Mikä pinnapilotti on hyvä?
Raymarine ST1000 ja Simrad TP10 löytyy näköjään kaupoista, muita ei ole näkyny. Mitähän eroja noissa on, siis muuta kuin että TP10 on 100€ halvempi?
Veneeni on 2,5 tonninen pitkäkölinen purkkari. Plotteria ei ole, eikä tutkaa, eikä mitään muutakaan vempainta minkä saisi noihin kiinni. Tietokone on joskus mukana ja siinä on gps karttapohjat.
Kertokaa kumpi ja miksi tai ehdottakaa jotain mitä en ole löytänyt!
Raymarine ST1000 ja Simrad TP10 löytyy näköjään kaupoista, muita ei ole näkyny. Mitähän eroja noissa on, siis muuta kuin että TP10 on 100€ halvempi?
Veneeni on 2,5 tonninen pitkäkölinen purkkari. Plotteria ei ole, eikä tutkaa, eikä mitään muutakaan vempainta minkä saisi noihin kiinni. Tietokone on joskus mukana ja siinä on gps karttapohjat.
Kertokaa kumpi ja miksi tai ehdottakaa jotain mitä en ole löytänyt!
Vastaukset 48
Vanhimmat
Noin kevyeeseen veneeseen riittää kumpi pinnapilotti tahansa.
Oletko verrannut eri verkkokauppojen hintoja? Ellet ole, laita pinnapilotin merkki googleen niin saat verkkokauppojen osoitteet ja niistä hinnat. Itse olen käyttänyt aika usein mailspeedmarine.co.uk:ta, myös autopilotin taisin ostaa sieltä (monta vuotta sitten Raymarinen isompi pinnapilotti 9 tn pitkäköliseeni).
Olen jonkun verran selaillut, eihän tässä kiire ole ostaa kun venekin on talviteloilla. Lähinnä olen käyttänyt svb.de:n palveluja.
Onkohan noissa minkäänlaista eroa, siis noissa kahdessa pilotissa?
kahta eri merkkistä pinnapilottia! Mielipiteitä jokaisella on kaikista laitteista. Usein verrataan uutta laitetta johonkin vanhaan, joka vielä saattoi olla eri venessä ja eri olosuhteissa. Itse en antaisi yksittäisille tarinoille suurta merkitystä. Jos veneessäni olisi muuta saman firman elektroniikkaa ja johon olisin tyytyväinen, pysyisin merkissä olkoonpa se sitten simrad tai raymarine.
Ainoa objektiivinen vertailu on hintavertailu.
Uteliaisuuttani tsekkasin svb:n ja mailspeedin hinnat. Mailspeedmarine.com: Raymarine ST1000Plus oli 235 puntaa = 291 e (katsoin eurohinnan valuuttamuuntimesta). Simradin pilotti oli 229 puntaa eli 283 e. SVB:stä en löytänyt raymarinen hintaa, simradin hinta oli 290 e. Ei siis kovin suurta eroa englantilaisen hyväksi, postikuluja en tiedä.
Itse valitsin Simradin, koska se oli halvempi ja koska olin kuullut useita kertomuksia Raymarinen tiiveysongelmista.
Merkittävin ero on se, että Simradia voi käyttää ainoastaan omalla sisäisellä kompassillaan, kun taas Raymarinen voi yhdistää gepsiin. Jos olet varma ettet halua laitettasi mihinkään kytkeä, niin suosittelisin Simradia. Jos taas epäilet sittenkin joskus kaipaavasi liitäntämahdollisuutta, niin oikea valinta on Raymarine.
Edellä todettiin engl. verkkokaupan hinnat ja pieni hintaero laitteiden välillä. Niin pieni hintaero ei varmaankaan ole valintaperuste? Jos haluaa ostaa kalliimmalla, erään kotimaisen verkkokaupan hinta ST1000plussalle oli 430 e!!
Oletko todella sitä mieltä, että pienehkön purkkarin pinnapilotille on joku todellinen tarve gps:n liittämiseen? Tavallisesti ajan pinnapilotilla jotain tiettyä kurssia, jota sitten muutan manuaalisesti. Useinhan kysymys on tuulen suunnasta ja kurssin purjetrimmin muuttamisesta sen takia. Koneajossa ei ole ollut mitään muuta tarvetta autopilotille kuin, että vene pysyy kurssilla.
Noiden kahden pinnapilotin virrankulutus on samaa luokkaa eikä työntövoimassakaan ole merkittävää eroa (TP 10:lla 65kg, Raymarinella 57kg). Jos NMEA-liitäntä on tärkeä, Simrad TP22 voisi olla vaihtoehto.
Omassa raymarinen pinnapilotissani ei ole ollut tiiviysongelmia (pinnapilotilla takanaan tuhansia avomerimaileja). Myöskään raymarinen edeltäjässä Authelmin pinnapilotissa ei ollut tiiviysonglemia. Ainoa ongelma oli mekaaninen kuluminen työntövarren nupissa. Missä malleissa vuotoja on esiintynyt?
