Eiliset ovat jotenkin tässä
tunteiden lapsenkehto
lämmin ailahdus
kun se kaikki oli vastasyntynyttä.
Ei käteni kylmenneet
eivätkä silmäni sokeutuneet
mutta siltikin
minusta tuli sisäisesti rampa.
Nyt kuuntelen syvää hengähdystä
metsän, niittyjen
hidasta hämärää
matalaa kuuraista puhetta.
Huomaan
olen kasvanut pienuudestani ulos
eheytynyt haavojen ja arpien kudoksista
iho odottaa hellää kosketusta
sillä sieluni ovi on jo auki.
tunteiden lapsenkehto
lämmin ailahdus
kun se kaikki oli vastasyntynyttä.
Ei käteni kylmenneet
eivätkä silmäni sokeutuneet
mutta siltikin
minusta tuli sisäisesti rampa.
Nyt kuuntelen syvää hengähdystä
metsän, niittyjen
hidasta hämärää
matalaa kuuraista puhetta.
Huomaan
olen kasvanut pienuudestani ulos
eheytynyt haavojen ja arpien kudoksista
iho odottaa hellää kosketusta
sillä sieluni ovi on jo auki.
Vastaukset 29
Vanhimmat
..tekstiä..niinkuin aina!
"eheytynyt haavojen ja arpien kudoksista"
ja "sieluni ovi on jo auki"
Kaunista..ei voi muuta sanoa!
ja ylösnousuja - toivetta aina paremmasta.
Kiitos mimsu, sanasi lämmittää.
Levollista iltaa ja kynttilöiden tuiketta
Sinulle.
Joskus saattaa kulua jopa lähes
ihmisikä kun herää ja tunnistaa
itsessään...Elämän syvyyden
ja sitten on jo elämä eräällä
tavalla takana... - jos tämä
onkin meidän elämämme tarkoitus,
ja sitten se on jo täytetty.
Toivotan hyvää pian
alkavaa pyhä pv.
niin siinä saattaa käydä, että kuluu ihmisikä
kaiken tajuamiseen ja tuntemiseen. Joskus tuntuu,
että elämä tosiaan on takana, kaikki eletty.
Kyllä tähän runooni sisältyy aika paljon koettua
ja elettyä, myös heräämistä todellisuuteen.
Heräämistä maailmasta, joka oli aikansa kadoksis-
sa. Tarkoituksesta en tiedä, mutta niin se on
kuitenkin kulkenut.
Kiitos Dolan, ja oikein hyvää Isäinpäivää
Sinulle.
Huh...alkutekstisi ja sää ulkona
tällä hiljaisuudella,niin voisi
kuvitella vaikka sitä lopullista
räjähdystä.
Luulen ymmärtäväni mistä Sinulla
on kyse,kun vielä lisäksi peilaa
omaa elämäänsä niin eteen kuin
taaksekin.
Kiitän Toivotuksestasi ja Rauhaa
myös Sinulle.
niinhän sitä tulee toisten runoja lukiessa niin
usein peilattua omaa elämää, eläytymällä kirjoit-
tajan tekstiin.
Toivon että isänpäiväsi oli kaikin puolin antoisa
Dolan, ja kiitän sanoistasi jälleen.
Siellähän se on kaikki, sisällä, kypsymässä.
Sitten, kun kaikki on valmista, kypsää, se löytää keinon tulla ulso, se löytää sielun portin.
Ja rlämä maistuu...elämälle.
Tässä runossa paljon, paljon ajatuksia ja oivalluksia. Hyvä, oikein hyvä.
kirjoitusvirheitä tuossa edellisessä:-)
mitä pienistä kirjoitusvirheistä, kun asia kui-
tenkin tuli selväksi. Osaan kyllä oikolukea,
vaikka välissä olisikin muutama ' hutasu '
Tähän runooni olen pukenut elämäni käänteitä ja
ajatuksen siitä, kuinka kuitenkin lopulta olin
kykenevä elämään ja kokemaan. Välissä oli pitkä
pimeä, elämätön ja tuntematon aika.
