vesillä ja satamissa ymmärtääkseni todella mukavaa, myös minulla.
Viimekesänä kuuntelimme Öregrundissa erästä eskardeerissa pohjanlahtea neljäviikkoa kelissä kiertänyttä karhurouvaa.Tunnelma oli kuulemma, että kesäloma oli sitten jäänyt tänäkesänä kokonaan viettämättä. Luulimme aamulla kuudelta liikenteeseen lähtiessämme olevamme aikaisin liikenteessä. Em vene jo kuitenkin ennen kuutta jatkanut matkaa ja epäilimme vahvasti ettei ainakaan em. rouvan ehdotuksesta.
Olen kuullut, että jotkut maakravut voivat viihtyä koko kesän jopa yhdessä mökkirannassa, käsittämätöntä porukkaa.
Niinkutsuttua "löpöä = lämmityspolttoöljy" ei saanut enää mistään asemilta viimekesämnä ja sen käyttämi´nen on melko riskipeliä moottorin polttoaineena, koska siitä on kaikki voitelevat lisäaineet jätetty pois. Sita saa tankkiautosta vähintään 1 000 l erissä.
Moottoripolttoöljyä saa mittareista mutta hinta on aika lähellä diespolttoainetta. Tällä hetkellä taitaa "mopö" maksaa n.0,98 e/ l ja diesel 1,1 e/l. Eli 1 000 litran määrässä hinta ero on 20 euroa. Joten aika paljon pitää polttaa ainetta jotta tuo vaivannäkö kannattaa.
Jos osittainen löpön käyttö sallitaan niinkuin nyt Englannissa, järjettömän tuntuinen byrokratia merkkiaineiden tarkastamisista ja polttoaineratsioista tulisi täysin tarpeettomaksi.
Luulisi, että kuluu vielä vuosia ennenkuin merkkiaine on hävinnyt jokaisen veneen polttoainetankeista. Paljonkohan harmeja ja kustannuksia polttoaineratsiat ja merkkiaineen metsästykset mahtavat aiheuttaa?
Mitä enemmän byrokratiaa sitä enemmän tuhlataan verorahoja.
Mitä enemmän mopön ja dieselin hintaero pienenee sitä typerämmältä tuntuu veneilijöiden vainoaminen! Hyvä britit!
Kyllä yleensä tuo polttoaineen kulutus meidän pienessä venekannassamme on niin pientä, ettei tuolla hintaerolla (valtion vero) voida palkata edes yhtä tullimiestä tarkastuksia tekemään. Saatika ostaa polttoainetta tarkastusveneisiin, vaikka ammattiliikenne ajakkin tuolla halvemmalla aineella. Muuten rekisteröikää venenne vuokraveneiksi merenkulkupiiriin = ammattikäyttö niin saatte ajaa halvemmalla. Katsastus viiden vuoden välein.
Sinulla,jos hinnan ero on 0,12€ litra niin eikös se 1000 litrassa tee 120 € eikä 20 kuten laskit.
jäi tosiaan ykkönen edestä pois, mutta eipä siitä siltikään kovin kummallinen ero syntynyt
Englannissakaan, siis että tarkastukset yms. jäisivät pois. Ainoastaan sitä, että merkkiaineen löytymisestä huolimatta voi selvitä rangaistusmaksutta, jos pystyy esittämään kuiteilla ostaneensa veneeseen sen verran täysverollista dieseliä kuin ajamiseen kuluu. Todistetaakka jää selvästikin veneilijälle itselleen ja kova vääntö voi olla saada verottaja uskomaan, että vaikkapa 50 litraa dieseliä on kaikki, mitä moottori on kesässä syönyt.