"Oletko todella sitä mieltä, että pienehkön purkkarin pinnapilotille on joku todellinen tarve gps:n liittämiseen? "
Niinkö todella mielestäsi kirjoitin?! Kirjoitin, että JOS haluaa liittää laitteensa gepsiin, niin silloin kannattaa ostaa Raymarine. Itse ostin Simradin, kuten jo edellisessä viestissäni kirjoitin.
En tiedä miten pilottien gps-ohjaus toimii, mutta jos sillä saa pidettyä veneen ihan oikeasti jollain halutulla reittiviivalla, niin onhan se etu vaeltelevaan kompassiohjaukseen verrattuna. Tuulensuunnan muutoksiin autopilotilla ajaessa reagoin yleensä purjeita säätämällä, enkä venettä kääntämällä. Autopilottia kun yleensä käytetään avo- ja sivutuulella, luovimiseen siitä ei oikein ole.
"Edellä todettiin engl. verkkokaupan hinnat ja pieni hintaero laitteiden välillä. Niin pieni hintaero ei varmaankaan ole valintaperuste? Jos haluaa ostaa kalliimmalla, erään kotimaisen verkkokaupan hinta ST1000plussalle oli 430 e!!"
Nykyisiin hintoihin en ole tutustunut, mutta silloin kun itse ostin kapulani, oli Simradin hinta alle kolmesataa ja Raymarine reilusti enemmän.
En muista missä Raymarinen malleissa niitä vuotoja kuulin olleen. Ei minulla myöskään ole asiasta mitään omaa kokemusta, eikä tietenkään kaikki yksilöt vuoda, olisihan ne vedetty markkinoilta jo kauan sitten jos näin olisi.
Tarkoitukseni ei ollut mitenkään mollata sinua Raymarinen hankkimisesta, vaan ainoastaan tuoda esiin oma näkemukseni erimerkkisten autopilottien erosta. Eli jos nyt vedit herneen nenääsi, niin voit vapaasti kiskoa sen sieltä ulos.
kirjoitat pinnapilotista "luovimiseen siitä ei juuri ole".
Pinnapilottihan on parhaimmillaan juuri luovissa, jolloin itse voit olla tuulelta ja sateelta suojassa.
Sen sijaan myötätuulessa isossa aallokossa pinnapilotin käytössä saattaa olla vaikeuksia.
Pilotin hankinnassa kannaakin kiinnittää huomiota pinnapilotin ohjauksen nopeuteen, eri malleissa on huomattavia eroja.
Onko näissä sitten eroja nopeuksissa, speksien mukaan tai käytännössä kokeiltua?
Ostin viime keväänä Simrad TP10 pinnapilotin käytettynä, myyjän mukaan vm 2005 ja käytetty kolme kertaa H-veneessä.
Tuon kokemuksen perusteella olisi valmis kokeilemaan seuraavaksi josko Raymarine olisi parempi. Aiemmin minulla oli 70-luvun Autohelm 1000, joka oli hiljaisempi ja möykkyisellä merellä luotettampi.
Yhden kesän kokemukset TP10:
- automaattinen herkkyyssäätö ei toiminut tai ei soveltunut minun veneeseeni
- herkkyys ja olosuhdesäätö todella hankalaa, liian vähän käyttökytkimiä tämän vuoksi pitää laskea piippauksia ja toivoa parasta...
- pilotti vimputtaa koko ajan pinnaa peilipläkässäkin, pitää meteliä mutta siitä huolimatta kurssi vaeltaa /- 3 astetta. Tuohon pääsin säädön seuraksena, vaeltaminen voi olla paljon suurempaa väärällä säädöllä.
- käytin pilottia vähän kovemmassa kelissä (n. 10 m/s sivutuuli Suomenlahden ylityksellä) jolloin se kyllästyi hommaan, työnsi tangon täysin ulos ja alkoi huutaa, automaatti pois päältä ja uudelleen kytkettäessä veti vain käsiohjauksella nykäyksittäin sisäänpäin
- Maritimin huollossa kerrottiin että pilotti on vain likainen (??? mistä sinne se paska menee? päältä se oli uuden ja puhtaan näköinen ostaessani) se oli putsattu ja toimii taas, 70 euro
- en ilmeisesti (mikäli oikein tulkitsin sitä mikä on lyhyt ja mikä pitkä piippaus) onnistunut kalibroimaan pilottia. Veneeni ei käänny pilotin ääriasennossa riittävän nopeasti kalibrointia varten (oliko 720 astetta parissa minuutissa 2-3 kn vauhdilla, tms), liekö tässä vika?