Kiitos Sinulle iivee ajatuksistasi, löysit runo-
ni sieluun.
et olen sanaton...
mielettömän upeaa..
en osaa sanoa mitään..
hiljaisuus..
ja syvä kunnioitus,
Sinulle!
60 :)
osasithan Sinä sanoa,
monta lämmittävää sanaa joita on ihana mutustella
jälkeenkin päin, kun tästä poistun.
Upea palaute, kerrassaan.
Kiitos ja niiaus. Ja oikein hyvää Isäinpäivää
Sinullekkin.
Muista Välimeren paahtavan
helteen. Rannan tulikuuman
hiekan. Nuoren pojan, joka
ei tiennyt Rakkaudesta mitään.
Se oli Kypros.
Kuumia rytmejä ja hiestä
kosteita lanteita. Viiniä
ja iltanuotiota. Enkä
vieläkään tiennyt missä mennään.
Se oli Patras.
Makeaakin se oli. Vältin
silti pähtymästä. Hänen
Rakkautensa nousi päähän
kylliksi. Kumotti ja
katsoi kuuta meren yllä.
Hän läimäytti poskelleni.
Tunki lämpimiä sääriään
minulle lämmitettäväksi.
Aloin päästä jyvälle
Rakkauden aakkosista.
Että naisen Rakkaus ei
ole itsestään selvyys.
Ruumiinsa aina kuumana
hiekalla. Säärensä kimmoisina
kädelle valmiina. Kuutamolla.
Ja ennen kuin oli aamu,
tiesin enemmän. Ja vuoteellani
oli lisää hiekkaa rannalta.
Salaperäinen hymy ja katse.
Vastasin siihen. Niin kuin
Mies.
Ja ei siihen tarvittu kuin yö.
Ja Rakkaus.
http://www.youtube.com/watch?v=5NmxUmhjfmQ
Kiitos runostasi.
Suuren taiteilijan
rupattelua runosi.
Mestarilta on tulossa
jotain uutta ja
tämä on tällaista
herkistelyä.
Maestro on aikamoinen
veijari.
Sisällökäs oli
tämäkin runosi.
oli unohtua kuuntelemaan LindaLindaa, Reetu on
rautaa biiseineen. Mutta Sinä - Sinä olet jotain
erityistä jälleen runollasi. Käsittämättömän
upeaa sanailua ja tunnetta.
Tässä Sinulle jotain;
http://www.youtube.com/watch?v=4r6pyR1StYU&feature=related
Halaus, kiitos ja Isäinpäivän toivotus myös
Sinulle.
Mahtava tunnelma tässä runossa!
Jotenkin rehellisen karu... äh en saa niitä sanoja mitä haluaisin!!!
Tykkään aivan valtavasti
en tiedä, mitä halusit sanoa, mutta se mitä
sanoit ja kirjoitit, se kaikki merkitsee minulle
paljon - tiedät sen.
Kiitos Mys. Ja niin - karu, olet oikeassa. Siitä-
hän tässä nimenomaan olikin kysymys. Siksi se
halusi istua runoni sisimpään.
Linda,
runosi on herkkä ja syvä ajassa liikkuessaan, sanoittaa kauniisti. Sielun raajarikkoisuus on minua monella tavalla koskettanut ja mietityttänyt elämäni aikana. Siksikin tämä sinun runosi koskettaa. Kukunor
mistä kaikista aineksista tämä runoni on synty-
nyt. Kaikkea ei voi laittaa kaiken kansan luetta-
vaksi, mutta rivien välistä voi aina yrittää lu-
kea sitä, mikä ei näy.
Vajavaiseksi olen tuntenut itseni kauan, enkä
vieläkään ole kokonainen. Mutta eheydyn päivä
päivältä, ja uskon löytäväni vielä elämään oikean
sävelen.
Sinua kiitän Kukunor ajatuksia herättävästä pa-
lautteestasi.
Linda!
Nyt vastaan jo vähän runon ohi, mutta pari asiaa haluan sulle sanoa vielä. Eli sehän on runojesi perusteella selvää (ihan jo parin, kolmen lukemani) että sulla on kaikupohjaa ja että tällaisia runoja ei nyhjäistä tyhjästä. Nämä oli Tunnustuksia! ;-) Kukunor
tottakai saa sanoa vaikka kuinka paljon, jos sil-
tä tuntuu. Kyllä minäkin toisinaan olen joidenkin
runojen sisällä useampaankin kertaan, jos ajatuk-
sia syntyy kommentointini vastausten perusteella.