- veneeni on 26 ft purkkari, pitkä eväköli ja skegi joten periaatteessa se kulkisi itsestäänkin aika suoraan jos pinnapilotti ei häiritsisi kulkua, ja tuosta rakenteesta johtuen myös pinnan vaatimat voimat ovat varsin pienet, kevyempi ohjattava kuin esim. H-vene.
Raymarinen tiiviysongelmasta muistelen lukeneeni Ilmari Schepelin Skandinavian kierrokselta kertovassa jutussa Vene-lehdessä, olikos 2004 loppuvuoden numeroissa?
Siitä huolimatta kiinnostaisi kokeilla olisiko Raymarinen käyttömukavuus parempi kuin TP10:n, tai sitten en osaa käyttää Simradia. Minulle se taitaa olla liian vaikea tai hankala, tai se ei sovi venetyyppiini, mutta parempi kuin ei mitään.
Koneajossa tietysti käytän autopilottia. Silloin olisi mukava jos saisi veneen kulkemaan suoraan, etenkin väylillä ajellessa kun vastaantulija epäilee että minulla on risteävä kurssi vaikka pilotti vaan mutkailee. TP10 en ole onnistunut saamaan tuohon /- 1 aste kurssin suoruuteen, parhaimmillaan /- 3 astetta, kun herkkyys oli automaattisäädöllä niin /- 5-10 astetta. Autohelmi vaelsi 10 astetta, piti olla aina sitä kompassiruusupyörylää kääntämässä (puoliautomaattiohjaus).
Helmisellä ajelin kerran Naissaaresta Osmussaareen virsarilla, genua spiirattuna. Tuuli yltyi niin että Osmussaaren salmessa sitä oli jo toistakymmentä metriä. Vene kulki hienosti ja Autohelm ohjasi tarkasti, sen ainoa ongelma olikin vaeltaminen kun vene kulki tasaisella pinnalla. Simradia en tohtisi laittaa pinnaamaan lenssillä. Siinä omituisinta on se, että vaikka kurssi poikkeaa selvästi autopilottiin syötetystä, niin eestaas vemputtaminen jatkuu vaikkakin pinna siirtyy (hitaasti) oikeaan suuntaan.
normaali ihminen, jollaiseksi sinut arvioin tekstisi perusteella, ei osaa sitä säätää tai käyttää. Tämä on aivan yleinen ilmiö erilaisilla tekniikan aloilla.
Insinöörien kyky tuottaa valmiita tuotteita on todella heikko. Valmis tarkoittaa sitä, että laite on looginen ottaa käyttöön ja helppo käyttää varsinaisessa tehtävässään. Tätä kutsutaan ekonomikielellä käytettävyydeksi.
Toivotaan, että ainakin suomalaisten diploomi-insinöörien osaaminen kehittyy uuden Aaltoyliopiston toimittua sanotaan vaikkapa kymmenen vuoden ajan tästä eteenpäin. Sen nopeampaa muutosta en malta odottaa näin synkässä lähtötilanteessa.
Tuolla oli hyvä testi ST1000 ja TP22 jos oikein muistan. Yksi iso erohan on tuo näyttö mikä Simradista puuttuu ja kauko-ohjain on Raymarinessa langaton. Loppujen lopuksi kuitenkin kestävyys ja toimivuus ratkaisee ja se on sitten kuitenkin tuuri peliä.Mutta jos ostamassa niin tilaisin tuon numeron kotiini ja päättäisin vasta sitten.
En mitenkään tyrmännyt juttuasi enkä ottanut herneitä mihinkään. Kysyin sinun mielipidettäsi gepsin liittämisestä pinnapilottiin, koska olit kertonut sellaisesta! Kysyin sinulta lisätietoa raymarinen tiiviydestä, koska itselläni on sen merkkinen pinnapilotti. Arvelin, että sinulla olisi kokemusta pinnapiloteista ja purjehtimisesta autopiloteilla.
"Autopilottia kun yleensä käytetään avo- ja sivutuulella, luovimiseen siitä ei oikein ole".
Tiedän kyllä mihin ja miten autopilottia käytetään. Ensimmäisen pinnapilottini oli Autohelm 800, jonka hankin Helgolandin reissua varten yli 30 vuotta sitten. Sen jälkeen purjehdukset ovat pidentyneet ja autopilotit sekä veneet vaihtuneet.
Käytän autopilottia myös luovimiseen varsinkin pitkillä legeillä, vaikkapa Itämeren ylityksissä. Pinnapilotin ohjatessa ei kannata ottaa korkeinta mahdollista kurssia, koska tuuli yleensä vähän "siftailee" niinkuin tiedät.
"Tuulensuunnan muutoksiin autopilotilla ajaessa reagoin yleensä purjeita säätämällä, enkä venettä kääntämällä".
Niinpä. Usein kysymys onkin siitä, että pyritään kääntämään vene sille kurssille, joka parhaiten vie waypointtia kohti. Ajattelepa, että olet vaikkapa purjehtimassa Hangon Morgonlandetin väylältä kohti Gotska Sändön Kyrkuddenia (lienee tavallinen reitti Itämeren ylityksissä). Aika harvoin tuuli on sellainen, että voit näppäilla pinnapilottisi ohjaamaan suoraan Gotska Sandön waypointille ja sitten vain trimmailet purjeitasi!
Ketä luulet kiinnostavan, mitä mikin autopilotti joskus aikaisemmin maksoi? Eikö ainoastaan tämän päivän hinnoilla ole merkitystä uuden laitteen ostajalle?
Työpöydän ääressä on mukava laskeskella laitteen piippauksia, toista on yksinpurjehtijalla. Kun ensi etsii rillit ja meriveden pehmentämän käyttöohjeen, sen jälkeen yrittää pitää veneen kurssissa samalla kun painelee erilaisia näppäinyhdistelmiä ja laskeskelee piippauksia. Välillä taas käyttöohje eteen, ja jatketaan. Sitten saadaan pinnapilotti joteskin vireeseen, tarkkaillaan tilannetta ja aloitetaan kaikki alusta jos näyttää siltä että laite ei ole oikein säädetty. Tosin epäilys hiipii mieleen - jospa se onkin oikein säädetty mutta ei kykene tuon parempaan... Mutta mites se herkkyys (gain) ja merenkäynti (seastate) säädöt nyt vaikuttivatkaan, kumpaa pitäisi muuttaa - pyyhitään rillit ja tavataan taas käyttöohjetta. Piip-piip-piip---piip
Jos jotakuta kiinnostaa Simradin eli Navicon insinöörin logiikka, voi vilkaista käyttöohjetta http://www.busse-yachtshop.de/pdf/simrad-tp10.pdf ja siitä kohdat 3.3 sekä 3.4
"Loppujen lopuksi kuitenkin kestävyys ja toimivuus ratkaisee ja se on sitten kuitenkin tuuri peliä".
Kehotat tilaamaan lehden numeron. Ethän vain ole niitä lehtitilausten puhelinmyyjiä...?
En ole lukenut mainitsemaasi autopilottitestiä. Silti epäilen, että tuon tyyppiset testit ovat lähinnä "nappulakeskeisiä" vertailuja. Kestävyyden testaaminen vaatisi vuosien pituista kestotestiä.
Käytännön kannalta kiinnostavaa on, miten eri pilotit toimivat reippaalla slöörillä, jossa autopilotit yleensä joutuvat kovimmille. "Plattiksella" autopilotti ei ylensä aiheuta vaikeuksia (kunhan isossa on preventeri). Kerro miten Venemestarin testi tehtiin ja mitä pinnapilottia testaajat suosivat ja miksi. Lehteä en rupea hankkimaan.
En koskaan ole kaivannut pinnapilotteihini näyttöä (vaikka sellainen oli Raymarine ST4000Plussassa ja nykyisessä S1GP:ssäni). Kauko-ohjainta en ole kaivannut. Ehkä Simrad olisi ollut valintani, mutta paattini on Simradin pinnapiloteille ilmeisesti liian painava.
Hyvin olen pärjännyt samoilla säädöillä, jotka kerran olen laitteeseen asettanut. Miten te muut teette? Säätelettekö gainia ja seastatea olosuhteiden mukaan ja onko siitä tuntuvaa hyötyä mihinkään?
Siinähän on perusasetuksena sellainen, jossa laite itse etsii optimaaliset säädöt.
Lähdin säätämään itse, koska tuolla asetuksella vene ei kulkenut suoraan moottorilla ajettaessa. Tätähän on helppo tarkkaila keulasuuntimasta tai GPS näyttämästä kulkusuunnasta. Ohjaako sinun TP10 venettä suoraan? Entä vemputtaako jatkuvasti pinnaa edestaas, riippumatta siitä kummalla puolella säädettyä ohjaussuuntaa senhetkinen kurssi on, kuten meikäläisen pilotti?
Onkohan pilotissani sittenkin jotain todellista vikaa, vai ovatko nuo vaan ns. ominaisuuksia?
Lähes kamalin mahdollinen käyttäjä-interface tuollainen. Hyvin suunnitellussa laitteessa osaa laittaa kellon aikaansa, ladata akut ja asetella autopilotissa keskeiset asetukset paikoilleen ilman ohjekirjan lukemista. Oman kokemukseni mukaan nuo ovat vaikeita asioita erityisesti kaukoidän insinööreille. Nappuloita voidaan johonkin saakka korvata ohjelmallisesti ja kannattaakin, koska liikkuvat osat ovat aina arimpia. Jossain menee kuitenkin raja liian monien painallusten ja sen manuaalin lukutarpeen takia.
Piippauksia voi laskea kotilaiturissa kerran asetettavia alkuasetuksia tehdessä, ei merellä. Jos noissa on valmistajilla eroa, on siinä jo hyvä valintaperuste.