Niin kuin syntyi Sinullakin nyt minun runostani.
Tuntuu hyvältä lukea sanojasi, sitä että runois-
sani on luettavissa niin kuin kauniisti sanot -
kaikupohjaa.
Kiitos.
Syvälle menee, mutta rauhallisesti. Seesteinen lukuhetki. Kiitos Rellu!!
Tarkkis
syvällehän se tahtoo toisinaan upota, ei maha
mittään. Syvä niiaus ja sydänlämpöinen kiitos
Tarkkis, Sinulla on aina jotain kaunista sanotta-
vaa.
onpas täällä syvällisiä ja upeita runoja
taas mitä saan lukea,,
syviin vesiin sukeltaessa,,
kun herääminen tapahtuu,
sen tietää ja tuntee
verissä ja soluissa,,
,,,,,,,,,
,,ja eheytymistä pikku hiljaa,
sen taas mä tunnen pienuutena,
minusta tuntuu, et pienenen vaan koko ajan,,
,,,,,,, sielun ovet narahtaen aukeaa,,,,
,,,kiits paljon yöllisestä
lukuhetkestä, jonka olet tuonut
iloksemme,,,,huom. nikki uus** :)
sähisevän nicin rekannut itselleen, wau =)
Elämä antaa aiheet runoihin, tähänkin.
Jonkinlaisen heräämisen varmaan olen oikeasti
kokenut elämässäni kaikkien vastoinkäymisteni
jälkeen, ainakin seestynyt hieman entisestä.
On aihetta jos ei suoranaiseen iloon, niin
ainakin mielihyvään.
Sinulle kiitos palautteestasi. Ja täytyy sanoa,
että nicci on nappivalinta kohdallasi Sinä elä-
väinen.
tämä runo kosketti ja ravisteli "hereille"
kiitos Linda runostasi!
jonkinlainen tavaramerkki kai minulla voimakkuus.
Niin usein olen siitä kuullut, että alan uskoa
siihen itsekkin pikkuhiljaa vaikken nyt omia ru-
nojani muuten lähde puntaroimaan mitenkään.
Mukavaa lukea palautettasi Liona,
jälleen sitä onnistumisen riemua josta olen tääl-
lä ennenkin maininnut tunnen niistä.
Kiitos !
Elämä kolhii, elämä antaa, elämä ottaa,
kuin myös elämä opettaa.
Elämällä on paljon annettavaa meitä varten,
sinä runossasikin sen tiedostit ja kerroit
ja niin hienolla Lindalein tyylillä, kiitos!
Etenkin tuo viimeinen säkeistä oli niin ihanan lohdullinen ja hyvä herääminen! :)
"olen kasvanut pienuudestani ulos
eheytynyt haavojen ja arpien kudoksista
iho odottaa hellää kosketusta
sillä sieluni ovi on jo auki."
ihanaa, että Sinäkin pitkästä aikaa olet piipah-
tanut arkillani.
Niin paljon, kuin elämä onkin kolhinut. Niin yh-
tä paljon olen varmaan kantanut unelmia, päivieni
keveydeksi. Lohtua olen yrittänyt hakea kaikesta
siitä, mistä se vain on mahdollista ollut ottaa.
Kiitos Sinulle, palautteesi on aina yhtä mielui-
saa luettavaa.
Ja vielä yksi asia, pikaisiin paranemisiin !
Kirjoittajan säe on perinteinen, ajatukseen johdatteleva. Ajatus, sanojen suhteet ja rakenne eivät sinne johda. Epätasapainoinen. Syvyys puuttuu.
ja mielipide se on tuokin, Sinun.
Sinun mielestäsi runostani puuttuu syvyys,
olen siitäkin eri mieltä. Mutta onneksi meillä
molemmilla on oikeus pitää omat mielipiteemme.
Kiitos että näit kuitenkin vaivan kirjoittaa sen,
mitä mieltä olit. Kenties olet itse suurikin ru-
noilija.