Toinen, jo mainituksikin tullut valintaperuste, nopeus, on myös keskeinen. Voimasta voi tinkiä nopeuden kustannuksella. Vai kuinka moni on kiskonut pinnasta yli 50 kp voimalla edes satunnaisesti? Nopeuden merkityksen taas voi todistaa aika yksinkertaisellakin säätöalgoritmin mallilla. Kai senkin tiedon jostain spekseistä hakemalla löytää. Ja jos ei löydä, on syytä epäillä ikiaikaisen ohjeen mukaisesti sen ominaisuuden olevan huono.
En ole myyjä. Kehotin tilaamaan vain tuon yhden numeron, joka maksaa about 7e. Jos ei sitä ole valmis maksamaan lähelle 1000e ostosta hankkimisen tueksi. Kyllä lähes 1000e jos hankkii lisäksi kaukosäätimen.Voi tietenkin lukea täältä näitä mulla oli se pilotti vuonna papu ja tässä veneessä taas se pilotti juttuja ja yrittää niistä vetää todella johdonmukaisen päätösken.Testissä kuitenkin oli kummatkin pilotitit testattu samassa veneessä. Ai niin tiesitkö että Suomessa toimii myös laitos, jota kutsutaan kirjastoksi? Sieltä voi kuka tahansa mennä lukemaan lehtien vanhoja juttuja!
Kulkee suoraan kun säädin gainia yhden pykälän lievemmälle kuin perusasetuksissa on. En ole näyttöä kaivannut enkä ole liittänyt gepsiin kun ei tarvetta. Ohjaa kryssissä hyvin mutta halssilta toiselle vaihto automaattisesti ei yleensä oikein suju kun keula jää liikaa kohti tuulta, saisi laskea aluksi 5-10 astetta alemmas. Kovalla sivumyötäisellä pinnassa kiinni oleva nuppi kiertyi kiinnipäin kierteillään ja irtosi pinnasta. Nyt se ei pysy oikeassa asennossa, eli reikä alaspäin, muuta kuin teipattuna. Auttaisiko uusi nuppi, jos kierteet ovat vahingoittuneet nupin puolella..
http://www.mailspeedmarine.com/autopilots/tp22-tillerpilot131357.bhtml
http://www.mailspeedmarine.com/autopilots,a1,page-5.bhtml
http://www.guru.fi/valuutta/
Panin valuuttamuuntimen, että näet yo. hinnat euroina. Ko. pinnapilottithan maksavat alle 300 e. Kaukosäädin maksaa saman verran. Mieluummin panisin saman rahan vaikka toiseen pinnapilottiin, joka on hyvä olla varalla pitkillä purjehdusmatkoilla.
Et sitten viitsinytkään mainita sen testin tulosta, etkä edes testauksen olosuhteita. Autopilotteja on muuten testattu engl.kielisissäkin lehdissä. Voit lukea kirjastossa....
Käyttöliittymäsuunnittelu on kieltämättä usein täysin retuperällä. Usein laitteista puuttuu johdonmukaisuus kokonaan. Tämä johtuu useimmiten siitä että laite halutaan markkinoille mahdollisimman nopeasti. Suunnitteluvaiheen lopettaminen ja tuotantoon siirtyminen on monesti erittäin aikaavievä projekti. Tätä suunnittelun laiminlyömistä kutsutaan insinööripiireissä usein keskeneräisen tuotteen viemiseksi markkimoille.
Tästä vastaa useimmiten joku höyrypää ekonomi/suunnittelupäällikkö joka huohottaa niskaan ja sanoo KALLISTA ON KALLISTA pitää nyt saada tuote markkinoille HETI. Ja lopputulos näkyy valitettavan usein tuotteen laadussa.
Jos haluaa autopilottiin paremman käyttöliittymän lienee erillisen kaukohallintalaitteen hankinta paikallaan. Siinä laite antaa informaation tekstimuodossa tehdyistä valinnoista. Ketäköhän tämänkin on keksinyt?
Millä saa TP22 autotackin muutettua suuremmaksi kuin 100°?
Tämä teksti Navico TP20 ja 30 (eli sama kai kuin nykyinen Simrad TP22 ja 32)-ohjeessa sivulla 7:
http://www.busse-yachtshop.de/pdf/simrad-tp2030.pdf
"WP30 has a factory preset autotack angle of 100°, however this can be adjusted to any value between 40° and 140° using either a C600 AD Active Display (configured to pilot) or a CP600 Corus Programmer."
Yllättäen TP20 ja 30-ohjeessa pilotti onkin yhtäkkiä WP30.
Oletteko onnistuneet muuttamaan TP22 autotack-kulmaa tai onko se mahdollistakaan?
jo etukäteen. Sitä se on ollut jo 70-luvulta lähtien, kun tulin vastavalmistuneena ekonomina suomalaisen elektroniikkateollisuuden palvelukseen.
Yrityksen ylimmän johdon tulee huolehtia siitä, että insinöörit, ekonomit, muotoilijat jne. tekevät saumatonta yhteistyötä asiakkaan tarpeiden tyydyttämiseksi. Vasta viime aikoina on valmistavan teollisuuden ylimmillä johtopaikoilla alkanut näkyä kaupallisen koulutuksen saaneita heppuja. Niillä yrityksillä näyttääkin menevän keskimääräistä paremmin. Älä pyydä esimerkkejä, olisi pakko mainita oma työnantajani ja paljastuisin heti.
Parannettavaa löytyy ja todella paljon varsinkin muotoilu ja suunnittelu tuntuu että ei voida istua edes samassa rakennuksessa. Pointtini oli vain se että usein "riittävän" hyvä on se mihin pyritään.
Tässäkin pinnapilotti tapauksessa myyhän se jopa huonoksi luokiteltava laite hyvin? Toinen ei kestä suolavettä ja toisesta ei tiedä mitä se tekee. Kuulostaa huonolta vitsiltä? Molemmat puutteet olisi varmasti helppo korjata jos halua löytyisi.
Juu, tiiviysongelma esiintyi fennoskandian ympäripurjehduksen aikana Raymarine ST 1000-mallissa. Norjan edustalla se lakkasi yhtäkkiä toimimasta vaikka laitteella oli vasta 3 kk ikää.. Homma hoidettiin kuntoon Tromsassa takuuhommana ja asentajan lausunto oli, että oli päässyt merivettä mikropiiriin ja että näin tapahtuu usein.
Kun sitten tavattiin norjalaisveneen Vienan meren Solovetskin saarella (Gurine-vene ja kippari Rune Solhöi: http://home.no.net/solhoi/NorgeRundt2004/ ) niin hän kertoi, että myös heillä on ollut sama ongelma. Ratkaisuksi hän oli laittanut pysyvän muovikalvon ST 1000 ympärillä ja rasvanut säännöllisesti työntövarren.
terveisin,
Ilmari Schepel
s/y Ilmatar
s/y Rauha
huvivene-elektroniikka ei ole vesitiivistä. Itselläni on ollut paljon harmeja, mm. gps- ja navtex-antennit tuhoutuivat huonon tiiviyden takia, yksi repeater-näyttö täyttyi merivedellä jne. Omassa veneessäni Raymarinen isompi pinnapilotti (ST 4000 Plus) ei kuitenkaan ole kärsinyt tiiviysongelmista. Varmaankin sen rakenne on erilainen kuin ST 1000:ssa. Olosuhteet kyllä ovat olleet aika märkiäkin(muutamia P.Atlantin ja Pohjanmeren reissuja).
Purjehdusreittinne on kiinnostanut. Itse olen seilannut Pohjois-Norjaan, mutta tullut samaa tietä takaisin etelään. Se itänaapurin byrokratia kun tökkii vastaan....
"Purjehdusreittinne on kiinnostanut. Itse olen seilannut Pohjois-Norjaan, mutta tullut samaa tietä takaisin etelään. Se itänaapurin byrokratia kun tökkii vastaan.... "
Kiinnostava reitti tosiaan. Hieman tuo ihailemani ST 1000:n maine nyt kärsii, mutta toivotaan, että tuo minun autohelmini jaksaa kuitenkin pysyä kuivana.
Outo homma tuo st 100:n tiiviysongelma. Minun pinnapilotti toimii jo pitkään (15 vuotta) ilman mitään ongelmia.
eri tavalla. Luulisi, että tavallinen perhepurjehtija ei kohtaa minkäänlaisia tiiviysongelmia kesälomiensa saaristoretkillä.
Ongelmat lisääntyvät, jos purjehdukset tapahtuvat suolaisemmilla merillä. Yleensähän erilaiset käyttöhäiriöt eivät johdu pelkästä kosteudesta, vaan suolasta.
Löytyykö keneltäkään tietoa noin äkkiä että saako sitä autotackia muutettua molemmista(TP10 ja ST1000)?
Nyt alkaa tuntumaan siltä että tilaan tuon raymarinen sieltä enklannista
vaihdu autotack, luokkaa 110 astetta. mulla menee överiksi, mutta haittako kun saa narut tiukalle ja siitä ylös tuuleen.
takavuosina (ketä kiinnostaa) kun ihmettelin autopilotin valintaa kuulostelin venemessujen hälinässä raymarinen ja simradin veivausta. mun korvaani simrad oli selvästi hiljaisempi. ja sit nuo vesiongelmat. valitsin simradin, tosin 22tp.
Ihan hyvin soutaa, nyt kolme vai neljä vuotta.. tultu kihti alas yltyvässä tuulessa virsikirjalla. no, eihän siellä maininkia ole.
jos ohjaukseen haluat nopeampaa aikavastetta (4 s vs 8 s laidasta laitaan) ja suurempaa ohjausvoimaa päädyt karvalakkimalleista ylemmäs kuulalaakeroituihin, mutta kun veneesi on pitkäkölinen kunnon perinnepursi uskoisin että noilla halvemmilla tulee juttuun. purjeen nostot, laskut, päiväunet, koneajo, kahvitauot ym:-)
ja oikeesti pitkäkölinen menee sopivalla purjetrimmillä maailman tappiin minne tuuli kuljettaa.....
ei mennyt perille:
kummassakaan ei
vaihtune autotack, luokkaa 110 astetta. mulla menee överiksi, mutta haittako kun saa narut tiukalle ja siitä ylös tuuleen.
takavuosina (ketä kiinnostaa) kun ihmettelin autopilotin valintaa kuulostelin venemessujen hälinässä raymarinen ja simradin veivausta. mun korvaani simrad oli selvästi hiljaisempi. ja sit nuo vesiongelmat. valitsin simradin, tosin 22tp.
Ihan hyvin soutaa, nyt kolme vai neljä vuotta.. tultu kihti alas yltyvässä tuulessa virsikirjalla. no, eihän siellä maininkia ole.
jos ohjaukseen haluat nopeampaa aikavastetta (4 s vs 8 s laidasta laitaan) ja suurempaa ohjausvoimaa päädyt karvalakkimalleista ylemmäs kuulalaakeroituihin, mutta kun veneesi on pitkäkölinen kunnon perinnepursi uskoisin että noilla havemmilla tulee juttuun. purjeen nostot, laskut, päiväunet, koneajo, kahvitauot ym:-)
ja oikeesti pitkäkölinen menee sopivalla purjetrimmillä tuuleen päin maailman tappiin minne tuuli kuljettaa.....
Molemmissa on valmiiksi asetettu autotack-kulmaksi 100°. Katsokaa vaikka manuaaleista:
http://www.simrad-yachting.com/en/Products/Leisure/Autosteering/Tillerpilots/TP22-Tillerpilots/Downloads/
http://www.raymarine.com/ProductDetail.aspx?SITE=1&SECTION=2&PAGE=87&PRODUCT=193
Käytän mieluummin jalkaa ohjaamiseen samalla kun vinssaan koska autotackillä käännös jää yleensä vajaaksi. Eikö autotackiä pysty säätämään?
Minun mielestäni pääasia on se, että autotackilla saan genuan skuutattua uudelle halssille (toppirikinen vene ja genua on aika iso). Kun keulapurje on skuutattu, ehtii kurssin säätää sopivaksi. Hankalammaksi luulisi menevän, jos autotack kääntää navakassa tuulessa liikaa ja purjeeseen ehtii tulla kova paine ennenkuin sen on ehtinyt saada kireälle.
Pidän alkuperäistä 100 asteen autotack-kulmaa juuri sopivana. En ole edes ajatellut sen muuttamista.
pääasia jää toteutumatta, niin genuaa skuutatessa toiselle puolelle, vajaasta käännöksestä johtuen keula kääntyykin takaisin ja tehdään ylimääräinen 360 astetta
Aina on autotackilla kääntynyt niin, ettei vene koskaan ole jäänyt piihin - sentään reilut 30 vuotta jo tullut seilattua autopilotin kanssa (tosin ensimmäisessä Autohelm 800:ssani v. 1973 ei ollut autotack-toimintoa, mutta manuaalisti saattoi kääntää kompassikurssin). Oliskohan sinulle käynyt niin, että olet ruvennut skuuttaamaan hiukan liian aikaisin eli ennenkuin keula on kunnolla ehtinyt kääntyä tuulensilmän ohi?
Autotackilla tehdyn vastakäännöksen jälkeen täytyy yleensä nostaa kurssia hivenen eikä laskea. Autotackin kulmahan on n. 100 astetta ja kryssillä pitäisi kyllä päästä sen alle. Riippuu tietysti veneestä.
Mulla on vielläkin AH800 toimii kun junan vessa ei mitään turhaa eikä mitään oleellista ole jätetty pois. Ihmettelen vain että ei muka autotack toimintoa? ainakin omasta AH800 löytyy. 10 ja 1 nappulaa samaanaikaan niin hups 100 astetta meni styyrpuuriin.
Minullakin oli edellinen Autohelm 1000 70-luvulta.
70-luvun pinnapiloteissa ei ollut 1 ja 10 nappuloita. Niissä oli kompassiruusu jota vääntämällä määrättiin suunta. Lisäksi neliasentoinen kytkin: calm, rough, wind vane, off
Ainoa vika oli kurssin vaeltaminen tyynessä, liekö kompassi juminut kun vene ei heilunut? Aallokko-olosuhteissa se oli parempi, loogisempi eli käänsi peräsintä vain korjatakseen kurssia oikeaan suuntaan ja mm. tuosta eestaas sahauksen puutteesta johtuen hiljaisempi kuin tuo "uusi" TP10 jonka hankin.
Asennuksesta: asennusholkki veneen rungossa ja kuula pinnassa ovat samat. Työntovarren halkaisijakin taitaa olla sama mutta jenka on eri, joten Autohelmin jatkopätkät eivät sovi Simradiin.
Näin mielestäni väitettiin englantilaisella ybw:n foorumilla, jossa väitettä perusteltiin valokuvilla. Tekstissä nimenomaan kehuttiin, että kerrankin kahden eri valmistajan, Raymarinen ja Simradin, pinnapilotit sopivat samoihin holkkeihin ja pinnan tappeihin. Lukekaa ja tarkistakaa, etten erehtynyt.
Se työntövarren muovinen päätykappale, jossa on reikä ruoripinnan tapille, on melko nopeasti kuluva osa. Se ei myöskään ole kovin vahvatekoinen. Omassa AH 800:ssa ja myös myöhemmässä AH 1000:ssani reikä suureni ja sen seurauksena työntövarsi aika helposti alkoi hypätä paikoiltaa. Jouduin reissun aikana korjaamaan panemalla reikään sopivan kokoisen putken pätkän, jonka kiinnitin epoksilla. Tilapäiskorjauksesta tulikin niin hyvä, ettei nuppia tarvinnut uusia.
Uudemmissa Raymarinen on aivan samanlainen nuppi ja sama vika (täytyy taas tilata varaosa!), kuvien mukaan myös Simradissa.
eivät viitsi liimata sitä putkenpätkää nuppiin tehtaalla jotta saavat myytyä niitä nuppeja parillakympillä
Niinhän minä sanoin, holkki ja tappi ovat saman kokoiset.
Muovisen päätykappaleen ja pilotin työntötangon jenka on eri, eli Autohelmin jatkopätkät eivät sattuneet vaan jouduin ostamaan uuden. Minulla holkki on nimittäin sitlootan selkänojan päällä, ja etäisyys sen verran suuri että jatkoa tarvittiin peräti n. 25 cm. Ostin 15 cm jatkopätkän, sahasin sen keskeltä poikki ja sovitin pätkät sopivan halkaisijan omaavaan metalliputkeen. Näin sain viritettyä työntövarren pituuden tarkkaan etäisyyden mukaiseksi, portaaton säätö.
ainakin jossain pilotissa autotackin säätämismahdollisuus on näemmä katsottu tarpeelliseksi:
"WP30 has a factory preset autotack angle of 100°, however this can be adjusted to any value between 40° and 140° using either a C600 AD Active Display (configured to pilot) or a CP600 Corus Programmer."
Suunnittelin laittaa pilotin päälle jonkun styroksi- tms. laatikon ääntä vaimentamaan. Ei kait siitä haittaa ole..
Jos purjehdit paljon ja haluat täysin äänettömän ja mahdollisimman varmatoimisen automaattiohjauksen, on vain yksi hyvä ratkaisu:
tuuliperäsin! Voit säästää pinnapilotin koneajoon, jossa sen surina peittyy muihin ääniin.
jos lähtisin pitkälle avomeripurjehdukselle niin sitten varmaan hankkisin tuuliperäsimen mutta pinnapilottia käytän usein lyhytaikaisestikin purjehtiessa kun en viitsi tai ehdi olla koko ajan pinnassa kiinni. Tuuliperäsimen virittely ottaa kuitenkin kauemmin kuin pinnapilotti joka on vain muutama sekunti. Olisi mukava että olisi mahd hiljainen
wp 30:ssakin tarvitsisi jonkin konsolin tai muun härpättimen, mutta esitteen lupauksena halssinvaihtokulman säätöön pääsisi tuolla: http://www.marinea.fi/shop/product_details.php?p=2054
eikä maksa paljon, vähän toista tonnia.
Simradin pinnannuppi on muuten pikkusen isompi ja erimuotoinen kuin raymarinen, lopsahtaa väljästi päälle, mutta sopii tietenkin sellaisena. Omansa menee tiukasti paikalleen (uutena).
Monet tuuliperäsimet toimivat täysin itsenäisesti. Ovat siis toimintavalmiudessakin odottamassa vain yhden vivun vääntöä tai vastaavaa toimenpidettä. Käyttöönotto tarvittaessa ei siis ole kynnyskysymys, mutta ymmärrän hyvin, jos hankinta ja asennus ovat. Niin hyvä laite, etten pidemmälle ilman lähtisi, mutta eipä ole omassanikaan, jolla enempi saaristossa kuljetaan.
Styrox-laatikko on kyllä sitten äänenvaimentimena aika lähellä nollaa. Jotain muuta pitäisi keksiä.